NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
162 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


Ganndo Taara
Moyenne:
Clics:2197
Yero Maama
Moyenne:
Clics:2893
Babba Saadu Fulbhe, Fulbe
Moyenne:
Clics:2421
Jaliibé Dunya
Moyenne:
Clics:2509

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!

. . . : : : : : | | | | | | K A B A R U U J I - T E S K I N Ɗ I | | | | | | : : : : : . . .

Click on the slide!

COFTAL NGAANDI: Tigilde Kelme adannde e ndee hitaande yettiima ɗoo!

Langue et linguistique >> Coftal ngaanndi e pije

Hitaande 2017 dariima, yoo darano en jam, kisal e ɓamtaare! Onon kala no ndiidorino-ɗon, oɗon nduwanee e mayre moƴƴere huuɓtidinnde,…

Suite...
Click on the slide!

COFTAL NGAANDI: Tigilde Kelme artii kadi ñiklude hakkillaaji

Langue et linguistique >> Coftal ngaanndi e pije

Musidɓe tedduɓe, ko weltaare mawnde hannde e nduu lewru Juko wonndu maanditaare Pulaagu.com artude e mon caggal duuɓi ɗiɗi ɗi…

Suite...
Click on the slide!

SENEGAAL: Hol dawrugol fayde e ɗemɗe ngenndiije?

News >> Société

Keewal ɗemɗe e conce e ganni cariiɗe ko malu ngenndi. E nder yuɓɓo golle mum, goomu – Refondation- ngenndiyankooɓe Senegaalnaaɓe…

Click on the slide!

SUNAARE: Alhajji Buubakar Balde gootal e jaale Tabital Pulaaku ruttiima

News >> Société

Kabaaru muusɗo yanii nde saŋkaare Alhajji Buubakar Balde nanaa ñalnde Mawbaare 8 Morso 2014 to Dakaar, Senegaal. Ko ñalnde heen…

Click on the slide!

GANNDE KESE: Ɓeydude faamamuuya kuutorɗe goodaaɗe e ɗemngal Pulaar-Fulfulde ngal

News >> Nouvelles technologies

Musidɓe tedduɓe janngooɓe e winndooɓe Pulaar, calminaali kadi tedduɗi fayde e mon. Mi wayrii ɓamde kuɗol am (ndo! tappirde…

Click on the slide!

FARAYSE: Jeewtital Pulaagu.com e Wuuri Bah, paɗɗo Fulɓe (Miss Peul Diaspora 2014)

News >> Société

Jontaaɗo Fulɓe hannde wiyetee ko Wuuri Bah. Ko kaŋko nawi raay ñalnde paɗɗondiral Fulɓe caggal leydi yuɓɓinaa to Pari e…

Click on the slide!

GANNDE KESE: Caali Mbayla Heblo nokkuɗinal topirɗe Mozilla (#DakarL10N)

News >> Nouvelles technologies

Musiɗɗo Ibraahiima Malal Saar e diɗɗal mum ummiiɓe to leydi Senegaal e leydi Muritani njoftii to Dakaar (Hotel Marie Lucienne)…

Click on the slide!

TIGILDE KELME: Tigilde fuɗɗorde men hikka hade ko juɗaa ɓenndude!

Langue et linguistique >> Coftal ngaanndi e pije

Musidɓe tedduɓe, winndooɓe, jaŋngooɓe, awlooɓe, yerwotooɓe e ƴakkooɓe Pulaar on njaɓɓaama kadi. Mi yiɗaa hebbinde haala ngol laawol, ko wiyde-on…

Click on the slide!

PULAAGU: Njillu Muritaninaaɓe e koolol Ngaawandere haaɗti ko e Maraadi Niiseer

News >> Organisations et associations

Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele yuɓɓinii ñalɗi pinal to wuro Ngaawandere e nder leydi Kameruun, tuggude e ñalnde 18 haa ñalnde…

Click on the slide!

GAACI: Njillu Baaba Maal e leydi Maalmaalɓe

News >> Musique

Alhajji Baaba Baydi Maal e Daande Leñol njuɓɓinii kiirɗeeli ɗiɗi pattamlami, ɓooyooji daarteede, ñalnde 24 e ñalnde 25 lewru kawle(octubre)…

Click on the slide!

GANNDE KESE: Tappirde Pulaar Android bayyinaama hannde!

News >> Nouvelles technologies

Musidɓe Fulɓe, en ɓooyii tijjaade oo kabaaru pattamlamo! Hannde eɗen njaɓɓoo gootal e kuutorɗe ɓurɗe hatojineede e gannde kese wonande…

Click on the slide!

GANNE KESE: Cinndel e taable e ɗemngal Pulaar nattii wonde koyɗol!

News >> Nouvelles technologies

En ɓooyii hoyɗude ɗum, hannde arii haa yettii ɗo men ɗoo sabu ko e yontere maaynde ndee keɓ-mi yeru cinndel…

Click on the slide!

DEFTORDU: Pulaagu.com woni caggal daarol natangol (Bande dessinée) "JELIYAA Tokosel" e ɗemngal men

News >> Langue et linguistique Pulaar

Fulɓe ena mbaawi wiyde hannde "en ndañii belaa"! Pulaagu.com wonnoo ko e eɓɓude ɗii lebbi fof yaltinde daarol natangol (bande…

Frontpage Slideshow (version 2.0.0) - Copyright © 2006-2008 by JoomlaWorks

. . : : | | | | Widewooji kesi - Nouvelles vidéos - New videos ... | | | : : . .

SIRA LIYON : Honɗum ittata coodtaari e leydi ndii?
 

Ecrit par Saajo Bah, le 15-12-2007 11:29

Pages vues : 8248    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Ahmet T. Kabaa
Ernest B. Koroma, Hooreejo Sira Liyon suɓanooɗo e lewru Siilto/September saaliindu (ɓennundu),  ɗaɓɓirii goomu haɓo-Coodtaari (anti-corruption), yo ngu tefu, ngu laɓɓina jaagorɓe e kala toppitiiɗo toowɗo wonnooɗo ka laamu Ahmad Tijjaan Kaba  yanungu e cuɓte feƴƴuɗe ɗee, ngu lirñita kala ko yowitii e coodtaari…Ernest B. Koroma wii ɗum yo wonu jomngol ngol yomnortoɗen janngo men, hollen wonde  gooto fow e gollal mum e nder leydi ndii, kala ko o gollata, yo o anndu ko o lamnditeteeɗo…Ko adii o hollitude fii ɗum, tawi o imminiino goomu horooɓe (auditors), e lewru Jolal  feƴƴundu, ɓe gasnii golle maɓɓe ɓe rokkii mo ciimtol muuɗum, haa jooni non ngol ciimtol weeɓitaaka (saaktaaka) hay e jaaynde wootere, kono BBC heertorii heɓugol eggo (copy) maggol.  Hingol holli wonde guyaale e coodtaari no sari saakitii e nder leydi ndii, e mbaadi yawtunde keerol, teeŋtii non ka nder laamorde Firiton, ɓe waggini Hooreejo oo wonde yo lekki ɗaɓɓane nguu ñawu bonnungu leydi Sira Liyon gila ko neeɓi, fayda ko non kadi ɗum bonniri  leyɗeele Afrik fow.
Coodtaari na feeñi e nder nokkuuje ɗuuɗɗe wano ka cellal, ka ƴamto taksiiji e ka gollirɗe kisal. E nder nokkuure woore ka nder laamu, e fiyugol yeru, no yiitaa wonde ko yahta $1m (miliyon gooto us dolaar) ñamlaama neɗɗo mo innde mum jantaaka, ɗum non tawi cuɓte ɗee na saatiaa waɗde pet (ko neeɓaa), lebbi seeɗa adal mum. On tuma, goomu nguu ɗaɓɓi e yeesooɓe ɓee yo ɓe ɗaɓɓitu sabaabu ñamaande ndee e innde ñamlaaɗo kaalisi oo…
 
E nder jaagorgal goo kadi, fampannde (eɓɓo) jarunde hedde $ 500,000 kaalisi rokkanooma ngam siinugol nde ɓanngina,  ngal dokkal ko immorde  e ballal winndereyankewal, kono jawdi ndii yottaaki haa jooni e haanunooɓe naftoraade ndi ɓee. Siimtaama kadi wonde hiisaaji kaalisiyankeeji (financial accounts) buy majjiino maa suuɗaama e nder jaagorɗe heewuɗe, moftugol kaasaaɗe (files) woowtanooma welsindeede seekitee, haa bonniino ruttorɗe  fotnooɗe naftoreede fow…ɗum fof ko haa horooɓe ronka binndi ka ɓe waawata ruttaade, ɓe heɓa ko laaɓi, koru ngu yahra no haaniri non…
Image
Ernest B. Koroma

 
Koo ko irtaa ɗoo ŋalɗinaali goy hay gooto e hoɗɓe nder Sira Liyon ɓee, maa leyɗe waasuɗe goo, ɗe yi’eten hino tiindoo sugu (sifa) ɗee ɗoo caɗeele e ko nanndi e majje, kono no seerti hella nokkum gootum ɗ.w. (ɗum woni) fawugol feloore e hutaare e dow laamu  Kaba nguu hersina ngu, tuggude  dow haa les… Kala Liyonaajo nunɗo mo lamndiɗaa fii laamu yanngu nguu, o jaaboto ma ngu siinaali ko ngu fodunoo koo, wano haɓagol coodtaari, ƴellitugol leydi ndii e cenɗe fow, jannde, kisal, faggudu hth (haa to haaɗti)…
 
Ko ɗum ɗoo Ernest Koroma ƴefti huuwtori, haɓiri Kaba, haa o waawi fooɗtugol lefol laamu ngol e junngo makko. Ciimtol goomu anti-coodtaari ngol hollii wonde ‘ko ñawu coodtaari woni ko tonngi ɓamtaare leydi ndii’. 
Laamu nguu heɓtiraama e junngo Kaba no newori, kono gila cuɓte ɗee gasi, faso (nation) Sira Liyon ngoo no feccii e pecce ɗiɗi:
-feccere aranere ndee hino wi’a wonde, nguu laamu Koroma kesu ɗoo ko laamu waylaare (change), daraniingu ƴellitaare e ñawndugol ñabbuuli tonngunooɗi ndi ɓamtaade, yahra yeeso, hingu holla kala wujjunooɗo yoo ñaawe haa laɓa e hoore nunɗal…
-feccere ɗiɗaɓere ndee ko wi’oore laamu Kaba yanngu  nguu, kañum kadi ko laamu ngu golliino, ngu artirii leydii ndii e deeƴere, ngu addii jam e enɗotiral hakkunde leƴƴi leydi ndii, irtugol ñabbuuli waaɗi wano tefugol ko bonnanoo, ñaawa wonnooɓe e laamu makko, wonaa ko moƴƴi, ɗum wontay ngañngu hakkunde fedde Salaare ndee, SLPP (Sierra Leone People’s Party/Fedde Jeere Sira Liyon) e fedde laamiinde ndee, APC (All People’s Congress/Dental Yimɓe Fow), maaɗum wontay haɓre hakkunde leƴƴi…
 
Yoga e Liyonaaɓe jaɓɓorike ko Ernest Koroma holliti koo weltaare, fii tefoore laɓɓinoore golle laamu Kaba nguu, haa ɗum ɗoo wonta jomngol, yomnorteengol wonande kala laamu maaɗum ɗowgu aroyoowu e janngo men, gooto kala annda ko o lamnditeteeɗo e ko halfinaa koo, neeɓa maa yaawa, ɓe wii ɗum ɗoo ko taaɓal sellungal faade e huulannde naftoore. E ngoya senngo non, woɓɓe hino hoolii, no ɗum ɗoo irbitay yeddotiral, ukka leydi ndii e jiiɓoldu, e fooɗotiral ngal rimataa jam, teeŋtii non nde wonnoo e dawrugol, leydi ndii ko feccinoke ɗiɗi, gila nde cuɓte ɗee gasnoo yuɓɓineede, ko feƴƴi koo…
 
Kori (mbar)  lirñitugol sogitaaɓe ɓee maa tefugol ɓe ñaawa rimanay en nafoore  janngo?
 
Mbar lirñitugol ɓeen sogitaaɓe waddoytaa pecce ɗee ɗiɗi addana en fahin anngal-deeƴere e leydi ndii?
 
Ko keyeeji holɗi ittata coodtaari e nder leydi ndii ɗoofa ɗum feroo toonin-too, dartina ɗum gila en duñaaka e wolde goo janngo, tawa (hara) nguu ñawu ɗoo nattii,  maayii, ngu artataa haa cay?
 
Fahin, ko fijo holngo, kook o innetee leyɗeele wallooje, maa feddeeji ballal winndereyankeeji, fiji e ndii ɗoo coodtaari bonnundi kala ko nafaynoo en, rimana faso men ɓamtal, si tawii fijo (role) majje/majji na heen taho?
 
Noy laamu Koroma kesu  nguu safrirta (ñawndirta)  caɗeele  ɗiɗi cinnde ɗe annduɗen ɗee: -dowri yejjitaandi welsindaa haa waasi heddii e tampere, e coodtaari feeñundi telen bannge fow teeŋtii ka nder laamorde Firiton?
 
Pellet ciimtol nunɗungol feññinoowol coodtaari laɓɓinana yimɓe ɓee ko suuɗinoo, ɗum ko fuɗɗorde ñawndugol ñabbuuli men ɗii,  kono cake mawɗe ɗee ko ka ɗaɓɓangol ñabbuuli ɓannginaaɗi ɗii lekki woni, tawde ñawu woo ñawu e ɗiin ñabbuuli tonnguɗi en ɓamtaade, no lamndii lekki mum feere, wurin woɓɓe wii goɗɗi e majji ko maa siranee ceɓe, ɗiya ko maa winndanee nasi (aaye), ɗiya alaa lekki fes, ko maa ɗiin ukkee e nder fawre ɗi sumnee haa ruɗa ruy, maa ɗi haɓɓidee e jamɗe e tunte kaaƴe ɗi yooloyee ka mayo mawngo, ɗi jooɗoyoo ka ndanka. A yii cake mawɗe ɗee ka woni ɗon, ɓayri fannii lekki mum heɓaaka haray en gaynaali.
 
Kulol kadi no ɓanngi e faso Sira Liyon ngoo, nde tawnoo wonaa hannde haala coodtaari fuɗɗii haaleede, wonaa hannde laamu fuɗɗii liɓeede sabu coodtaari ko saakitii e duurtol maggu. Hulɗen ko ta laamu Koroma nguu jiñin yimɓe ɓee e hoore mehre tawa ngu eɓɓaa siinugol ko ngu fodi koo; haɓagol coodtarri, tagugol golle, addugol kisal e ɓamtaare telenma bannge fow, e ko nanndi e mum ko Liyonaaɓe ɗomɗiraa hannndeere ndee…Ka dowri too kam, innitiiɓe bambanooɓe APC hino jokki hino yana e kala feññinooɗo wonde ko o yiɗɗo SLPP, ɓe tampinii heewɓe, gila fiyugol yimɓe haa fusgol cuuɗi e werlaaji, ɗum fow dee ko e innde fedde APC, ɗum no haani dartineede kisan, hade ɓurata ɗoo bonde.
Taw si APC wontay jomngol e hannde men, ko yomnoroɗen janngo men?.
 
Yo Geno wonan en ballo…Ko jam woni ko men noddi…yo jam huuɓtu en. Aamiina.
Kuɗol Saajo Bah…(www.pulaagu.com)


Tags : News, Dernières news, Sira Liyon : Honɗum ittata coodtaari e leydi ndii?Corruption in Sierra Leone, anti-corruption,
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

KADDAAFI-SARKOSII: Inta aanniinde?
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 13-12-2007 21:27

Pages vues : 4741    

Publié dans : Les News, Dawrugol


ImageLaamiiɗo leydi Jamahiriya Libi hono Muamaar El Kaddaafi ko koɗo Nikolaa Sarkoosii ɗee balɗe tati ɓennuɗe. Nguu njillu, wonande jokkondiral hakkunde leyɗeele, ko jogorgu teskeede sabu maggu waasnoode ɗamineede hakkunde Farayse e Libi.
Leyɗeele Orop kala, e gardogol Farayse kaɓiima Libi gila e hitaande nde bombo fettini ndiwoowa DC10 UTA dow leydi Caad, haa waɗi 170 maayɓe. Wonno ko ñalnde 9 Siilo 1989, nde laana kaa ummii Koŋngo Barasaa eka fayi Pari. Caggal nde hiñre waɗaa, ko Libi tuumaa ko kañum hebli Yano ngoo. Libi heɓtinii caggal ɗum wonnde yimɓe mum ena njeyaa e siynuɓe yano ngoo. Ɓe keɓtini kadi eɓe njilli e yano yanndinnoongo laana Boeing 747 TWA dow wuro Lokerbiy (leydi Ekoos) ñalnde 21 Bowte 1988, naworngo piɗtaali 270. Kono, hannde faamaama wonnde Libi jaɓiri heɓtinde ɗee baɗe ko sabaabu nde tiwaande nde ɓe piyaa e hitaande 1993. E hitaande 1992, Dowlaaji Dennduɗi Amerik e Aŋngalteer keɓii yoo Fedde Leyɗeele Dennduɗe (ONU) yaltin kuwgal tiwaande (sanctions) 748 fawee e dow Libi sabu salaade-mum weeɗde jeyaaɓe mum ɗiɗo tuumaaɓe ko kañum'en njuɓɓini yano ngo. Ndeen tiwaande ena haɗi laaɗe diwooje yahde e ummaade e boowe Libi, ena haɗi leyɗeele kala yeeyde Libi kaɓirɗe. Tiwaande 883 kadi yaltinaa ñalnde 11 Jolal 1993. Nde wiyi ko jawɗeele Libi gonnooɗe caggal leydi ndii kala fawaama juŋngo haa heddii ngartam njeeygu petoroŋ. Nde haɗi kadi kala leydi, yeeyde kaɓirɗe ciiɓorɗi petoroŋ fayde Libi. Ɗeen tiwaaɗe njiidaani e ɗe Dowlaaji Dennduɗi Amerik fawani heen hoore mum.

Image
Ɗiin duuɓi, Libi uddanaa damule ɓamtaare e faggudu kala haa Kaddaafi jaɓi maslondireede. Ko ndeen ɓe njaɓi heɓtinde yimɓe maɓɓe ena poti weeɗeede ngam ena ñaawee. Kadi, Libi yaltini ko ena abboo e 2,5 miliyaar dolaar ngam huurde njoɓdi ɓesnguuji maayɓe ɓee. Caggal nde Libi waɗi ko ONU naamniɗoo koo, tiwaaɗe ɗee kala njowaa, Kaddafi natti nefeede.

Hannde, heewɓe ena ñiŋa Sarkosii sabu mum addude-mo njillu e leydi Farayse. Lanndaaji e yoga e pelle Farayse ngullii mettere mum'en e gargol mo ɓe njaggiri ko saram-bomijo (terroriste). Hay e nder dowru leydi Farayse, daaɗe ena luurdi hakkunde saliiɓe njillu nguu e yiɗɓe yoo ko ɓenni yejjite sabu Libi ko leydi njogiindi jawdi haa heewi, haɓaade ɗum ko woppude maayo faya e weendu!
Serje Dasoo, mawɗo Dassault Systems, pewɗoowo ndaddoowa  "Rafale", jeyaa ko e ɓurɓe summbude e gargol Kaddaafi. Gite makko ena njaltina peete Alla e makko ɗaminaade maa Libi sood daddooji "Rafale" sabu ko ndiwoowa ko jaraani no feewi. Libi ena sikkaa gite mum ena pawii e kaan ndiwoowa-ndaddoowa sabu leydi ndii yiɗde ƴellitde doole e kaɓirɗe konu mum. So ɗum gooŋɗinaama, ko foofaango mawngo nanetee e nokkuuji karallaagal e nder Farayse, sabu leyɗeele keewɗe coodata dadddooji ko e Dowlaaji Dennduɗi. Kaŋko mawɗo Dassault, o wiyi yoo ñiŋooɓe Kaddaafi (hono Rama Yaadd) toppito haajuuji mum'en! Ngoƴa makko ko o yiɗaa kiliyaan bayɗo hono Kaddaafi ena ɓocitoo juuɗe makoo tawa soodaani "Rafale"!
Leyɗeele keewɗe hannde paamii golle e kopporeeje ena Libi. Ƴamooɓe keewii damal galle haa mbaɗti duñondirde. Libi ena yiɗi kaɓirɗe, mahateere e golle goɗɗe ɗe Oropnaaɓe mbaawi. Sarkosii ena anndi so siifaani nanondiral hakkunde mum e Libi, ko woɗɓe njiirotoo jawdi ndii ko leelaani.
Juɗol Ibraahiima SAAR (www.pulaagu.com)


Tags : News, Dernières news, KADDAAFI-SARKOSII: Inta aanniinde?Visite de Khadafi à Paris, sarkozy, rafale, dassault, attentat Lockerbie, DC10 UTA
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

ALASERI: Al-Kayidaa fiyi kadi!
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 11-12-2007 23:57

Pages vues : 5241    

Publié dans : Les News, Renndo


ImageAlaserinaabe pinndii haŋki e kabaaru bonɗo sabu Yano ngo Alasee yanaa. Wellaaji ɗiɗi tuufaaɗi bommbooji pettii e nokkuuji ɗiɗi e wuro laamorgo ngoo. Ko leygal Ben-Aknuun adi fiyeede, hade hoƴomaaji sappo, leygal Hidraa renaa heen. Ena wayi no e ɗiin nokkuji ɗiɗi, saram-boomaagu en toɓɓunoo ko Galle Yuman-Sarɗiiji Alaseri e jooɗorde Leyɗeele Denndu (ONU). Howhowɓe leydi ndii caaktii maayde 22 neɗɗo e barmuɓe 47. Kono tan, saaktooɓe kabaruuji e howhoɓe cafrirɗe wuro ngoo ena kuli ko ena abboo e 65 maayii, alaa ko haali barmuɓe.
Ndeen yano ngoo tinaama, jokkere enɗam saakiima e nokku hee baŋ-yoobaŋ: ɓee ena mballa barmuɓe, ɓee ena ndokka ƴiiƴam mum'en ngam faabaade jiimaaɓe!
E sikke howhowɓe leydi ndii, tumaaɗo alaa so wonaa Renndo Salafist en, jooɗaniiɓe Al-Kayidaa e Alaseri. Mawɗo dowgu leydi ndii yilliima yoga e barmuɓe to Safrirde Ben Mesuus. O hollitii najoore makko e boomgol juulɓe saanga nde ɓe cukkani mawninde juulde Taaski. "Hay daliilu gooto wawaa addude geɗe bayɗe nih ena mbaɗee", o wiyi.
Ko ɓuri heewde e leyɗeele kollitii salaade mum'en yano ngoo sabu hay gooto yejjitaani yanooji muusɗi ɗi Niw York, Madirid e London.

Kuol Ibraahiima SAAR (www.pulaagu.com)


Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

WULLAANGO: Labba Kamara Sankiima!
 

Ecrit par mamadou ly, le 07-12-2007 17:15

Pages vues : 23158    

Publié dans : Les News, Pinal e Ñeeñal


Image
Yoo Alla yurmo-mo, yaafoo-mo
Abuu Kebe lollirɗo Labbo Kamara gooto e magiyankooɓe ɓurɗo lollude e pulaar hawrii e lajal hannde aljumaa 07 lewru bowte sahnga wawtuuji 17 to Ndakaaru.
Ko kanko tan wonno mawɗo jaɓoowo magde e tinndinooje pulaar omo yahratnoo e duuɓi 68.
O jeyaa ko to nokku men Fuuta-Tooro Senegaal, saare NGuyi. Omo teddininoo diine makko sabu ko kanko wonnoo noddinoowo leegal maɓɓe Yommbol. Omo woppi suddiiɓe ɗiɗo e ɓesngu caggal.
Leñol pulaar fof ina neldee duwaawu sabu en mbaasii gorko jirwuɗo, jarlitiiɗo mo hono mum alaa.

Mammadu Lih


Tags : News, Dernières news, Labba Kamara Sankiima!
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

IRAN: Tehraan weltorii ciimtol nukleer (nuclear) NIE:
 

Ecrit par Saajo Bah, le 04-12-2007 21:07

Pages vues : 4565    

Publié dans : Les News, Dawrugol



Image Renndaandi Iran Lislaamuyankeeri toolnii; bismike ciimtol Ameriknaaɓe, hollungol wonde Iran fewndo kaa tuma ɗoo, alaa e ƴellitde (deɓelop) kaɓirɗe nukleer. 
                                        
National Intelligence Estimate (NEI) wi’i wonde hino hoolii Iran dartiniino njuɓɓudi kaɓirɗe nukleer mum gila e hitaande 2003.
 
Tehran non, hino hollaynoo tuma kala wonde kañum, njuɓɓudi nukleer mum ko ko yowitii tan e paandaaje jamjamyankooje, wonaa yowitiindi e ƴellitde kaɓirɗe nukleer, kono US e leyɗe semmbiɗinɗe goo lutti e wi’ude Iran hino etoo mahude e moƴƴinde kaɓirɗe-huuɓa-bonnereeeje (weapons of mass distruction), huunde nde Iran yeddi haa hanndeere ndee.
 
Iran no e les UN Security Council oo e taƴaare senngo-wootoyankoore leydi US. Woɓɓe goo hollii, wano Paul Reynolds, jaayndeyanke BBC fii haajuuji winndere, o hollii wondema haa jooni Iran yaltaani e taƴaaje (sanctions) ɗee taho, ngam ndi salike ƴame Security Council ɗee e dartinde alɗingol uraniyom. Yeddotiral ngal dartotaaki tawo hay si tawii jooni  hingal semori, ustii doole.
 
Jaagorɗo Haajuuji Janani Iran, Manuusahr Muttakii hollii wonde o saɗnii (bismike) ngoo miijo heso ɗoo.
 
The International Atomic Energy Agency (Ngoomu Caasere Njayre Winndereere) jaaborike no moƴƴiri, kañum kadi. Ngu wii ciimtol ngol semmbinii ko ngu yewtunoo koo, wondema ngu yi’aali haa hannde, tuugnorgol (seedee) holloowol Iran hino jokki ƴellitgol njuɓɓudi kaɓirɗe nukleer.
 
Kori  ɗum ɗoo wooday ko wayli e jotondire wonuɗe hakkunde Iran e leyɗe semmbuɗuɗe ɗee, teeÅ‹tii non US. Ko woni e arde neeɓataa tawa laaɓii. Jooɗo ndaaraa, si juutii laaɓay!!!

Saajo Bahkaikai


Tags : News, Dernières news, IRAN: Tehraan welotrii ciimtol nukleer (nuclear) NIE:Iran, USA, nucléaire, moyen-oreint
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

SENEGAAL: Hol ko Waadd fewjata?
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 04-12-2007 12:02

Pages vues : 5087    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Hajiibu Sumaare, Mawɗo dowru
Ablaay Waad bettii heewve nde tinaa o taftiima dowru Senegaal! Ko goonga ena ɗaminanoo maa wood ko waylaa, kono hay gooto ɗaminanooki ena waɗi haŋki 3 bBowte. Laamu Senegaal ena fiddi ɗii lebbi ɓennuɗi sabu hannde ko kuwle njani e julaaɓe Dakaar, jaŋngo ko Makki Sal woni gaño pot-ɗo eleede, ɓaawo jaŋngo ko Idriisa Sek ñohetee ena arta e hoore laamu! Roŋkaama faameede ko Ablaay Waadd woni edow mum saanga nde yoga e caɗeele leydi ndii kuɓɓii fitinaaji hakkunde gollooɓe, julaaɓe e laamu nguu.
Wonno muujiiba laamu nguu ena waylee, ko ustude fere laamu, waɗtude ko danndaa e kopporeeje e nokkuuji ɗomɗuɗi balle, hono tiɗtinde doole cooɗgu ngam ɗaatnude ɓaydogol njaru nguurdam senegaalnaaɓe. Kono iwde e jaagorɗe 38 fayta e 28, heewɓe ena tuumi laamu nguu ustaani yimɓe walla fere kono ngu lomlomtondir, yanyantondir jaagorɗe tawa alaa ko ustii heen.
Jaagorɗe dowla (ministres d'état) 3 ɓeydiima e jeeɗiɗi goodnooɗi, hawri sappo. Ɗeen jaagorɗe ena wayi ɗe limata ko ɗiɗi nih sabu eɗe keewi fere! Koo gooto teskaa naati e dowru nduu keso, hono Jaamee Siñaatee. Ko kaŋko woni kalfinaaɗo Jaŋde e heblo Karallaagal. O jaŋnginatnoo ko ɗo jaaɓi haaɗtirde UCAD to Dakaar.
Ena yalti e ndii mbaylaandi wonnde rewɓe nattii heewde e dowru nguu sabu heen njeetato ittaama! Jooni ko rewɓe nayo tan keddii. Caɗtidiiɗi makko hono Joboo Kah e Abdurahiimu Añ ndillaani. Ko wonndiiɓe Landiŋ Sawaanee mbekki mehi sabu eɓe njenananoo ko ɓe naatooɓe e dowru ngarooru sabu Sawanee hokkude Waadd juŋngo e ɓattitaade-ɗum! Heewɓe ena tuumi Sawanee hatojinde e naatde e laamu haa heddanii-ɗum tan ko ƴefta kartal PDS!
Image
Baakar Jah, nattii Jaabanaade dowru!

Ena haawi yimɓe kadi ko waɗi Baakar Jah itteede e wonde Jaaborɗo dowru nduu (tammbiiɗo Joŋngol). Yoga ena cikka won ko o ɓurtinta e golla makko kono ɗum alaa ko faamnii heen hay baɗte!
Heddi jooni ko majjere no Idriisa Sek waɗantee so Arii. Tawde jogorde Idi artude e hoore laamu nguu fen-naama haŋki (en nganndaa so goonga walla fenaande!), eɗen cuusi wiyde baylogol e hoore laamu walla dowru Senegaal suwaa tawo gasde! Waadd nana ŋeña, ena ñeŋta, ena fewja, ena fewjita, ena nefa ɓee, ena yiɗta ɓee haa hannde eɗen ɗomɗi yiɗde anndude ko ɗii dippaali pirti. Woni goonga tan, ko caɗeele leydi ndii nana damal Galle laamu cabboo haa wooda garɗo fuɗɗoo ñawndude-ɗe!
Kuɗol Ibraahiima SAAR


Tags : News, Dernières news, SENEGAAL: Hol ko Waadd fewjata?Remaniement, sénégal, politique
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

Senegaal waylii jaagorɗe kadi!
 

Ecrit par mamadou ly, le 03-12-2007 22:32

Pages vues : 4931    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Abdurahiim Añ
Ɗee balɗe fof ina ñuumbee won'de Leydi Senegaal maa waylu jaagorɗe, ɗuum laatiima tawde kay e oo jamma 03 lewru bowte ko bettere mawnde ndee ayaawo senegaal yaltini doggol jaagorɗe kese ɗee.

Ɗowgu nguu (guweernama oo) waɗnoo ko 39 jaagorgal hannde heddii heen ko 28 jaagorgal ngam ustude teddeendi e fereeji laamu nguu. Ko ɓuri heewde e jaagorɗe ɗee koko naatnaattondiraa yeru: Ahmaat Sal mo Donnaay joginoo ndema; o ɓeydanaama heen ngaynaaka. Aminata Loh mo heewɓe tooñatnoo e jaŋde mum joginoo senegaalnaaɓe wonɓe caggal leydi ɓeydaama heen yillotooɓe(Tuurism)kono kadi ko kanko woni jogiiɗo koŋngol dowgu nguu (guweernama oo).

Faati Tayaa Njaay Mammadu Makalum, Faatu gasama Jah mo lannda Jiboo Kah njahdii e meenaali baali.

11 jaagorgal njaltii laamu nguu ko ɓe njoginoo naattinaama e jaagorɗe ɗee. Keso garɗo ko gooto hono Jammee siñaatee.

Abdullaay Wad wiyiino ko potal rewɓe e worɓe kono e nder ɗowgu kesu nguu ko worɓe 24 e rewɓe 4 tan?

waywaylo oo heewaa ko naanaattini oo ɓuri heewde. Farba Senŋoor joginooɗo ruso (transports ) nawtaama njeewgu. Abdurahiim Añ jogii Peewnugol Jeerennde e ballondiral diiwanuuji (Aménagement du Territoire et Cooperation décentralisé)

Jiboo kah heddiima e taariindi ɓeydaa heen beeli e jaalli


Tags : News, Dernières news, Senegaal waylii jaagorɗe kadi!Remaniement, politique, Wade, PDS, ministres
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

MISS ELITE 2007: Jontaaɗo Farayse ko Muritaninaajo
 

Ecrit par mamadou ly, le 02-12-2007 22:55

Pages vues : 6705    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
Aadama
Lewru bowte ko lewru ndu yontaaɓe winndere ndee fof toɗɗetee! Caggal nde ummaa e Miis winndere, ko Elites dawri toɗɗaade jontaaɗo mum. So jibin'de wonnoo ngartudi bokki jibintaa bohre ,jibinata ko laana. Miss Elites 2007 ko Adama Jallo biyngel Ahmadu Jallo lollirɗo Abuu wele to Jowol Muritani e Ndey Sal lollirdo Kummba Jallo.ko kanko ari gadano e ngel kawgel mawngel sanne.

Miss Elites 2007 ko kawgel toowngel; lollungel etee baɗngel ngartam so tawii ko suka debbo etee ko muaritanaajo mo iwdi baaba e neene ko faayiida mawɗo wonan'de leñol ngol

Adama jibinaako ko Rouen ,o yahrata ko duuɓi 16;  darnde makko ko 1,80 (meeter e cappanɗe jeetati santimeet)

O yaltii e jaayndeeji keewɗi  haa e jaaynde Marie -claire ko kanko kadi  yahanta farayse to leydi Tirkii (turŋuie) ngam hawroyde toon e leyɗeele goɗɗe  yo geno won ballo

 

Mammadu Lih


Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

MAALI: Riiwtaaɓe Farayse e 2007
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 02-12-2007 12:12

Pages vues : 5081    

Publié dans : Les News, Renndo


ImageMaalinaaɓe ena njaayaa e nder Farayse sabu 288 e maɓɓe ɓe ngalaa kaayitaaji njaltinaama leydi ndii gila hitaande ndee darii fayde jooni. Ko howhowɓe leydi Farayse caakti limoore ndee. Kono ndeen limoore ena luurdi e ko Fedde Riiwtaaɓe Maalinaaɓe wonnde to Bamakoo holliti. E wiyde-maɓɓe, ko 479 maalinaajo yaltinaa Farayse hakkunde Siilo e Jolal 2007. Ɓe kolli kadi hakke 23 000 neɗɗo riiwtaama e Farayse e hitaande ɓennunde ndee, heen 400 ko Maali njeyaa.
Ɗii-ɗoo duuɓi kala, en ceediima riiwteteeɓe ummiɓe Farayse ena ɓeydoo heewde. Waɗi noon ko laabi dewetenooɗi ngoppaama haa waɗi Poliis ena waawi riiwtude jaggaaɗo kala e nder balɗe nay! Enen haɓantooɓe ɓamtaare leƴƴi Afrik, mbaawaten tan ko hollude calogol men lepte ɗe ɓiɓɓe duunde ndee keɓata to Orop. Mawɓe leyɗeele men ena poti daraade kolla sirŋinaare mum'en haa goonga e laawol rewee. Caggal ɗum, peeje ena poti fewjeede haa ɓiɓe men mbaawa wuurde, ngolloo e leyɗeele men tawa njahaani ena loroyoo e ladde!

Ibraahiima SAAR


Tags : News, Dernières news, MAALI: Riiwtaaɓe Farayse e 2007sans-pariers, mali, immigration
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

ZIMBABWE: Luural Mugaabee e Orop
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 02-12-2007 12:03

Pages vues : 4761    

Publié dans : Les News, Dawrugol


ImageMawɗo leydi Zimbabwe, hono Robeer Mugaabee, saliima ballal Ablaay Waadd, laamɗo leydi Senegaal e yiɗde-mum weldintinde luural hakkunde Angalteer e Zimbabwe. Eɗen nganndi leyɗeele Orop keewɗe ena kaɓoo Mugaabee sabu majje sikkude omo ɓitti hakkeeji aadee e leydi makko. Ɓe ɓuri takkude-mo ko heɓtude leydi e tuubakooɓe Zimbabwenaaɓe (jiimnooɓe leydi ndii hade ndi jeyde hoore mayri e 1980), omo hokka leydi ndii ɓaleeɓe. Kono kadi, heewɓe ena tuumi Mugaabee e yiɗde ñiɓaade e jappeere laamu ndee haa abada!
Kaŋnko Ablaay Waad, e njillu makko to Haraaree, laamorgo leydi ndii, o hollitii hiɗde-maako yahde e masaalahaa hakkunde Mugaabee e leyɗeele Orop ɗee. O wiyi ɗeen caɗelle ena toŋngi keblugol kawwral toowngal hakkunde laamɓe Afrik e laaɓe Orop waɗoore hitaande kala. Kono, Mugaabee anndinii-mo ena yonaa wonɓe e maslude ɓee (laamɗo Afrik Di Sud Taboo Mbekiy) sabu o yiɗaa woɗɓe naata heen sabu alaa ko nafata.
Ablaay Waadd, e sikke mum, faami ko leyɗeele Afrik ɗee ena njeebii luural hakkude Mugaabee e Oropnaaɓe.


Tags : News, Dernières news, MAALI / ZIMBABWE, maali, zimbabwee
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

<< Début < Précédente 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 Suivante > Fin >>

Résultats 647 - 663 sur 683

HANNDE WONI...

..::||HAATUMEERE||::..


« < Colte 2017 > »
A M N N M H D
30 31 1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 1 2 3 4 5

JOLJOLE FULƁE

Pas d'événements

JELIYAA TOKOSEL (BD en Pulaar)

NEWTO DOKKOL MEN QR

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!


My status

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥




Ibrahima%20SarrQuantcast

TWITTER TOLBEC!


SINNAA BAYDI ÑAŊ

Tele Pulaagu


Le Blog du Pulaagu

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥