NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


GINE KONAAKIRI: Lofu Ngadanu Cufal Ho’reejo Leydi Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 01-07-2010 )
 

Ecrit par BAABA TALLA, le 27-06-2010 00:11

Pages vues : 7421    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image

C
aggal laamu  Saada Dikkel Saadaa ngu Mohammed Seku Tuure (1958/1984), Jeneraal Laasana Konte (1984/2008) e Muusaa Dadiis Kamara ko ɓooyaani ko, so tawii jeyɗo o ñaawii ko ñalnde Alet (dimaas) 27 lewru Korse hitaande nde ngon-ɗen nde ɓiɓɓe ginenaaɓe njogori waawde suɓaade potɗo  wonde Ho’reejo leydi ndi.
Ngal ɗoon cufal pattamlamiwal ngal meeɗaani yuɓɓineede e leydi he, e wi’de fannuyankooɓe cufal, ina yaakoraa njeñtudi mum maa wonan ɓiɓɓe ginenaaɓe fartaŋŋe walla winndannde demmokaraasii e nder diiwaan o kala walla nii boom so tawii ɓadiima mbiyen Afrik fof. 

Nguun ɗoon lofu ngadanu hade ɗimmu ngu arde renndini ko ina abboo e noogaas e nayo (24) ɓiɗɗo Gine ƴamoowo lefol laamu Galle laamorgo biyeteeɗo Seku Tuureyaa mo Konaakiri.  Ɓeen ƴamooɓe doole e maɓɓe ngemmbaa ko e nder lanndaaji politik ceertuɗi, heddiiɓe ɓe ko wellitiiɓe ; hay sinno tawii sufooɓe ginenaaɓe ɓuri rokkude ho’re ko Sellu Daleen Jallo, Alfaa Konnde e Sijjaa Tuure sabu ko kamɓe ɓuri yaakoreede kadi eɓe njogii anniyaaji moƴƴi ndernderi leydi ndi.  E  wi’de Goomu Tamnaangu Njuɓɓudi Cufal (woote) ngal (CENI) : fotde (4.297.668) miliyoŋaaji nayi, teemedde ɗiɗi e capanɗe jeenayi e jeeɗiɗi ujunere pawɗe teemedde jeegom e capanɗe jeegom e jeetati ginenaajo debbo e gorko tawa waali wuro’en e wonɓe hakkunde leyɗeele ina nganniyii yaltude ñande heen ƴetta karte mu’en woote ndaaŋana birooji woote ngam suɓaade ƴamoowo kaanduɗo e totteede kuccam leydi ndi, tawa tuugnaa ko e tippudi renndoyankoori keelɗundi potoori yaltinde Gine e ndool ndoolaagu loosna ɗum e laawol potal e ɓamtaare renndoyankoore duumiinde.
Haalooɓe pulaar mbi’i : » ko sammetenoo so saamii hoccete », duuɓi e kitaale ginenaaɓe ina ɗomɗanoo cufal  laaɓngal cer ngal aldaa e mukuññaa. Ɗoo, ɗo mbinndaten winndannde men nde, e nder ordinatoor, ina sikka oon ñalawma yettiima, hoto mo falii mo so wonaa Allah e Nulaaɗo mum. Ko waawi heen wonde fof, hannde o, gacce ngalanaa Jeneraal Sekubaa Konaate sabu o ñaamtaani konngol makko ngol o haalnoo tuma nde o ardinaa laamu luɓal ngu.
Haalpulaar en mbi’i : »Neɗɗo ko kongol mum tan jaggirtee ». Jeneraal Sekubaa jamfaaki, firtaani aadi hakkunde mum e ngenndi mum, sabu en nji’ii yeruuji keewɗi joom mum en tottete laamu luɓal, kela faandu njuumri ndii tawa ina weli, mbiya hay loppet mbeeɗtaani laamu nguu. Allah noon daɗndii mo e jeyeede e ɗiin yeruuji nawtooji heero Afrik caggal to bannge potal e ɓamtaare. So tawii ko to hakkunde-leyɗeele walla mbiyen caggal leydi, wiyaama ko ɓe (122.117) teemedere e noogaas e ɗiɗi ujunere e teemedere e sappo e jeeɗiɗi neɗɗo binnditiiɗo e doggi cufal. So en ƴettii Senegaal tan, ko ɓe (22 000) noogaas e ɗiɗi ujunere ginenaajo potɗo wootde ñalnde heen. Toon so tawii en mbelaama mbiyen : ko Fulɓe ɓuri toon keewal, tee so rufaani maa Sellu Daleen Jallo heɓ toon karte paayodinɗe e nguun lofu ngadanu.

Ina jeyaa e ɓeen ƴamooɓe Galle laamorɗo Konaakiri : luunndiyanke mawɗo gila e laamu Laasana Konte hono Alfaa Konnde mo RPG (Kawtal Leƴƴi Gine), Sellu Daleen Jallo mo UFDG (Ngootaagu Doole Potal Gine) Sijjaa Tuure, Faraasuwaa Looseni Faal, Laasana Kuyaate e woɗɓe e woɗɓe.

Holi To Ndenndaandi Gine Konaakiri Lommbii (heedi) e Afrik ?

Image
Hol to Gine woni?

Ndenndaandi Gine ko leydi ndi Afrik bannge hiirnange to rewo hiirnaange ndi heerondiri toon ko Gine Bisaawo, to rewo mayri heedi ndi toon ko Senegaal e Maali , to fuɗnaange worgo takkii ndi ko Kodduwaar, to worgo bec ko Liberiyaa e Seeraaliyoon, to hiirnaange ko maayo haaɗngo walla mbiyen oseyaa attalantik. So tawii ko to bannge njaajeendi (werto) leydi Gine ina jogii ko ina tolnoo e (245.857) teemedde ɗiɗi e capanɗe nayi e joyi ujunere e teemedde jeetati e capanɗe joyi e jeeɗiɗi kiloomet kiɓɓo, keewal yimɓe mayri ko (7 600.000) miliyoŋaaji jeeɗiɗi e teemedde jeegom ujunere innama aade (tuugnaade e binnditaagol 2001). Wuro laamorgo mayri wiyetee ko Konaakiri. Leydi Gine heɓi ndimaagu mum politik ko ñalnde 2 lewru Oktoobaru 1958 e dow teddungal gorko biyeteeɗo Mohammed Seku Tuure, laaminooɗo Gine, laamorii karwaas. Ko kanko kadi darinoo e yeeso Jeneraal Deggool, laamɗo Farayse e oon tuma o wi’i: » yontii Afriknaaɓe keɓa ndimaagu mu’en e fannuuji kala, mbaasa tameede, kippee, ɓoggi mbaɗee e daaɗe mu’en no ndammiri ni. Woorti ko ɓenni, min caltiima kalifaandi.
So tawii ko to bannge diine Ndenndaandi Gine ko leydi diineyankoori sabu 85% e yimɓe mayri ndewata ko diine Muhammadu Rasuulu (MJK), Islaam.
Leƴƴi baalɗi e mayri, binnditaagol hollitii wonde e ɗi ngabboo e noogaas leñol ko fawi tawa ko Fulɓe ngardii limoore walla ɓuri heewde (38,6%), rewi heen Malenkooɓe (23,2%), rewti heen ko Susu (11%).
“Daartol politikyankeewol Gine Gila e laamu Mohammed Seku Tuure haa heɓi Jeneraal Laasana Konte 1958/2008”:
Yettere Allah, leyɗeele Afrik fof haa piyi feggere ko Ndenndaandi Gine adii heɓde Ho’ree mum walla ndimaagu politikyankeewo, renndoyankeewu e fagguyankeewu; ɗum wonnoo ko ñalnde 2 lewru Oktoobaru e hitaande 1958. Adinoo wonde Ho’reejo mayri ko Malenke biyetenooɗo Mohammed Seeku Tuure piynooɗo, barnooɗo, coknooɗo ɓiɓɓe ginenaaɓe haa teeŋti e Fulɓe heddiiɓe ɓe uuji payi Farayse walla Senegaal e Kodduwaar.  E hitaande 1960, Mohammed Seeku Tuure Allah e makko metteede jamfa afriknaaɓe njamfii mo, o felliti geddude, o geddini leydi makko Gine Ngo’taagu kaalisyankeewu mbiyetenoongu Faraa Seefaa, o lomtini ɗoon kaalis ñaameteeɗo ina wiyee Sili (Faraa Gine). Seku Tuure yawnoraa ɗum, o wiicii ɗemngal Farayse ngal ladde, o wi’i yoo ɗemɗe ngenndiije leydi ndi kuutore e nder birooji kadi njanngee (Pulal e Malenke). 

Image
Seeku Tuure...

E hitaande 1968, Mohammed Seku Tuure hetti laamu Mannaawu kiisngu ina fi’ra ɗum kala ɓi’ɗo suukara ina weli e nder Gine. Ɓurnoo boomaade e nguun laamu gundo ko leñol Fulɓe ngol, alaa fof mo furgi haa teeŋti noon e wiyeteɓe ko jannguɓe maggol.
Ko nguun laamu boomaare ngu aldaa e potal walla yurmaade addani luutndiiɓe politik makko heewɓe ndogi mbaɗi teppe duufe payi hakkunde-leyɗeele ngam daɗndude piɗtaali mu’en, hay sinno tawii heewɓe ndaɗaani e bone makko. Ɓeen ndogaani tan njalti Gine kofi juuɗe alaa, ko ɓe ngoni caggal leydi ko fof ɓe ngoni ko tafde peeje no laamu cañngu Seku Tuure folliraa mbele demokaraasii ina wonta huunde memotoonde e yiyotoonde e nder Gine.
E hitaande 1965, oppoosaaji laamu makko etii ittude mo e jappeere kono ndeen maalde fa’ndaare mum yettaaki.
E hitaande 1977, Pullo ɓi’i Pullo biyeteeɗo Jallo Teli gonnooɗo koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngootaagu Afrik maayi e kasoo biyeteeɗo Kaŋ Buwaaroo mo Konaakiri.  Ndeen maayde sagoyankoore wonaa Fulɓe Gine e winndere tan cunii heen, mo woni fof ina haamtonoo, ina ŋattanoo Mohammed Seku Tuure.
Ndeen o tinii sunaare nde taƴtii keeri leydi makko ndi, o fuɗɗii faayde, o yolbini labangal, o udditi kaaldigal hakkunde Gine e leyɗeele goɗɗe mbele maa joom en jawɗeele naatde ngolloo leydi ndi tawa ko e dow yamiroore makko haɗtan o yahata.
E lewru marsa e hitaande 1984, Mohammed Seku Tuure hawri e lajal caggal duuɓi noogaas e jeegom (26) woondu jamma e ñalawma ɓiɓɓe ginenaaɓe.
 
Seku Tuure, nde tawnoo ko sehil Ruwaa Hasaan 2 (ɗimmo) nde rafaa rafi cellal nde ko toon o dogani, ko toon kadi Allah jeyi mo tawa ko maayde peral e nder wuro Rabaa e leydi Marok. Ndeen o sankiima, gooski ki artiraa Konaakiri, o wirnaa.
Ñalnde 5 lewru Awiriil 1984 Goomu Soldateewu teetti lefol laamu ngu mbeeɗi ɗum gorko biyeteeɗo Jeneraal Laasana Konte. E hitaande 1998, Jeneraal Laasana Konte yamiri yoo miltipaartismo naat e leydi ndi e nder ɗum kuulal ngenndiwal kesal pul wallifaa. Nde tawnoo e oon, tuma partiiji luutndiiɗi ɗi ko pecciiɗi, Laasana Konte heɓi fiileede Ho’reejo leydi e cufal 1993 e 1998.
Nde Laasana Konte sankii, ñalnde 23 lewru Deesaamburu e hitaande 2008, caggal duuɓi noogaas e nayi kasaara bonɗo, soldateeɓe kadi mbaɗi ko nganndiranoo: so teetde laamu ndokki Kapiteen Muusaa Dadiis Kamara, ɗum wonnoo ko ñalnde 25 deesaamburu.
Ñalnde 4 desaamburu 2009, caggal fiyannde dinngiral 28 Septaamburu piɗtaali keewɗi mboomiima. Caggal ngal baɗal, luural walla fitina mawɗo jibinaa hakkunde Muusaa Dadiis Kamara Ho’reejo leydi e deenoowo ɗum Abuubakar Sidiki Jakite lollirɗo Tummbaa Jakite; ndeen duko ngo tiisii, Tummbaa ƴetti wolwere (pistole) felli Dadiis Kamara e ho’re haa ngal yettii ngaanndi, o nawaa ɗoon e ɗoon Senegaal kisa o ɓenninaa Marok. Gila ndeen, koyngal makko yaɓɓaani Gine, o mooloyii ko Burkina Faso e yamiroore Beles Kompaawore.
So en njehii to bannge pinal, Gine ko leydi fineyankoori mawndi sabu ko kayri adii fof hettude diɗɗal naalankaagal e nder Afrik; ngaal diɗɗal wiyetenoo ko Bemmbeyaa Jaas e gardawol e Buubakar Demmba Kamara. Ko wonaa ɗum ko, hay nalanke hakkunde leyɗeele Mariyeem Makkeba mo Afrik bannge worgo ko to toon moolinoo, Seku Tuure nii e nguurndam mum rokkiino mo paaspoor Gine. 

Yoo Gine jogoro potal mum jam.


Kuɗol Baaba Talla jaayndiyanke Pulaagu.Com/Gabon.

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

 

 

 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : guinée, conakry, élections, lansana konte, cellou delein, sidia touré


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 4 de 4 commentaires

Ginee

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 28-06-2010 11:07

A jaaraama Baaba talla,ngam ndee winndannde ko winndannde humpito,no ngoŋka ginee way hannde;e softeende muuɗum,konde winndande siiftin'de no ginee waynoo haŋkii;e caɗeele muuɗum,konde winndannde no ginee jogori wayde jaŋngo;so weltaare e yaajeende muuɗum.A siiftinii en nguurndam Jallo teli; oo ngenndiyaŋke calinooɗo yawaare,darinooɗo e ittude mette e nder leydi gine,hayso gallal makko joofaano,anniya makko kam joofiino.yoo geno yurmomo yaafoomo,kaŋko e maayɓe juulɓe.ndee ware nde fulɓe njaggi,so fooɗanaade;potal ɓiɓɓe Afirik e kala ko ndenndi e dow nuunɗal,wallaay maa Allah tawtuɓe e oon goonga laaɓɗo mo suuɗaaki.jokken darnde mbaasen yahrude caggal,ngam sayku umar Bah wiy;jamma-jamma accaa ceeɗu.on njaraama.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

binndi peewzi labaazi

Ecrit par: usmaan gaajo to gaboo (Invit ) le 28-06-2010 19:05

taare ma baaba talla ngam ndee winndannde heewnde ngartam e nafoore sabu ende soomi ganndal no feewi ko wonaa zuum ko mbiyen laamu ful6e to gine fotiino laataade ko 6ooy sabu gine ko leydi ful6e to ful6e 6uraaka keewal 6uraaka darii6e to laamu yeru gila bookara biro en haa jallo teli en siraaji jallo en oo mbiinoozo seyku toore so tawi hu66innde wonki ina jogi hakke mbiza jogi njoorto njanngo a jogoraani yiide rasuulu aza nanga 6i6e soknaa6e rim6e ranaa6e aza rufa xiixameeje mumen cagal nde sayku tuure wiina ñaawamo warngo tawo o yalti leydindi kono wonaa toon paazen ngudden ngoon hello ngalten e sumngooji to gine nde tawno ful6e mbi so jone maayi jone ina hoxe yoo ful6e gine fof ndentu ngootana 6izzo pullo hono mumen ngam ceeray yawaare yo6e njogoro jam ko duwaaw

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Faljere (juumre)

Ecrit par: Oumar (Invit ) le 29-06-2010 08:19

On njaaraama e ndee winndannde mon kono limoore yimɓe Gine hannde ko miliyonji sappo.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

laamu

Ecrit par: siree soh (Invit ) le 05-07-2010 15:37

fulbe mbiy laamu lubretaake teetetee duum ko goonga sabu seeda mi maaya hebataa huunde banndiraabe fulbe kala kono addana en laamu eden njidii no siforii fof sabu momtata lenyol tan ko waasde ngol laamaade dum noon juumre waawnoonde men hebde hannde kam en nganndii lenyol ngol laamutaako alaa jey timmudo banndiraabe fulbe ennen fof eden nganndi cadeele men hannde ko waas noode men janngude demde njimaandi wadde hannde holno mbadaten? mbeda salimina musiddo talla jom winnennde ndee ngonmi ko Gabon kono min nganndondira ngam mbeda min ndillaa toon ngam bamtaare lenyol ngol jokkorde am tel:0024107395330/05482852/ walla hongkong tel:0085260735396 on njaaraama pulaagu.com musiddo mon siree soh

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 4 de 4 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
U6L         ELQ      
K D    L    O     GEC
S T   FIS   P4J      
7 3    G    9 N   O5Y
ACT         98X      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2018 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥