NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
239 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


Binta Laly
Moyenne:
Clics:1877
Mali Dieneba Seck Foulbe
Moyenne:
Clics:2129
Fula Flute - Djandjou
Moyenne:
Clics:19571
Jaliibé Dunya
Moyenne:
Clics:2544

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!

. . . : : : : : | | | | | | K A B A R U U J I - T E S K I N Ɗ I | | | | | | : : : : : . . .

Click on the slide!

DIINA: Hol ko addi cumu to Daakaa Madiina Gunaas 2017?

News >> Religion

Jaayndeeji falnde Afik Bŋ Hirhaange fof mbaɗii adaa e yiɗde habrude wonde cumu muusngu waɗii to Daakaa Madiina Gunaas ñalnde…

Suite...
Click on the slide!

COFTAL NGAANDI: Tigilde Kelme adannde e ndee hitaande yettiima ɗoo!

Langue et linguistique >> Coftal ngaanndi e pije

Hitaande 2017 dariima, yoo darano en jam, kisal e ɓamtaare! Onon kala no ndiidorino-ɗon, oɗon nduwanee e mayre moƴƴere huuɓtidinnde,…

Suite...
Click on the slide!

COFTAL NGAANDI: Tigilde Kelme artii kadi ñiklude hakkillaaji

Langue et linguistique >> Coftal ngaanndi e pije

Musidɓe tedduɓe, ko weltaare mawnde hannde e nduu lewru Juko wonndu maanditaare Pulaagu.com artude e mon caggal duuɓi ɗiɗi ɗi…

Suite...
Click on the slide!

SENEGAAL: Hol dawrugol fayde e ɗemɗe ngenndiije?

News >> Société

Keewal ɗemɗe e conce e ganni cariiɗe ko malu ngenndi. E nder yuɓɓo golle mum, goomu – Refondation- ngenndiyankooɓe Senegaalnaaɓe…

Click on the slide!

SUNAARE: Alhajji Buubakar Balde gootal e jaale Tabital Pulaaku ruttiima

News >> Société

Kabaaru muusɗo yanii nde saŋkaare Alhajji Buubakar Balde nanaa ñalnde Mawbaare 8 Morso 2014 to Dakaar, Senegaal. Ko ñalnde heen…

Click on the slide!

GANNDE KESE: Ɓeydude faamamuuya kuutorɗe goodaaɗe e ɗemngal Pulaar-Fulfulde ngal

News >> Nouvelles technologies

Musidɓe tedduɓe janngooɓe e winndooɓe Pulaar, calminaali kadi tedduɗi fayde e mon. Mi wayrii ɓamde kuɗol am (ndo! tappirde…

Click on the slide!

FARAYSE: Jeewtital Pulaagu.com e Wuuri Bah, paɗɗo Fulɓe (Miss Peul Diaspora 2014)

News >> Société

Jontaaɗo Fulɓe hannde wiyetee ko Wuuri Bah. Ko kaŋko nawi raay ñalnde paɗɗondiral Fulɓe caggal leydi yuɓɓinaa to Pari e…

Click on the slide!

GANNDE KESE: Caali Mbayla Heblo nokkuɗinal topirɗe Mozilla (#DakarL10N)

News >> Nouvelles technologies

Musiɗɗo Ibraahiima Malal Saar e diɗɗal mum ummiiɓe to leydi Senegaal e leydi Muritani njoftii to Dakaar (Hotel Marie Lucienne)…

Click on the slide!

TIGILDE KELME: Tigilde fuɗɗorde men hikka hade ko juɗaa ɓenndude!

Langue et linguistique >> Coftal ngaanndi e pije

Musidɓe tedduɓe, winndooɓe, jaŋngooɓe, awlooɓe, yerwotooɓe e ƴakkooɓe Pulaar on njaɓɓaama kadi. Mi yiɗaa hebbinde haala ngol laawol, ko wiyde-on…

Click on the slide!

PULAAGU: Njillu Muritaninaaɓe e koolol Ngaawandere haaɗti ko e Maraadi Niiseer

News >> Organisations et associations

Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele yuɓɓinii ñalɗi pinal to wuro Ngaawandere e nder leydi Kameruun, tuggude e ñalnde 18 haa ñalnde…

Click on the slide!

GAACI: Njillu Baaba Maal e leydi Maalmaalɓe

News >> Musique

Alhajji Baaba Baydi Maal e Daande Leñol njuɓɓinii kiirɗeeli ɗiɗi pattamlami, ɓooyooji daarteede, ñalnde 24 e ñalnde 25 lewru kawle(octubre)…

Click on the slide!

GANNDE KESE: Tappirde Pulaar Android bayyinaama hannde!

News >> Nouvelles technologies

Musidɓe Fulɓe, en ɓooyii tijjaade oo kabaaru pattamlamo! Hannde eɗen njaɓɓoo gootal e kuutorɗe ɓurɗe hatojineede e gannde kese wonande…

Click on the slide!

GANNE KESE: Cinndel e taable e ɗemngal Pulaar nattii wonde koyɗol!

News >> Nouvelles technologies

En ɓooyii hoyɗude ɗum, hannde arii haa yettii ɗo men ɗoo sabu ko e yontere maaynde ndee keɓ-mi yeru cinndel…

Click on the slide!

DEFTORDU: Pulaagu.com woni caggal daarol natangol (Bande dessinée) "JELIYAA Tokosel" e ɗemngal men

News >> Langue et linguistique Pulaar

Fulɓe ena mbaawi wiyde hannde "en ndañii belaa"! Pulaagu.com wonnoo ko e eɓɓude ɗii lebbi fof yaltinde daarol natangol (bande…

Frontpage Slideshow (version 2.0.0) - Copyright © 2006-2008 by JoomlaWorks

. . : : | | | | Widewooji kesi - Nouvelles vidéos - New videos ... | | | : : . .

IRAK E DARFUUR: Politik warhoore!
 

Ecrit par Bocar Amadou Bâ, le 21-12-2007 11:03

Pages vues : 5105    

Publié dans : Les News, Dawrugol


(winndannde yaltinaande e Fooyre Ɓamataare t°49, desammbar 2007)

ImageE lewru mars 2003, eɗen ciftora, laamu Buus e ballal laamu Toni Bleer (Angalteer) e laamu Howaar (Ostaraali) njaɓɓi Nanondiral Jeneef (Genève), ummini wolde feewde e Irak. Denndaangal hujjaaji kuutoranooɗi ngam yande e ndii leydi, laatiima penaale mawɗe (wonde Irak ina jogii bommbooje bonɗe ekn …).
Ujunnaaje ujunnaaje Iraknaaɓe, ɓe alaa ko mbiyi, alaa ko mbaɗi, maayii heen, sibu ɓe mbaɗi tan ko yo bon, yo Alla bonnu, ɓe paltaaki koninkooɓe e siwil en. Ɗum jiidaa e dummbugol, lepte nder kasooji (yeru to Abuu Garayb) e warngooji to Abuu Felluja, Najaf e Tal Afaar. Denndaangal mahaandi leydi ndi bonnaa, gila e isinaaji, haa e laabi, e poŋuuji, e nokkuuji pinal mawɗi …
Laamu Amerik urɓi luure hakkunde leƴƴi e pelle diine, bulɓondiri Siiyite en e sunniyankooɓe.
Hay gooto waawaa wiyde hannde ko nii maayɓe ɓe poti. Laamu Amerik jaɓaani limde. Kono tan ɓetooji tuugiiɗi e ganndal mbaɗaama. Nii woni, hakindo limmore maayɓe ɓe ina tolnoo e 655 000. Ko ɓuri heen heewde ko kure, maa kalitgol otooji, walla bommbooji ɗi abiyoŋaaji mberlii.
Juɓɓule Fedde ngenndiije ina kiisii wonde ko ina aboo e miliyoŋaaji ɗiɗi neɗɗo ndogii leydi ndi, ko yerondiri e ɗuum mbaylii koɗorɗe e nder leydi he. Ɗumɗoon fof so renndinaama, eɗen mbaawi wiyde hannde wonde njangu Amerik e leydi Irak, saabiima maayde, walla ganyii walla dognii ko ina wona joyaɓal yimɓe leydi ndi.
Ɗum fof e wayde noon, njuɓɓule Fedde ngenndiije dentuɗe (ONU) mbattini ko wallitde oo warhoore, sabu majje yamirde keddagol toon laamaandi Amerik. Ardiiɓe leyɗe Orop, hollitnooɓe luulndagol mum en wolde nde, kam e jaayɗe Amerik ciforteeɗe bellitiiɗe, ko wayi no New York Times e Washington Post mbattini ko deƴƴude.
Peeje kuutoraaɗe ngam waɗde wiɗto bonanndeeji to Irak, ko ɗeen peeje kuutoraa ngam waɗde wiɗto bonanndeeji baɗooji to leydi Sudaan. Buus e leyɗe hirnaange keptinaani wiɗto Irak ngo, kono ɓe heptinii wiɗto Sudaan, gila noon e Fedde Ngenndiije dentuɗe haa yettii Dental Orop, Bleer e Howaar. Ngoon wiɗto fennyinii wonde ko ina abboo e 300 000 neɗɗo mbaraama e hare wonde hannde e Diiwaan Darfuur o, to leydi Sudaan.
Ko woni Darfuur : ko konu laamu Sudaan kam e milis (milice) laamu lollirɗo «Janyjaawid» pelliti momtude siwil en. Fayndaare mum ko haɗde ɓaleeɓe Sudannaaɓe murtande laamu Omar Al Basiir, sibu ɓeen ko saltinooɓe ndiin njiimaandi gila e hitaande 2003. Ender ɗiiɗoo duuɓi nay, Janyjaawid en ɓe kam e konu leydi ndi nduppii ko ina abboo e 2000 wuro ɓaleeɓe Afrik, mbari yimɓe mum en, koni jawdi mum en. Ko ina abboo e 300000 neɗɗo mbaraama heen, ko ina miliyoŋaaji ɗiɗi ndogii.Image
Wonande Darfuur Buus heptinii warhoore o nyalnde 9 settammbar 2004 : «min njenanaama ko woni to Darfuur ko, ko warhoore. Winndere nde ina foti haɗde ɗum. Fedde Ngenndiije ina foti waɗde wiɗto timmungo ngam anndude tolno warngooji baɗɗi to Darfuur ɗi». Parlemaa Orop ƴettiti : «ko woni to Darfuur ko, ko warhoore».
Fedde ngenndiije yuɓɓinii yeewtere (Conférence) ngam addude ballal mum e Darfuur, felliti nawde toon soldeteeɓe, e hiiɗde laamu Sudaan. Ɗum jiidaa e goomu wiɗto cosaangu ngam yuurnitaade tolno bonannde nde. Alaa keddiiɗo mo haalaani. Hafeere nde nawaa haa to tirbinaal hakkunde leyɗe (TPI). Ndaw ko haani aduna saloo wallitde bonannde fotnde nii. Ƴeewaa noon hay dara seerndaani bonannde wonnde Irak nde e wonnde Sudaan nde.  Hol ko saabii, ɓe ndeƴƴi to, ɓe ngulli ga? Geɗel gootel, wonande miijiyankooɓe : petroŋ.  Sabaabu ɓurɗo teeŋtude, gaddanɗo Amerik yande e Irak ko yiɗde jiimde ngaluuji mum petroŋ. Waɗooɓe politik Amerik fof ina kawri e ndee feere. Leyɗe hirnaange keddiiɗe ɗe (Angalteer, Farayse, Almaany, Riisi, Siin) mballiti ɓe heen, walla kam ndeƴƴi. Hay Fedde Ngenndiije wallitii ndee fenaande.
Sudaan ne ko leydi ngalɗundi, tee keewndi nafoore to bannge njiimaandi winndere nde, kono tan ɓuri naftoraade ngonka toon hannde ka, ko leydi Siin. Amerik e Orop fof noon mbeltaaki, ina kuli nii, ko Siin wiyata ina yaajtina jokkondire mum politik e faggudu ko. Ɗum noon suurtude ko woni Darfuur ko, ina usta semmbe leydi Siin, tee ina addana Amerik e leyɗe Orop danyde no njahri toon so tawii fellitaama yo konuuji nelde toon.
Hannde yimɓe heewɓe ina kuli wonde Fedde ngenndiije ko ko wonti kuutorgal leyɗe hirnaange. So wonaano ɗuum, ɓe cuurtataa ɗeeɗoo bone, ɓe ndeƴƴa ɗeya...

Kuɗol Bookara Aamadu Bah


Limooje jowitiiɗe e petroŋ
Petroŋ leyɗe juulɓe
Mbalndi petroŋ ko leyɗe juulɓe. Fayndaare leyɗe ƴellitiiɗe ko jiimde petroŋ. Alaa e sago hujja danyee. Ɗiin hujjaaji ngoni, bonnitde laamuuji leyɗe jiimɗe petroŋ, haɓde ɗe terorism lislaam (Terrorisme).
- Ɗeeɗoo leyɗe juulɓe : Sawuud, Irak, Iraan, Amiraaji dentuɗi, Kuwoyt, Kataar, Yemen, Niiseriyaa, Libi, Alaseri, Inndonoosi, Buruney, Kasastaan, Aserbayjaan, Malesi, so ndenndii kam en njogii fotde 76% petroŋ winndere ndee fof aduna o.
- Amerik jogii 2%.
- Leyɗe hirnaange bayɗe no Kanadaa, Amerik, Norwees, Angalteer, Ostaraali, Danemark, so ndenndii njogii fotde 4%.
- Ɗo petroŋ ɓuri wonde ɗo ko toon Amerik ɓuri heewde huccinde golwole mum.
- Petroŋ Irak ina sowoo petroŋ Amerik laabi joy.
- Petroŋ leyɗe juulɓe, ko famɗi fof, ina sowoo laabi 16 petroŋ leyɗe hirnaange.
Ko ɓuri heewde e petroŋ keddiiɗo o woni ko Weniselaa, Riisi, Meksik, Siin e Beresiil.


Golwole Bonɗe
Wolde Koree (1950-1953) : Tataɓal yimɓe Koree Rewo nayii heen, fotde miliyoŋaaji 8 haa 9, e nder lebbi 37 fat. Seneraal Ameriknaajo gardinooɗo ndeen wolde heptinii wonde Amerik warii joyaɓal yimɓe ndii leydi.
Wietnaam (1954-1975) : fotde miliyoŋaaji 4 neɗɗo, siwil en. Ko leydi Amerik kadi.
Indonoosi (1965) : Wonaa konu Amerik naati e leydi ndi, kono ko CIA fewji feere nde. Ciimtol ngol CIA waɗi ina heptini darnde laamu Amerik e oo warhoore.
Konngo (1998-2000) : Alaa mo humpi, «kareeli ɓesngu» to Konngo e Sudaan, ko Amerik woni les mum. Duuɓi ɗiɗi wolde to Konngo cabiima warngo ko ina tolnoo e miliyoŋaaji nay neɗɗo (3,8 miliyoŋ).
Sudan : miliyoŋaaji ɗiɗi maayɗo e nder 18 hitaande hare ngam njiimaandi petroŋ leydi ndi.
Niiseriyaa-Biafraa : Miliyoŋ maayɗo e wolde Niiseriyaa-Biyafraa nde Amerik e Farayse ɓurɓatnoo. Sabu petroŋ.
Ruwanndaa (1994-1995) : hakkunde temeddee joy ujunere e miliyoŋ e wolde ɓesngu. Hannde yimɓe heewɓe ina njenanaa ko USA e Angalteer ummini warngooji ɗi, hay so tawii noon ko Farayse ɓurɓi ɗi.


Tags : News, Dernières news, IRAK E DARFUUR: Politik warhoore! Darfour, Irak, pétrole, guerre
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

Doosgal men goo kadi yahii: Cerno Aamadu Tijjaani Jallo
 

Ecrit par Saajo Bah, le 21-12-2007 09:44

Pages vues : 6091    

Publié dans : Les News, Renndo


Doosgal men goo kadi yahii, nootoyike Joom binnde, Geno Bajjo mo maayataa Oo.

ImageTugalal men manngal waasaama, sankaare mawɗo men ganndo, finɗo mooɓindiroowo renndo ko ko haawnanaaki Alla, jaka…yo Alla lomtinan en mo, yo O hinno mo O yaafoo mo, e feewna en…
Cerno Aamadu Tijjaani Jallo, jeyaaɓe leydi Gine Konaakiri, Fuuta Jaloo, Firiyaa, Sooƴoore,  Daara, hoɗdunooɓe  e ɓeynguure mum ɗoo, e Antwerpen/Beljik, Jannginaynooɓe firina Kuraana e defte cewɗe, tawtoraaɓe e wuurnugol jannde Pulaar/Fulfulde e nder Antwerpen, tawtoraaɓe kadi e mooɓindirgol ɗoo yimɓe fottina e nder Beljik, ko ɓe tergal Tabital Pulaaku Beljik…Ko mawɓe jannguɓe, annduɓe, finɓe, kadi yiɗani yimɓe ɓee fow, wonaa oo maa oo, gollanooɓe pottal, poolal e ɓamtal, haɓotooɓe  lenyamlenyaagu…hirjinooɓe sukaaɓe e wakkilaare e jannde e teddinde hoore mum, teddina leydi mum, teddina iwdi mum, teddina kadi heddiiɓe e hoddiiɓe mum…
Ko ɓe lollirɓe Ceerno-en/Ceerno Tijja, ɓe kuɗol (karambol) maaɗum neɗɗo waawataa jantaade
moƴƴe muuɗum. Ɓe faatike e nder nyalaande mawnde,  Mawbaare, nyalaande daragol Arafa, ka labutaane inneteeɗo Stawfinberg (Stuiɓenberg) , Antwerpen, ɓaawo nde ɓe jinndi, ɓe yiilii fii lekki hedde lebbi, kono jaka Joomiraawo Oo muuyaali yo ɓe heɓu lekki fes, tawi O nodditii ɓe…Alla lamɗo Oo daali : “ Wonkii anndaa ko ki heɓata janngo, wonkii anndaa ko e leydi holndi ki maayata…”.  Hay gooto yiɗaa maayde e njnaniri.
 Cerno Tijjaani janngiino e junngo Alhajji Aamadu  (Madiina Faas, Telimile, Fuuta Jaloo) Jallo, haa wonti jannginoowo ton, hiɓe mari cappanɗe janngooɓe…Alhajji Mammadu Aliiyu Jallo gooto e almuɓɓe maɓɓe jooɗiiɗo ɗoo e Beljik/Bruksel, ko ɓiɗɗo Cerno maɓɓe jantaaɗo jooni dow oo, o ƴettii konngol o yottinii nelal ko Ceerno Tijjaani nelnoo mo koo e renndo ngoo (jamaa), wonde “ ɓe torike yimɓe ɓee fow yaafuyee, e yarluyee, munyanagol ɓe. Kanɓe le Ceerno Tijja, ɓe accanii fow hakkee, ɓe yaafike”
Fottaama e  juulirde wonde ka saare ɗoo, takko ka yeeyirde Alhajji Ciwto en, faatunnde ndee hiwrondiraama, musidɓe immorike nder Beljik fow, arii haa heewi, Kuraana janngaama haa timminaama fii –yo Alla hinno- Ceerno Tijja. Seeniiɓe (arɓe) ɓee fow weltanike renndo (jamaa) Antwerpen ngoo e tokkere enɗam ko ɓe jokki koo, teeŋtii non Kawtital Ginenaaɓe wonngal ka saare ɗoo nagl. Alla waɗii fahin, tawtude Ginenaaɓe, yimɓe ɓe leyɗeele heewɗe, seertuɗe arii tawtoraama, ko wayno Liyonaaɓe, Maalinaaɓe, Senegaalnaaɓe e Morokonaaɓe…du’ondiraama, hiwrondiraama, munyondiraama, Joomiraawo Oo toraama daɗndugol en sugu ɗum ɗoo ko ɓadii, juulɓe maaynooɓe fof kadi neldaama duwaawu…Minyiraawo Cerno Tijja inneteeɗo Sellu, janngoowo Faransi kadi arii tawtoraama. Musidɓe men fow, kala ka ɓe woniri toraama munyagol.
Ceerno Ibraahiima Jallo, Hooreejo Kawtital Ginenaaɓe e nder Antwerpen, ƴettii konngol, jaarnii musidɓe e yiɗɓe fow e innde ɓeynguure Ceerno Tijja, o weltanike ɓe e jokkere enɗam ɓannginaande ndee gila nde Ceerno Tijja waalii ka labutaane, haa nde ɓe faatii. Tawi terɗe kawtital nagl hino lomtondira e waalgol ka labutaane fii wallitagol Ceerno-en, haa no ɓe faatori nii, e junngo Mawɗo Ginenaaɓe ɓurɗo toowde e duuɓi renndo ngoo fow e nder nde ɗoo saare, inneteeɓe Mawɗo Laari Bari, ndaaru ko Alla muuyata… Yo Alla yoɓu fow ko moƴƴi, jaka alaa ko ɓuri tokkere enɗam welude…awa en fow fiinoɗen ɗoo, tokken enɗam hakkunde men, taa hay gooto wonu neɗɗo serindiiɗo, sabuna ɗum nafata hay fus…
Ceerno-en no acci sonnaajo e ɓiɓɓe ɗiɗo…Furee oo naɓtete ka meeɗen Gine e Hoorebiire (Asewe) aroore, wonndude e penngal (delegation) ɗowtooɓe, si Geno muuyii…
Musidɓe e yiɗɓe fow toraama munyagol, fiikala ko ko saɗti heɓuɗen. Hiɗen toroo Alla nde o rokkorta en sugu maɓɓe haa ɗuuɗa heewa, sabuna kamɓe ko tugalal ɓamtaare e pottal ɓe wonannoo en, hannde non en waasii ɓe haa poomaa.
E innde goomu pulaagu.com e kala giɗo Alla giɗo hoore muuɗum, meɗen toroo;
Yo  Alla hinno  CERNO AAMADU TIJJAANI JALLO  yaafoo ɓe, naadoya ɓe njarnere  (aljanna) makko toownde, yo juuɗe moƴƴe jaɓɓo ɓe. Hiɗen toroo Geno Oo, enen kadi nde O feewnata en O yaafoo en si O ƴettita en...
Ceerno Tijjaani!!! on accidii men e sunaare, men hattoto on haa nyannde darngal, men etoto tokkitagol e golle moƴƴe ɗe sincanɗon men ɗee; pottal, dewal jokkere enɗam...  Ginenaaɓe sunike, lenyol ngol kadi sunike e ndee ɗoo faatunnde, kono alaa ko waawaaɗo waawi... Yaa Alla Jooma, men gomɗinii muuyɗe maaɗa…Aduna ko yahu miɗo ara…

Kuɗol: Saajo Bah…(www.pulaagu.com), almuudo Cerno Tijjaani, ɗoo e nder Antwerpen…


Tags : News, Dernières news, Doosgal men goo kadi yahii!
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

JUULDE TAASKI: Ɓee ena kippii, ɓee ena ngajjii...
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 17-12-2007 18:34

Pages vues : 8057    

Publié dans : Les News, Diina


ImageLewru taaski dariima gila ñalnde 10 Bowte. Juulɓe kala ena kebanoo mawninde oo ñalawma tedduɗo. Hannde, hajjooɓe ullimma e laabi tedduɗi Makka ngam yettinde farilla Lislaam tedduɗo oo. Ko ñalnde 10 Bowte Howhowɓe diineyaŋkooɓe Arabiy Sawdiyah saakti wonnde woni go'o lewru Dhu Al-Hajjah, wonande hitaande Hijrah 1428. Mawbaare 18 Bowte hawrata ñalnde Arafaat, rewa heen Njeslaare 19 wona ñalnde A'id Al-Adha, woni ñalawma juulde Taaski.
To Makka, ko ɓuri 1,6 miliyoŋ kajjoowo arii e wuro teddungo Lislaam ngoo. Hikka ena jeyaa e maɓɓe mawɗo leydi Iraan, hono Mahmuud Ahmedinjad. Omo tijjaa ñalnde 17 Bowte ngam waŋngaade e Suudu Kaaba e waɗde fotde makko fayde e farilla Lislaam oo.
To Afrik, Muritaninaaɓe njuulata ko ñalnde 20 Bowte, Naasaande, e wiyde saaktooɓe kabaruuji leydi ndii. Eɓe luurdi e Senegaal, walla mbiyen eɓe ndaɗondiri ñalawma e leydi Senegaal. So en mbaɗdii heen Farayse, huunde ɓeydoo jiiɓaade sabu Paris saaktii ñalnde Taaski ko NJeslaare 19. Ko renndo pelle lislaamiyaŋkooje e Farayse (UOIF) habri-ɗum e lowre-geese mum.Image
 Senegaalnaaɓe "cuɓii" ko Mawnde 21 Bowte, sabu, e wiyde howhowɓe seedotooɓe darogol lebbi "njiyaani lewru" ñalnde ndu fotnoo daraade. Ɗum waɗi leydi Senegaal tugnaade e haatumeere ngam juulde ñalnde Mawnde.
Juulde e diine men wontii jooni ɓee-ɗoo ena kippii, ɓaya ena ngajjii sabu waasde woodde nanondiral e ñalawma gooto. Hay mo wonaa ganndo Lislaam ena anndi juulɓe kala poti juuldude. Kono so juulde e nokkuuji ɓadondirɗi ndaɗondiri banɗe ɗiɗi, won ko foti yuurniteede. Amin ñaagii nde annduɓe men e dine kaalanta-en hol ko foti waɗeede, walla so tawii hono nih ena feewi alaa ko bonnanta.
Ko waawi wonnde kala, Pulaagu.com e goomu mum ena duwanoo Fulɓe, juulɓe e kala dewoowo Alla, jokkoowo enɗam duwawuuji kisal, ɓamtaare e moƴƴere, e tawtoreede ooɗoo saha mo wuuri. Aamiin.

Kuɗol Ibraahiima SAAR (www.pulaagu.com)


Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

SIRA LIYON : Honɗum ittata coodtaari e leydi ndii?
 

Ecrit par Saajo Bah, le 15-12-2007 11:29

Pages vues : 8645    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Ahmet T. Kabaa
Ernest B. Koroma, Hooreejo Sira Liyon suɓanooɗo e lewru Siilto/September saaliindu (ɓennundu),  ɗaɓɓirii goomu haɓo-Coodtaari (anti-corruption), yo ngu tefu, ngu laɓɓina jaagorɓe e kala toppitiiɗo toowɗo wonnooɗo ka laamu Ahmad Tijjaan Kaba  yanungu e cuɓte feƴƴuɗe ɗee, ngu lirñita kala ko yowitii e coodtaari…Ernest B. Koroma wii ɗum yo wonu jomngol ngol yomnortoɗen janngo men, hollen wonde  gooto fow e gollal mum e nder leydi ndii, kala ko o gollata, yo o anndu ko o lamnditeteeɗo…Ko adii o hollitude fii ɗum, tawi o imminiino goomu horooɓe (auditors), e lewru Jolal  feƴƴundu, ɓe gasnii golle maɓɓe ɓe rokkii mo ciimtol muuɗum, haa jooni non ngol ciimtol weeɓitaaka (saaktaaka) hay e jaaynde wootere, kono BBC heertorii heɓugol eggo (copy) maggol.  Hingol holli wonde guyaale e coodtaari no sari saakitii e nder leydi ndii, e mbaadi yawtunde keerol, teeŋtii non ka nder laamorde Firiton, ɓe waggini Hooreejo oo wonde yo lekki ɗaɓɓane nguu ñawu bonnungu leydi Sira Liyon gila ko neeɓi, fayda ko non kadi ɗum bonniri  leyɗeele Afrik fow.
Coodtaari na feeñi e nder nokkuuje ɗuuɗɗe wano ka cellal, ka ƴamto taksiiji e ka gollirɗe kisal. E nder nokkuure woore ka nder laamu, e fiyugol yeru, no yiitaa wonde ko yahta $1m (miliyon gooto us dolaar) ñamlaama neɗɗo mo innde mum jantaaka, ɗum non tawi cuɓte ɗee na saatiaa waɗde pet (ko neeɓaa), lebbi seeɗa adal mum. On tuma, goomu nguu ɗaɓɓi e yeesooɓe ɓee yo ɓe ɗaɓɓitu sabaabu ñamaande ndee e innde ñamlaaɗo kaalisi oo…
 
E nder jaagorgal goo kadi, fampannde (eɓɓo) jarunde hedde $ 500,000 kaalisi rokkanooma ngam siinugol nde ɓanngina,  ngal dokkal ko immorde  e ballal winndereyankewal, kono jawdi ndii yottaaki haa jooni e haanunooɓe naftoraade ndi ɓee. Siimtaama kadi wonde hiisaaji kaalisiyankeeji (financial accounts) buy majjiino maa suuɗaama e nder jaagorɗe heewuɗe, moftugol kaasaaɗe (files) woowtanooma welsindeede seekitee, haa bonniino ruttorɗe  fotnooɗe naftoreede fow…ɗum fof ko haa horooɓe ronka binndi ka ɓe waawata ruttaade, ɓe heɓa ko laaɓi, koru ngu yahra no haaniri non…
Image
Ernest B. Koroma

 
Koo ko irtaa ɗoo ŋalɗinaali goy hay gooto e hoɗɓe nder Sira Liyon ɓee, maa leyɗe waasuɗe goo, ɗe yi’eten hino tiindoo sugu (sifa) ɗee ɗoo caɗeele e ko nanndi e majje, kono no seerti hella nokkum gootum ɗ.w. (ɗum woni) fawugol feloore e hutaare e dow laamu  Kaba nguu hersina ngu, tuggude  dow haa les… Kala Liyonaajo nunɗo mo lamndiɗaa fii laamu yanngu nguu, o jaaboto ma ngu siinaali ko ngu fodunoo koo, wano haɓagol coodtaari, ƴellitugol leydi ndii e cenɗe fow, jannde, kisal, faggudu hth (haa to haaɗti)…
 
Ko ɗum ɗoo Ernest Koroma ƴefti huuwtori, haɓiri Kaba, haa o waawi fooɗtugol lefol laamu ngol e junngo makko. Ciimtol goomu anti-coodtaari ngol hollii wonde ‘ko ñawu coodtaari woni ko tonngi ɓamtaare leydi ndii’. 
Laamu nguu heɓtiraama e junngo Kaba no newori, kono gila cuɓte ɗee gasi, faso (nation) Sira Liyon ngoo no feccii e pecce ɗiɗi:
-feccere aranere ndee hino wi’a wonde, nguu laamu Koroma kesu ɗoo ko laamu waylaare (change), daraniingu ƴellitaare e ñawndugol ñabbuuli tonngunooɗi ndi ɓamtaade, yahra yeeso, hingu holla kala wujjunooɗo yoo ñaawe haa laɓa e hoore nunɗal…
-feccere ɗiɗaɓere ndee ko wi’oore laamu Kaba yanngu  nguu, kañum kadi ko laamu ngu golliino, ngu artirii leydii ndii e deeƴere, ngu addii jam e enɗotiral hakkunde leƴƴi leydi ndii, irtugol ñabbuuli waaɗi wano tefugol ko bonnanoo, ñaawa wonnooɓe e laamu makko, wonaa ko moƴƴi, ɗum wontay ngañngu hakkunde fedde Salaare ndee, SLPP (Sierra Leone People’s Party/Fedde Jeere Sira Liyon) e fedde laamiinde ndee, APC (All People’s Congress/Dental Yimɓe Fow), maaɗum wontay haɓre hakkunde leƴƴi…
 
Yoga e Liyonaaɓe jaɓɓorike ko Ernest Koroma holliti koo weltaare, fii tefoore laɓɓinoore golle laamu Kaba nguu, haa ɗum ɗoo wonta jomngol, yomnorteengol wonande kala laamu maaɗum ɗowgu aroyoowu e janngo men, gooto kala annda ko o lamnditeteeɗo e ko halfinaa koo, neeɓa maa yaawa, ɓe wii ɗum ɗoo ko taaɓal sellungal faade e huulannde naftoore. E ngoya senngo non, woɓɓe hino hoolii, no ɗum ɗoo irbitay yeddotiral, ukka leydi ndii e jiiɓoldu, e fooɗotiral ngal rimataa jam, teeŋtii non nde wonnoo e dawrugol, leydi ndii ko feccinoke ɗiɗi, gila nde cuɓte ɗee gasnoo yuɓɓineede, ko feƴƴi koo…
 
Kori (mbar)  lirñitugol sogitaaɓe ɓee maa tefugol ɓe ñaawa rimanay en nafoore  janngo?
 
Mbar lirñitugol ɓeen sogitaaɓe waddoytaa pecce ɗee ɗiɗi addana en fahin anngal-deeƴere e leydi ndii?
 
Ko keyeeji holɗi ittata coodtaari e nder leydi ndii ɗoofa ɗum feroo toonin-too, dartina ɗum gila en duñaaka e wolde goo janngo, tawa (hara) nguu ñawu ɗoo nattii,  maayii, ngu artataa haa cay?
 
Fahin, ko fijo holngo, kook o innetee leyɗeele wallooje, maa feddeeji ballal winndereyankeeji, fiji e ndii ɗoo coodtaari bonnundi kala ko nafaynoo en, rimana faso men ɓamtal, si tawii fijo (role) majje/majji na heen taho?
 
Noy laamu Koroma kesu  nguu safrirta (ñawndirta)  caɗeele  ɗiɗi cinnde ɗe annduɗen ɗee: -dowri yejjitaandi welsindaa haa waasi heddii e tampere, e coodtaari feeñundi telen bannge fow teeŋtii ka nder laamorde Firiton?
 
Pellet ciimtol nunɗungol feññinoowol coodtaari laɓɓinana yimɓe ɓee ko suuɗinoo, ɗum ko fuɗɗorde ñawndugol ñabbuuli men ɗii,  kono cake mawɗe ɗee ko ka ɗaɓɓangol ñabbuuli ɓannginaaɗi ɗii lekki woni, tawde ñawu woo ñawu e ɗiin ñabbuuli tonnguɗi en ɓamtaade, no lamndii lekki mum feere, wurin woɓɓe wii goɗɗi e majji ko maa siranee ceɓe, ɗiya ko maa winndanee nasi (aaye), ɗiya alaa lekki fes, ko maa ɗiin ukkee e nder fawre ɗi sumnee haa ruɗa ruy, maa ɗi haɓɓidee e jamɗe e tunte kaaƴe ɗi yooloyee ka mayo mawngo, ɗi jooɗoyoo ka ndanka. A yii cake mawɗe ɗee ka woni ɗon, ɓayri fannii lekki mum heɓaaka haray en gaynaali.
 
Kulol kadi no ɓanngi e faso Sira Liyon ngoo, nde tawnoo wonaa hannde haala coodtaari fuɗɗii haaleede, wonaa hannde laamu fuɗɗii liɓeede sabu coodtaari ko saakitii e duurtol maggu. Hulɗen ko ta laamu Koroma nguu jiñin yimɓe ɓee e hoore mehre tawa ngu eɓɓaa siinugol ko ngu fodi koo; haɓagol coodtarri, tagugol golle, addugol kisal e ɓamtaare telenma bannge fow, e ko nanndi e mum ko Liyonaaɓe ɗomɗiraa hannndeere ndee…Ka dowri too kam, innitiiɓe bambanooɓe APC hino jokki hino yana e kala feññinooɗo wonde ko o yiɗɗo SLPP, ɓe tampinii heewɓe, gila fiyugol yimɓe haa fusgol cuuɗi e werlaaji, ɗum fow dee ko e innde fedde APC, ɗum no haani dartineede kisan, hade ɓurata ɗoo bonde.
Taw si APC wontay jomngol e hannde men, ko yomnoroɗen janngo men?.
 
Yo Geno wonan en ballo…Ko jam woni ko men noddi…yo jam huuɓtu en. Aamiina.
Kuɗol Saajo Bah…(www.pulaagu.com)


Tags : News, Dernières news, Sira Liyon : Honɗum ittata coodtaari e leydi ndii?Corruption in Sierra Leone, anti-corruption,
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

KADDAAFI-SARKOSII: Inta aanniinde?
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 13-12-2007 21:27

Pages vues : 5028    

Publié dans : Les News, Dawrugol


ImageLaamiiɗo leydi Jamahiriya Libi hono Muamaar El Kaddaafi ko koɗo Nikolaa Sarkoosii ɗee balɗe tati ɓennuɗe. Nguu njillu, wonande jokkondiral hakkunde leyɗeele, ko jogorgu teskeede sabu maggu waasnoode ɗamineede hakkunde Farayse e Libi.
Leyɗeele Orop kala, e gardogol Farayse kaɓiima Libi gila e hitaande nde bombo fettini ndiwoowa DC10 UTA dow leydi Caad, haa waɗi 170 maayɓe. Wonno ko ñalnde 9 Siilo 1989, nde laana kaa ummii Koŋngo Barasaa eka fayi Pari. Caggal nde hiñre waɗaa, ko Libi tuumaa ko kañum hebli Yano ngoo. Libi heɓtinii caggal ɗum wonnde yimɓe mum ena njeyaa e siynuɓe yano ngoo. Ɓe keɓtini kadi eɓe njilli e yano yanndinnoongo laana Boeing 747 TWA dow wuro Lokerbiy (leydi Ekoos) ñalnde 21 Bowte 1988, naworngo piɗtaali 270. Kono, hannde faamaama wonnde Libi jaɓiri heɓtinde ɗee baɗe ko sabaabu nde tiwaande nde ɓe piyaa e hitaande 1993. E hitaande 1992, Dowlaaji Dennduɗi Amerik e Aŋngalteer keɓii yoo Fedde Leyɗeele Dennduɗe (ONU) yaltin kuwgal tiwaande (sanctions) 748 fawee e dow Libi sabu salaade-mum weeɗde jeyaaɓe mum ɗiɗo tuumaaɓe ko kañum'en njuɓɓini yano ngo. Ndeen tiwaande ena haɗi laaɗe diwooje yahde e ummaade e boowe Libi, ena haɗi leyɗeele kala yeeyde Libi kaɓirɗe. Tiwaande 883 kadi yaltinaa ñalnde 11 Jolal 1993. Nde wiyi ko jawɗeele Libi gonnooɗe caggal leydi ndii kala fawaama juŋngo haa heddii ngartam njeeygu petoroŋ. Nde haɗi kadi kala leydi, yeeyde kaɓirɗe ciiɓorɗi petoroŋ fayde Libi. Ɗeen tiwaaɗe njiidaani e ɗe Dowlaaji Dennduɗi Amerik fawani heen hoore mum.

Image
Ɗiin duuɓi, Libi uddanaa damule ɓamtaare e faggudu kala haa Kaddaafi jaɓi maslondireede. Ko ndeen ɓe njaɓi heɓtinde yimɓe maɓɓe ena poti weeɗeede ngam ena ñaawee. Kadi, Libi yaltini ko ena abboo e 2,5 miliyaar dolaar ngam huurde njoɓdi ɓesnguuji maayɓe ɓee. Caggal nde Libi waɗi ko ONU naamniɗoo koo, tiwaaɗe ɗee kala njowaa, Kaddafi natti nefeede.

Hannde, heewɓe ena ñiŋa Sarkosii sabu mum addude-mo njillu e leydi Farayse. Lanndaaji e yoga e pelle Farayse ngullii mettere mum'en e gargol mo ɓe njaggiri ko saram-bomijo (terroriste). Hay e nder dowru leydi Farayse, daaɗe ena luurdi hakkunde saliiɓe njillu nguu e yiɗɓe yoo ko ɓenni yejjite sabu Libi ko leydi njogiindi jawdi haa heewi, haɓaade ɗum ko woppude maayo faya e weendu!
Serje Dasoo, mawɗo Dassault Systems, pewɗoowo ndaddoowa  "Rafale", jeyaa ko e ɓurɓe summbude e gargol Kaddaafi. Gite makko ena njaltina peete Alla e makko ɗaminaade maa Libi sood daddooji "Rafale" sabu ko ndiwoowa ko jaraani no feewi. Libi ena sikkaa gite mum ena pawii e kaan ndiwoowa-ndaddoowa sabu leydi ndii yiɗde ƴellitde doole e kaɓirɗe konu mum. So ɗum gooŋɗinaama, ko foofaango mawngo nanetee e nokkuuji karallaagal e nder Farayse, sabu leyɗeele keewɗe coodata dadddooji ko e Dowlaaji Dennduɗi. Kaŋko mawɗo Dassault, o wiyi yoo ñiŋooɓe Kaddaafi (hono Rama Yaadd) toppito haajuuji mum'en! Ngoƴa makko ko o yiɗaa kiliyaan bayɗo hono Kaddaafi ena ɓocitoo juuɗe makoo tawa soodaani "Rafale"!
Leyɗeele keewɗe hannde paamii golle e kopporeeje ena Libi. Ƴamooɓe keewii damal galle haa mbaɗti duñondirde. Libi ena yiɗi kaɓirɗe, mahateere e golle goɗɗe ɗe Oropnaaɓe mbaawi. Sarkosii ena anndi so siifaani nanondiral hakkunde mum e Libi, ko woɗɓe njiirotoo jawdi ndii ko leelaani.
Juɗol Ibraahiima SAAR (www.pulaagu.com)


Tags : News, Dernières news, KADDAAFI-SARKOSII: Inta aanniinde?Visite de Khadafi à Paris, sarkozy, rafale, dassault, attentat Lockerbie, DC10 UTA
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

ALASERI: Al-Kayidaa fiyi kadi!
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 11-12-2007 23:57

Pages vues : 5483    

Publié dans : Les News, Renndo


ImageAlaserinaabe pinndii haŋki e kabaaru bonɗo sabu Yano ngo Alasee yanaa. Wellaaji ɗiɗi tuufaaɗi bommbooji pettii e nokkuuji ɗiɗi e wuro laamorgo ngoo. Ko leygal Ben-Aknuun adi fiyeede, hade hoƴomaaji sappo, leygal Hidraa renaa heen. Ena wayi no e ɗiin nokkuji ɗiɗi, saram-boomaagu en toɓɓunoo ko Galle Yuman-Sarɗiiji Alaseri e jooɗorde Leyɗeele Denndu (ONU). Howhowɓe leydi ndii caaktii maayde 22 neɗɗo e barmuɓe 47. Kono tan, saaktooɓe kabaruuji e howhoɓe cafrirɗe wuro ngoo ena kuli ko ena abboo e 65 maayii, alaa ko haali barmuɓe.
Ndeen yano ngoo tinaama, jokkere enɗam saakiima e nokku hee baŋ-yoobaŋ: ɓee ena mballa barmuɓe, ɓee ena ndokka ƴiiƴam mum'en ngam faabaade jiimaaɓe!
E sikke howhowɓe leydi ndii, tumaaɗo alaa so wonaa Renndo Salafist en, jooɗaniiɓe Al-Kayidaa e Alaseri. Mawɗo dowgu leydi ndii yilliima yoga e barmuɓe to Safrirde Ben Mesuus. O hollitii najoore makko e boomgol juulɓe saanga nde ɓe cukkani mawninde juulde Taaski. "Hay daliilu gooto wawaa addude geɗe bayɗe nih ena mbaɗee", o wiyi.
Ko ɓuri heewde e leyɗeele kollitii salaade mum'en yano ngoo sabu hay gooto yejjitaani yanooji muusɗi ɗi Niw York, Madirid e London.

Kuol Ibraahiima SAAR (www.pulaagu.com)


Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

WULLAANGO: Labba Kamara Sankiima!
 

Ecrit par mamadou ly, le 07-12-2007 17:15

Pages vues : 23824    

Publié dans : Les News, Pinal e Ñeeñal


Image
Yoo Alla yurmo-mo, yaafoo-mo
Abuu Kebe lollirɗo Labbo Kamara gooto e magiyankooɓe ɓurɗo lollude e pulaar hawrii e lajal hannde aljumaa 07 lewru bowte sahnga wawtuuji 17 to Ndakaaru.
Ko kanko tan wonno mawɗo jaɓoowo magde e tinndinooje pulaar omo yahratnoo e duuɓi 68.
O jeyaa ko to nokku men Fuuta-Tooro Senegaal, saare NGuyi. Omo teddininoo diine makko sabu ko kanko wonnoo noddinoowo leegal maɓɓe Yommbol. Omo woppi suddiiɓe ɗiɗo e ɓesngu caggal.
Leñol pulaar fof ina neldee duwaawu sabu en mbaasii gorko jirwuɗo, jarlitiiɗo mo hono mum alaa.

Mammadu Lih


Tags : News, Dernières news, Labba Kamara Sankiima!
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

IRAN: Tehraan weltorii ciimtol nukleer (nuclear) NIE:
 

Ecrit par Saajo Bah, le 04-12-2007 21:07

Pages vues : 4856    

Publié dans : Les News, Dawrugol



Image Renndaandi Iran Lislaamuyankeeri toolnii; bismike ciimtol Ameriknaaɓe, hollungol wonde Iran fewndo kaa tuma ɗoo, alaa e ƴellitde (deɓelop) kaɓirɗe nukleer. 
                                        
National Intelligence Estimate (NEI) wi’i wonde hino hoolii Iran dartiniino njuɓɓudi kaɓirɗe nukleer mum gila e hitaande 2003.
 
Tehran non, hino hollaynoo tuma kala wonde kañum, njuɓɓudi nukleer mum ko ko yowitii tan e paandaaje jamjamyankooje, wonaa yowitiindi e ƴellitde kaɓirɗe nukleer, kono US e leyɗe semmbiɗinɗe goo lutti e wi’ude Iran hino etoo mahude e moƴƴinde kaɓirɗe-huuɓa-bonnereeeje (weapons of mass distruction), huunde nde Iran yeddi haa hanndeere ndee.
 
Iran no e les UN Security Council oo e taƴaare senngo-wootoyankoore leydi US. Woɓɓe goo hollii, wano Paul Reynolds, jaayndeyanke BBC fii haajuuji winndere, o hollii wondema haa jooni Iran yaltaani e taƴaaje (sanctions) ɗee taho, ngam ndi salike ƴame Security Council ɗee e dartinde alɗingol uraniyom. Yeddotiral ngal dartotaaki tawo hay si tawii jooni  hingal semori, ustii doole.
 
Jaagorɗo Haajuuji Janani Iran, Manuusahr Muttakii hollii wonde o saɗnii (bismike) ngoo miijo heso ɗoo.
 
The International Atomic Energy Agency (Ngoomu Caasere Njayre Winndereere) jaaborike no moƴƴiri, kañum kadi. Ngu wii ciimtol ngol semmbinii ko ngu yewtunoo koo, wondema ngu yi’aali haa hannde, tuugnorgol (seedee) holloowol Iran hino jokki ƴellitgol njuɓɓudi kaɓirɗe nukleer.
 
Kori  ɗum ɗoo wooday ko wayli e jotondire wonuɗe hakkunde Iran e leyɗe semmbuɗuɗe ɗee, teeÅ‹tii non US. Ko woni e arde neeɓataa tawa laaɓii. Jooɗo ndaaraa, si juutii laaɓay!!!

Saajo Bahkaikai


Tags : News, Dernières news, IRAN: Tehraan welotrii ciimtol nukleer (nuclear) NIE:Iran, USA, nucléaire, moyen-oreint
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

SENEGAAL: Hol ko Waadd fewjata?
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 04-12-2007 12:02

Pages vues : 5358    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Hajiibu Sumaare, Mawɗo dowru
Ablaay Waad bettii heewve nde tinaa o taftiima dowru Senegaal! Ko goonga ena ɗaminanoo maa wood ko waylaa, kono hay gooto ɗaminanooki ena waɗi haŋki 3 bBowte. Laamu Senegaal ena fiddi ɗii lebbi ɓennuɗi sabu hannde ko kuwle njani e julaaɓe Dakaar, jaŋngo ko Makki Sal woni gaño pot-ɗo eleede, ɓaawo jaŋngo ko Idriisa Sek ñohetee ena arta e hoore laamu! Roŋkaama faameede ko Ablaay Waadd woni edow mum saanga nde yoga e caɗeele leydi ndii kuɓɓii fitinaaji hakkunde gollooɓe, julaaɓe e laamu nguu.
Wonno muujiiba laamu nguu ena waylee, ko ustude fere laamu, waɗtude ko danndaa e kopporeeje e nokkuuji ɗomɗuɗi balle, hono tiɗtinde doole cooɗgu ngam ɗaatnude ɓaydogol njaru nguurdam senegaalnaaɓe. Kono iwde e jaagorɗe 38 fayta e 28, heewɓe ena tuumi laamu nguu ustaani yimɓe walla fere kono ngu lomlomtondir, yanyantondir jaagorɗe tawa alaa ko ustii heen.
Jaagorɗe dowla (ministres d'état) 3 ɓeydiima e jeeɗiɗi goodnooɗi, hawri sappo. Ɗeen jaagorɗe ena wayi ɗe limata ko ɗiɗi nih sabu eɗe keewi fere! Koo gooto teskaa naati e dowru nduu keso, hono Jaamee Siñaatee. Ko kaŋko woni kalfinaaɗo Jaŋde e heblo Karallaagal. O jaŋnginatnoo ko ɗo jaaɓi haaɗtirde UCAD to Dakaar.
Ena yalti e ndii mbaylaandi wonnde rewɓe nattii heewde e dowru nguu sabu heen njeetato ittaama! Jooni ko rewɓe nayo tan keddii. Caɗtidiiɗi makko hono Joboo Kah e Abdurahiimu Añ ndillaani. Ko wonndiiɓe Landiŋ Sawaanee mbekki mehi sabu eɓe njenananoo ko ɓe naatooɓe e dowru ngarooru sabu Sawanee hokkude Waadd juŋngo e ɓattitaade-ɗum! Heewɓe ena tuumi Sawanee hatojinde e naatde e laamu haa heddanii-ɗum tan ko ƴefta kartal PDS!
Image
Baakar Jah, nattii Jaabanaade dowru!

Ena haawi yimɓe kadi ko waɗi Baakar Jah itteede e wonde Jaaborɗo dowru nduu (tammbiiɗo Joŋngol). Yoga ena cikka won ko o ɓurtinta e golla makko kono ɗum alaa ko faamnii heen hay baɗte!
Heddi jooni ko majjere no Idriisa Sek waɗantee so Arii. Tawde jogorde Idi artude e hoore laamu nguu fen-naama haŋki (en nganndaa so goonga walla fenaande!), eɗen cuusi wiyde baylogol e hoore laamu walla dowru Senegaal suwaa tawo gasde! Waadd nana ŋeña, ena ñeŋta, ena fewja, ena fewjita, ena nefa ɓee, ena yiɗta ɓee haa hannde eɗen ɗomɗi yiɗde anndude ko ɗii dippaali pirti. Woni goonga tan, ko caɗeele leydi ndii nana damal Galle laamu cabboo haa wooda garɗo fuɗɗoo ñawndude-ɗe!
Kuɗol Ibraahiima SAAR


Tags : News, Dernières news, SENEGAAL: Hol ko Waadd fewjata?Remaniement, sénégal, politique
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

Senegaal waylii jaagorɗe kadi!
 

Ecrit par mamadou ly, le 03-12-2007 22:32

Pages vues : 5190    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Abdurahiim Añ
Ɗee balɗe fof ina ñuumbee won'de Leydi Senegaal maa waylu jaagorɗe, ɗuum laatiima tawde kay e oo jamma 03 lewru bowte ko bettere mawnde ndee ayaawo senegaal yaltini doggol jaagorɗe kese ɗee.

Ɗowgu nguu (guweernama oo) waɗnoo ko 39 jaagorgal hannde heddii heen ko 28 jaagorgal ngam ustude teddeendi e fereeji laamu nguu. Ko ɓuri heewde e jaagorɗe ɗee koko naatnaattondiraa yeru: Ahmaat Sal mo Donnaay joginoo ndema; o ɓeydanaama heen ngaynaaka. Aminata Loh mo heewɓe tooñatnoo e jaŋde mum joginoo senegaalnaaɓe wonɓe caggal leydi ɓeydaama heen yillotooɓe(Tuurism)kono kadi ko kanko woni jogiiɗo koŋngol dowgu nguu (guweernama oo).

Faati Tayaa Njaay Mammadu Makalum, Faatu gasama Jah mo lannda Jiboo Kah njahdii e meenaali baali.

11 jaagorgal njaltii laamu nguu ko ɓe njoginoo naattinaama e jaagorɗe ɗee. Keso garɗo ko gooto hono Jammee siñaatee.

Abdullaay Wad wiyiino ko potal rewɓe e worɓe kono e nder ɗowgu kesu nguu ko worɓe 24 e rewɓe 4 tan?

waywaylo oo heewaa ko naanaattini oo ɓuri heewde. Farba Senŋoor joginooɗo ruso (transports ) nawtaama njeewgu. Abdurahiim Añ jogii Peewnugol Jeerennde e ballondiral diiwanuuji (Aménagement du Territoire et Cooperation décentralisé)

Jiboo kah heddiima e taariindi ɓeydaa heen beeli e jaalli


Tags : News, Dernières news, Senegaal waylii jaagorɗe kadi!Remaniement, politique, Wade, PDS, ministres
Vos Commentaires Citer cet article sur votre site Favoris Imprimer Envoyer à un ami Enregistrer sur del.icio.us Articles similaires Lire la suite...

<< Début < Précédente 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 Suivante > Fin >>

Résultats 647 - 663 sur 686

HANNDE WONI...

..::||HAATUMEERE||::..


« < Seeɗto 2017 > »
A M N N M H D
27 28 29 30 31 1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30

JOLJOLE FULƁE

Pas d'événements

JELIYAA TOKOSEL (BD en Pulaar)

NEWTO DOKKOL MEN QR

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!


My status

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥




Ibrahima%20SarrQuantcast

TWITTER TOLBEC!


SINNAA BAYDI ÑAŊ

Tele Pulaagu


Le Blog du Pulaagu

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥