NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


Pulaar film : BON VOYAGE
Moyenne:
Clics:2372
Poular 5
Moyenne:
Clics:3269
ABIWORD in Fulah Part 1
Moyenne:
Clics:2275
Babba Saadu Fulbhe, Fulbe
Moyenne:
Clics:2522
thiedel mbaye almoudo
Moyenne:
Clics:3638

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


GABOO: Ñalawma ɗiɗaɓo ñalɗi pine teddiniraaɗi Pr Umar Bah Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 04-08-2010 )
 

Ecrit par MAMMADU SAALIF MBAAY, le 04-08-2010 10:03

Pages vues : 19474    

Publié dans : Les News, Pelle e dente


Image
Y
imɓe puɗɗiima nootitaade e hiire waktu 18 ŋakkuɗo seeɗa nde Pr Abubakri Muusaa Laam jogori yuɓɓinde e oo kikiiɗo teskinɗo e nder daartol darnde ngam ɓamtude pine kam e ɗemngal Fulɓe. Hiirde ndee koy fuɗɗiima sabu awluɓe noddaama lasii, keɓii "mikoroo", nana ndarii e dinngiral;  kolli belɗi cewɗi tunngaa, karlaaɗi ndaasaa haa waawi deeƴde e noppi. Nde ɓooynoo, awluɓe njaafaa, tellii, njuɓɓudi hiirde ndee rewaa. Cukko Koolaaɗo kuuɓal ɗiɗaɓo fedde Fuuta rokkaa konngol ngam siftinde hiirde ndee ko Fedde Fuuta yahata? Holi ko woni paayndaale mayre? 

Mammadu Soh ƴetti konngol, jaarnii hoohooɓe leydi Gaboo, rokkuɓe fartaŋŋe haa ñalɗi ɗii mbaawi jibineede. O rewtini heen ko jooɗaniiɓe leydi Senegaal kam e yimɓe arɓe tawtoreede ñalɗi ɗii. O wiyi wonde ko e lewru morso, hitaande 1992 Fedde Fuuta sosaa. Ngam hollirde fedde ndee ko fedde pinal e potal hakkunde ɓiɓɓe fuutankooɓe, o felliti siftinde yimɓe ɓee hoohooɓe meeɗnooɓe ardaade fedde ndee.
O jokki, o teeŋtii wonde fedde nde wonaa dawriyankoore, ko nde fedde daraniinde ñootde e jokkude enɗam fuutankooɓe. Ndeen jokkere enɗam roondii ko nawtude maayɓe e ko wonaa ɗuum. Ina jeyaa e paayndaale ɗee: saaktude kam e daranaade ɗemngal pulaar jiydaa e eɓɓooji ɗi fedde ndee jogii ngam kawral hakkunde terɗe fedde ndeee jokkondiral e "jasporaa".

Image

Jokkere enɗam mbiy-ɗen ko: nawtugol kala maayɗo. Hitaande kala ko ina wona yimɓe nayo (4) ina nawtee, to bannge Senegaal njoyo (5) ina cankoo toon, koreeji mumen neldee 250 000 nduwaari Ko ina wona 3 OOO OOO pirlitaama e boomiinooɗo e cumu jeere Monbuwet, 135 neɗɗo. Fedde ndee yaltiniino ballal peewtungal e haalirde pete (3 000 000). Ko noon ne, Safrirdu Galoya wallitanooma miliyoŋaaji tati (3 000 000). Ndeke Fedde Fuuta daranii ko ɓamtude Fuuta e ligganaade Fuuta. Ɗoo e nder Liberwiil, to bannge golle peewtuɗe e baammuule teemedere ujunere (500 000) ina pirlitee hitaande kala.

Teereeji to leydi men: Ko ina abboo 100 neɗɗo heɓii galle eɗen ndadanii gooto nde gooto e men kala heɓata teeree mum Fedde fuuta hono no nganndir-ɗon wuurtiniino hono ɗii ɗoo ñalɗi pine e ko ɓenni koo e dow teddungal ngenndiyankooɓe men, mi limta: ñalɗi Tijjaani Aan, ñalɗi Yero Dooro Jallo, hannde ko Pr Umar Bah yontaa. To bannge saakto: Rajo Timtimol ina heɗtee ɗo e wuro ngoo waktu 14ɓiijo kala. Kala jagguɗo rajo ngoo ɓe heɗto jeewte pulaar, heɗoo pine e peeje ɓamtaare men haa waktu 15 w pine.

Ɗoo noon, eɗen njetta Muusaa Baabayel Mbaay sabu ko kañum lomtii ɓiɓɓe fuutankooɓe e njoɓdi oon "emisiyon". Jokkondire jaltuɗe: En njetta darnde Aali Taal ñisnde yowitiinde e jokkondirde fedde ndee e pelle goɗɗe. Golle makko ina maantinii.
En mbaawaaa gasnude haaldude golle fedde fuuta waɗde ko jumol tan wonata. Fedde ndee ina renndini 334 wuro tuggi Dagana haa Demmankaani. Keewal yimɓe terɗe fedde ndee yettiima 3185 neɗɗo. Fedde Fuuta e njuɓɓudi mum ina soomi taƴe sappo (10) leloriiɗe hono nii:

Yiilide teddungal, Hoohooɓe diine:
- Ceerno Aamadu Tijjaani Lih mo Golleera
- Ceerno Aamadu Umar Sih (Daabiya Oodeeji)
- ceerno Mammadu Njaay (Jaaba)
- Ceerno Aamadu Tijjaani Bah (Njaakiri)

Diisneteeɓe:
- Ceerno Umar Kan (Dabiya Hoore-foonde)
- Ceerno Alasan Taal ( Haayre Laaw)
- Ceerno Demmba Jah (Oolol Jaawɓe)
- Ceerno Daawuuda Jah (Oolol Jaawɓe)
- Ceerno Basiiru Lih (Ndulumaaji Funeeɓe)
- Ceerno Ɗaahaa Sih (Daabiya Oodeeji)
- Ceerno Bookara Taal (Halwaar)
- Ceerno Suleymaani Jeeri Soh (Mboro)

Yiilirde tabitinoore:
Hooreejo: Sammba Tijjaani Jallo mo Kanel e kaanaraaji
Cukko Hooreejo kalfinaaɗo geɗe renndo: Alasan Saar lollirɗo Galo Saar (Cempeŋ)
Cukko Hooreejo kalfinaaɗo pinal: Seek Baaba Sall (Donnaay)
Cukko Hooreejo kalfinaaɗo faggudu: Maamuudu Gaajo (Boyinaaji)

Koolal Kuuɓal: Seek Umar Lam (Calgu)
Cukko gadano: Abu Wadda (Aali Wuuri)
Cukko ɗiɗaɓo: Mammadu Soh (Hunaare)
Cukko tataɓo: Al-hajji Bah (Garli)
Cukko nayaɓo: Alasan Gay (Duungel)
Cukko joyaɓo: Tijjaani Booc (Dimat)
Cukko jeegoɓiijo: Aamadu Soh (Meri)

Kalfinaaɗo ngalu: Sammba Umar Kah (Gudduɗe Jaawɓe)
Cukko gadano: Aamadu kontee (Saadel)
Cukko ɗiɗaɓo: Jibiriil Faal (Njafaan)
Cukko tataɓo: Ibraahiima Caw (Fanay)
Cukko nayaɓiijo (Beelinaaɓe)

Halfinaaɓe kuuɓal resndaaɓe geɗe renndo:
koolaaɗo kuuɓal maɓɓe:Ibraahiima Sih Haayre Laaw
Cukko gadano: Siley Soh Wodobere
Cukko ɗiɗaɓo: Alasan Njaay Siiñtu-Garba
Cukko tatɓo: Abu Gange Njafaan Beeli Cinndi
Cukko nayaɓo: Alasan taal Golleera
Cukko joyaɓiijo: Usumaan Jallo Jonngi
Cukko jeegoɓiijo: Aadama Kelli Fanay
Cukko jeeɗiɓiijo: Abu Joop Duwee

Halfinaaɓe geɗe pine:
Koolaaɗo kuuɓal: Abu Alasan Soh Jannjooli
Cukko gadano: Abu Kebe Mboolo Biraan
Cukko ɗiɗaɓo: Mbaare Sal Jammel Maatam
Cukko tataɓo: Jibiriiru Sammba Jallo Jannjooli
Cukko nayaɓo Serif Bah Haawre
Cukko joyaɓiijo Muusaa Bah Madiina Gunnaas

Halfinaaɓe faggudu:
Koolaaɗo kuuɓal: Mammadu Baydi Jah Jorbiwol
Cukko gadano: Tijjaani Lih Foonde As
Cukko ɗiɗaɓo: Yero Soh Meri
Cukko tataɓo: Elimaan Saar Calaaga
Cukko nayaɓo: Abbaas Sih Beelinaaɓe

Halfinaaɓe jokkondire jaltuɗe:
Koolaaɗo kuuɓal: Aali Taal Haayre Laaw
Cukko gadano: Haaruuna Alfaa Jallo Duumngel Dadde
Cukko ɗiɗaɓo: Aamadu Tijjaani Jallo Abdalla
Cukko tataɓo: Muusaa Saar Walla

Rewindtooɓe ngalu:
Moodi Galo Kulibali (Kanel)
Abdul gelaajo Kan (Siwol)
Alasan Mbaac (Siiñtu Garba)
Ibraahiima Aali Bah (Boyinnaaji)

Hooreeɓe cate nder leydi:
Catal Poor-Jentii: Abu Bakri Jaw ganndiraaɗo Ciree Jaw Coɗay
Catal Farause Wiil: Ceerno Aamadu Aan Kanel
Catal Oyem Saydu Mawluuda Sih Fonndu
Catal Lammbarenee Haamiidu sammba ganndiraaɗo Demmba Soh Pete
Catal Muwanndaa: Sayku Umar ganndiraaɗo Sammba Aaw

Allah jaaraama a jaaraama


Abu Kebe, cukko gadano kalfinaaɗo pinal, ɗowoowo ñalɗi ɗii siftori sponsooruuji, jaari ɗumen kaaɗtudi. Caggal ɗuum, o bismii Profoseer Mogaga mo Universite Omar Bonnggoo Ondimmbaa garɗo tawtoreede
hiirde nde, ko adii ko omo rokka konngol musidɗo men Seek baaba sal  ƴetti konngol adii siftinde ko daartol halayɓe. O jokki e nguurndam Abukakri Muusaa Laam. O holliti jaambaraagal mum sabu mum suɓaade kuccam jaŋde ɗam wiɗtiyanke kala dogata, Allah e mum jiiɓaade. O siftinii hiirde ndee ko lollini Naamndal toɗɗingal Pullo (la question peulh), o woppaani faayiida gonɗo e deftere nde ganndo men toowɗo oo winndunoo: Ummaade e iwdi Fulɓe  to Ejipti (De l'origine egyptienne des peuls). O holliti wonde Pr Abu Bakri Laam ko Jannginoowo mawɗo e nder Duɗal Jaaɓi Haaɗtirdi Seek Anta joop jooɓiiɗo seedantaagal ƴellito ndema (Diplome deɓeloppement agricole), binnduɗo defte 10, baɗɗo 56 artiikal (article), ɓaarnuɗo 19 almuudo joom metriis (maitrise), 12 joom'en DEA, tato ɓe (3) doctora.

Image

19w 13: Pr Abu bakri rokkaa ɓami konngol, o salmini, o huccini kaaɗtudi njettoor feewde e Fedde Fuuta. O arti e ɓataake jaltinaaɗo hanki e wakannde, ɓatake mo o winndunoo, kanko Porofosoor Laam. Ɓataake oo banndiraaɓe,
ko jaabtowol ɓataake mo hooreejo Fedde Fuuta (hannde oo), Sammba Tijjaani Jallo winndunoo mo ina naamndoo: holi no defetre makko: Iwdi Fulɓe to Egipti oo heɓortoo. Nde Ceerno Laam jaabtii mo, o moofti ɓataake oo haa hanki, o weeɗti ɗum Porofosoor.

Nde Ceerno Laam ummii toon, adorii ko yettude e jaarnaade hoohoɓe diine e aada, terɗe fedde ndee, o yetti Seek Baaba Sal mo o janngidi, jeyaaɗo hannde e jagge fedde ndee, jokkondirɗo e makko ko ina wona hitaande hannde ngam o ara taworeede ɗii ñalɗi. E wiide makko, o tampii heen no feewi, kono omo ŋati haa geɗe ɗee newii hannde.O jokki, o wi'i: "So ɗuum ɓennii hade am jokkude, mi yiɗiino haalde ko feewti e Pr Umar Bah, teddiniraaɗo baɗal ngal,
gonnooɗo to IFAN. O wii: So a hawriino e makko sabu dolokkaaji, tenngaade e maktuum mo o ɓoornotonoo, a feccataa sikke wonde oo ko Pullo. E wiide makko: Pr Umar Bah hiranii leñol mum non feewi sabu deftere nde o adii yaltinde ko e hitaande 1971: Fulɓe Buumayaaɓe e Raaŋaaɓe to Senegaal. E hitaande 1973, o yaltini deftere woɗnde nde tiitoonde mum woni: Firo e Faccuro Konnguɗi ummiiɗi e Manndeŋ koɗdigal hakkunde kelmeendi ummiiɗe e ɗemɗe goɗɗe e Pulaar jiggii. Ndeke, o liggiima gila ko ɓooyi. E hitaande 1974, deftere nde o yaltini woni: Holi no Pulaar e ɗemngal Hasaaniya cifortoo sahaa?
Hitaande 1975, ko deftere Fulɓe ɓe Jolof, o "wallifii". Kaa haala hollitta ko o Katante leñol o wonno, omo haandi e ɗii ñalawmaaji. Yimɓe ɓamdi, kelle rapat-rapat.

Hannde noon, o wii yeewtere makko toɗɗotoo ko: Iwdi fulɓe e haalpulaar'en? O wii: Wiɗto ina renndini ɓe ina seerndi ɓe kadi hay to ɗemngal ina waɗini annduɓe luural. wiɗto ina renndini ɓe e iwdi : haalpulaar'en njalti ko e fulɓe woɗɓe ɓee mbiyi alaa ko Fulɓe njalti e maɓɓe. Ndeke yeewtere men ko hollirde ko iwdi ndii ina waawi wonde ngootiri tawi hay gooto jiggaaki e goɗɗo oo. O holliti wonde Wiɗtooɓe ina keewi kono ina ceeri. E wiide makko: Laamɗo sokoto ina jeyaa e adiiɓe winndude daartol fulɓe e ɗemngal Arab. Kono wiɗtooji ɓurɗi ñeeñɗuɗe mbinndaa ko e engele e farayse, haa jooni e wiide makko. O jokki, o wii: Wiɗto ittii fulɓe e haalpulaar en nawti ɗumen ko Egipti. O hoolnii yimɓe ɓee wonde o haalata ko hakke ganndal e fawaade e wiɗto; wonaa haa wela maa metta mo woni e Fulɓe maa haalpulaar'en.

E raɓɓiɗinaade yeewtere ndee roondii ko ɗee toɓɓe:
- rokkude yiyannde e luure paytuɗe e iwdi fulɓe haalpulaar'en;
- holi ko Fulɓe kaali e iwdi mumen;
- holi njiiɓtirten hakkunde maɓɓe
- hollirde nate laɓɓinooje iwdi maɓɓe, gile Misra haa ɓe njettii to ɓe njettii ɗoo

O wiyi: "Iwdi fulɓe ina aanni tuubakooɓe. Jokkondiral  Orop e Afrik fuɗɗi ko e teeminnde 15. O siftini ko e hitaande 1492 Kiristof kolombe, awƴi laanel haa haytoyi to duunde Afrik; ɗum laatii ndiiwgu maa adaa feewde duuɗe kese. Nde ɓe ngari ɓe ngari e Fuuta ko hitaande 1512.  1776 laamu satigeeɓe yani, laamu Almameeɓe sompaa. O holliti ko Fuuta Jaloŋ adii darnude laamu diine 1725. Sokoto laamu mum diine darnaa ko e hitaande 1801. Maasina kañum ko 1810. E hitaande 1857, konu Sayku fellondiri e tuubakooɓe e nder wuro Madiina...

Nde tuubakooɓe teskii ndee darnde, ɓe mbiyi ɓee ngonaa ɓaleeɓe sabu ɗii hakkillaaji baawɗi jogaade laamu njiydaa e hakkillaaji ɓaleeɓe. Ɓe ummanii mbiɗtude e Fulɓe. Dr le lièvre wiyi: Fulɓe njalti ko e goluwaa en. Kolonel Feree wiyi kañum: Fulɓe ummi ko wiyetnaam. Ɗii miijooji potaani teskeede sabu pawaaki e ganndal; Won wiiɓe fulɓe ngummi ko fuɗnaange. Moris de Lafos wiɗtii wiɗtooji baɗɗi faayiida. O wiyi e deftere makko 1912: Fulɓe jalti ko e Yahuud en hoɗnooɓe Sirii, ɓe peri feewde Egipti, ɓe njipporii Saharaa. Nde ɓe ngari, ɓe njillondiri e haalpulaar'en. Ko ndeen fulɓe puɗɗi saraade. Fullude ko heen konngol Fulɓe ngonoo. So tawii ko ɓe Juif, wona ko ɓe njiggiiɓe ɗemngal.Ko ɗoon Delafos ne rullini hoore mum e wilde nde o sañiri.

Liliyas Hommbirjeer jannginɗo Seengoor winndi ko waɗi faayiida ko feewti e iwdi Fulɓe.E wiyde makko Fulɓe ngummi ko Endo, ɓe njalti ko e leƴƴi Darawidiyee sabu wiɗtooji kollirii to bannge ɗemngal jeydigal hakkunde ɗemɗe maɓɓe e Pulaar, Wolof, Seereer. Ngam hoolkisaade ɗuum mawɗo leydi Senegaal e oon sahaa, neli wiɗtooɓe tato to Endo; ko noon ɓeen neldiri wiɗtooɓe mumen ngari Senegaal yerondirde jeydigal hakkunde ɗemɗe ɗee. To yahaa artaa kala
wiɗtooɓe ɓee kala kolliti wonde ɗemɗe ɗee ina njeydi.

Image

En mbaawaa yettinde yeewtere ndee kala e binndol sabu wonaa tan nii kaaloowo e binndoowo ina ndaɗondiri, kono kadi ɗo ɗo ngon ɗen "batiri" "ordinateer" men wafoyii. Kala kettoyiiɗo jaggital yeewtere ndee maa yanane wonde Ceerno men Abu Bakri Muusaa Laam laɓɓinii e wondude e hujjaani laaɓtuɗi pawiiɗi e ganndal ngal wonaa pepindaangal iwdi Fulɓe e Haalpulaar'en nawtetee ko Ejipti, gila toon ko kamɓe ndenndi iwdi, ndenndi ɗemngal, ndeke ndendi pinal. Nde tawnoo leydi Ejipti ina yaaji, o waawii hollitde ko Haal-pulaar'en wonnooɓe bannge rewo njillondiri e woɗeeɓe, nde tawnoo pinal Ejiptinaaɓe ko rewrewru wonaa worwordu ko ɗuum waɗi ɓe keddodii e ɗemngal maɓɓe Pulaar. O hollitii kadi laabi fergooji ɗii e fawaade e fergooji jeegom ganndaaɗi ɗii. O woppaani hay iwdi jettooɗe keeriiɗe ɗe Haalpulaar'en keerorii. Nde o rowi, arnooɓe hiirde ɓee kala ndarii, kelle njahdinaa.

Ɗowoowo hiirde ndee Kebe ɓami "mikoroo" weeɗi gabonaajo garɗo taworeede hiirde ndee. Oon holliti weltaare mum e tawtoreede ndee hiirde faayodinde. O wiyi hay so tawii, o nanaani e ko haalaa konngol, omo yenanaa, e yowitaade e dille heɗtotooɓe ɓee, yeewtere ndee baɗtinii e yimɓe ɓee. O wiyi: Ko heddii koo, hoto njaɓee "muk" pepindaali maa konnguɗi ceerndooji iwdi Fulɓe, caggalndee yeewtere wondunde e ganndal.

Nde ɗuum ɓenni konngol arti haa yeeso Pulaagu.com, Mammadu saalif Mbaay, nelaaɗo jaaƴtiiɗo ngam rewindaade e huufde ɗii ñalɗi pine ɓami "mikoroo", wiyi: Jam hiiri e mon Fulɓe. Ko wondude e nehdi ƴettuɗen konngol e yeeso ganndo men Ceerno Abu Bakri Muusaa Laam, joom Sawru Ganndal (deftere), binnduɗo Paalel Njuumri...

So ɗuum ɓennii, e dow innde kala Pullo mo tawaaka ndee hiirde, eɗen njetta Fedde Fuuta e ndee darnde ƴellitoore pinal men. Ceerno men Abu Bakri Muusaa Laam hollirii en ko enen leñol heɓtinirtee ko pinal mum e ɗemngal mum.
Hannde gonɗen ko e aduna pottital pine, so eɗen njiɗi daɗndude pinal men ko maa tiiɗnoɗel e binndol sabu ko binndol soomi ganndal, saaktata pinal.  Eɗen ngoya ɗawre men to leyɗeele men to bannge ayaawooji habrirde e rajooji, hay so ɗuum ina naamndi darnde haa keɓten fotde men. kono hade ɗuum, hannde Allah wallii en to bannge Internet, eɗen njogii sukaaɓe dariiɓe, dadiiɓe ngam tabitinde pinal men to bannge binndol e konngol. Ko wayi no Pulaar spiikinge, peeral.com, mbiimi.com, fonndu.org kono kadi pulaagu.com. Mbaɗten hakkillaaji men e golle paayodinɗe baɗateeɗe toon ɗee ndenden e maɓɓe, cemmbinen darnde maɓɓe. On njaaraama. Kelle ndewi heen.

Caggal ɗuum konngol hooti e hooreejo Tabital Pulaagu gabon: Siree Soh. Nde tawnoo, ceerno siree ko belɗo konngol, baawɗo haala, nde ƴetti "mikoroo" yimɓe motti poofaali. O yetti yuɓɓinɓe ɗii kiirɗeeli pine, Fedde fuuta. O yetti Ceerno Laam ko adii kala ko feewti e defte mum: sawru ganndal kam e paalel njuumri. O holliti nafoore mawnde nde o tawi e ɗee defte coomɗe ganndal toowngal newnangal kala mo janngaani ɗemɗe ƴellitiiɗe waawde soccondirde e mumen e yowitaade e ɗee defte, allah e ko ndoondii e ganndal. o jokki, o wiyi: Ceerno Abu bakri muusaa laam, a jaaraama sabu a renndinii fulɓe, a ñootii mbootu mumen. Kelle ɓamdaa hiirde ndee wonti diiraango wooto.

Nde ɗuum ɓenni, Muusaa Mbaay, hooreejo sosiyetee Gabcel, rokkaa konngol. O yetti Allah e jinnaaɓe, o salmini tawtoranooɓe. o jaari ceerno Abu Bakri Muusaa Laam. O wiyi: yoo Allah yoɓe fedde fuuta golle mumen sabu so wonaano darnde maɓɓe hono ɗee dente e jeewte caɗtiratno leñol ngol. Nde o rowi konngol, naamne udditaa, Ceerno Laam ɓeydi laɓɓitinde ko suggunoo e hakkillaaji naamndiiɓe ɓee. Hiirde ndee gasii haa laaɓi, heddii ko baynondiral e jokkondiral, calmondiral e maɓɓondiral. Yimɓe ɓee ngoni e saakoraade gooto gooto tawi waktu ɓadoyiima 22.


Cet e-mail est protégé contre les robots collecteurs de mails, votre navigateur doit accepter le Javascript pour le voir Saalif Mbaay

Nulaaɗo dariiɗo to Liberwiil, Gaboo

Cet e-mail est protégé contre les robots collecteurs de mails, votre navigateur doit accepter le Javascript pour le voir

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : oumar ba, pulaar, aboubacry moussa lam, ifan, le fouta toro au carrefour des cultures, libreviille


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (1 vote)

 

Affiche 1 de 1 commentaires

Miijam

Ecrit par: kaccunkuti (Membre ) le 07-08-2010 21:59

Hiirde ndee waɗii faayiida.Ma yimɓe ɓamtoo nde mbaawa ɓamtude cosaan mum en.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 1 de 1 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
2D8         HUY      
Q      G    P     7OC
GFC   D3L   W8M      
L B    S      E   PM2
WXL         7BT      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥