NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


SENEGAAL: Duuɓi cappanɓe-joy jeytaare ngenndi walla duuɓi sappo PDS e laamu? Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 31-03-2010 )
 

Ecrit par IBRAHIMA SARR, le 31-03-2010 19:19

Pages vues : 8418    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image Hitaande 2010 ndee ko tombanoonde gila gila, sabu dalillaaji ɗiɗi. Senegaal ena mawnina duuɓi 50 caggal nde ɓoggi kalfaande Farayse codaa e hitaande 1960. Kadi, ɗiin duuɓi 50 kawrata ko sappannde adannde Ablaay Wadd e lannda mum e hoore dowla Senegaal. Wonaa ko ɗee maanditaaje duƴƴondiri koo waɗi hikka wonde hitaande maantinnde, kono ko pasgol nguurndam dawrugol leydi ndii e kitaale ɓennuɗe ɗee fayde hannde. Senegaal meeɗaa ɓadoraade nih fitina gila sosaa Alla e jiyanɗe e paydaale hohooɓe leydi ndii luurdude foti ko e lannda gooto walla hakkunde lanndaaji luutbndiiɗi e laamu nguu. Mawningol ñalngu jeytaare ena hawra kadi hikka e uddital sanam walla hormorde inniraande "Monument de la Renaissance Africaine" ñalnde 3 Seeɗto, jaŋngo mum wona ñalngu jeytaare Senegaal.
Hitaande 2009 ndee nguleeki dille dawrugol Senegaal yottiima ɗo faayni haa wooroo! Caɗeele leydi ndii to bannge faggudu ɓeydii tooke e muuseeki e renndo ngoo. Sahnga nde gooto kala ena dogana ko ñaami e ko yari, woɗɓe ena njukaa toɓooji haa koɗorde mum'en mboni, dawriyaŋkooɓe Senegaal ena keddoraa semmba waɗdude peɗeeli e gite! Ablaay Wadd ena hamƴi ŋaaŋol laamu nguu juŋngo njamdi, jaɓaani heɗondirde e ñiŋooɓe-mo e dawrugol makko wontungo jolo heedi-heeda ɗo ɓiyi makko Karim Wadd lañantee ɓuuɓndi ñalnde kala, ɗo woɗɓe peccaa koyeera walla lesɗikinaare e dow dono Wiwiane Wadd. Faayiida tan, ko hannde e Senegaal, nde ñiiri lañaa fof, faarnaa ko to baŋnnge Karim nde jam dañee! Kala ɗippuɗo walla hollitaani weytaare mum e ko ɓiyi Wadd ŋeñantee koo, kuwgal waɗee e muum ko leelaani! Wonaa Makki Sal walla Seek Tijjaan Gaajo walla MBay Njjay njogori yeddude-mi sabu ɓe ndewii e damal koyeera ngal Wadd udditani kala mo moomaani safe Karim!
Toɗɗe meeriyaŋkooje baɗɗe e hitaande 2009 ɗee kollii wonde Karim wonaa jogorɗo ardioaade leydi ndii karte!! Has pos o heɓaani e majje. Kono Wadd jaɓaani ñaawoore karte Senegaalnaaɓe. O ittii jaagorɗe keewɗe, ɓurɗe toowde e laamu nguu o hokki Karim, sahnga nde jaagorɗe keewɗe ena kuli waasde jappeeje mum'en so kawaama e toɗɗe ɗee! Ɗee doole keewɗe baɗaaɗe e juuɗe Karim, heewɓe e seediiɓe dawrugol leydi ndii mbiyi ko Wadd woni ko e heblude-mo ngam o waawa ardaade leydi ndii. Ko ɗum noon woni luural hakkunde Wadd e ko ɓuri heewde hannde e lanndaaji luutndiiɗi, kono kadi hay e nder PDS so wullaaka ne ena ŋurmee hol sabaabu oo kecco mo anndaa ɗo fuɗnaange heedi ena ardinee leydi, waawɓe e worɓe ena njooɗi? Hol sabaabu Karim Wadd ena hokkiree doole tan sabaabu nde baaba makko ko laamɗo? Jaɓɓe e ɓe njaɓaani kala, Wadd kam woƴaaka: omo jaggi baar makko omo tiindii e eɓɓannde makko lamminde ɓiyi makko!
Image
Ablaay Wadd
Bone Karim iwaani e kunuɗe e kuɗi jaayndiyaŋkoɓe ɗii duuɓi tati haa e nay, eɓɓannde woɗnde arii yanti heen. Wadd mahii sanam walla hormorde moolanaande Alla e leygal Wokaam huccini-ɗum e haaɗngo Atlantik ngoo. Sanam Ƴellitaare Afrik (Monument de la Renaissance Africaine), e miijo Wadd ko ko mawninta jimme leñol Afrik e nder winndere ndee caggal duuɓi ɗi duunde men ena wuuri e yaweede e famɗineede! O wiyi maa yimɓe ngummo e winndere ndee kala ngam yillaade nokku oo, ngaddora ngaluuji ɗi ngasataa, leydi ndii naftoroo! O ɓeydi heen wonde tawde ko miijo makko, ahaa, kala ko dañaa heen, ɓeyngu makko ena feccoo heen 35%! Gulaali ngullii gila sanam fuɗɗaa maheede Alla e jawdi mahirteendi ndi heewde. Ena salaa wonde jawdi mbayndi nih heewde yoo huutore e mahgol "ko nafatta" walla "ko mawninta Wadd e ɓesngu mum" tan tawa teemedde ujunnaaji Senegaalnaajo, yeru, ngalaa jaynge walla gaa ndiyam! Diineyaŋkooɓe kadi ngari naati e oljo-oljo ngoo: hol sabaabu Wadd ena maha hormorde tawa ko jimmeeji yimɓe hollirta e nder leydi Lislaam? Ena harmi, harmaani: gulwulti hakkunde wonanɓe e saliiɓe mahateeri Wadd naatii e rajooji, teleeji e laabi Senegaal. Hannde e oo ñalawma, mahateeri ndii gasii: hormorde Ƴellitaare Afrik nana jiimi e maayo haaɗngo Dakaar. Nde hollirta ko gorko, debbo e ɓiyngel mum'en ena keddii ɓalli ɓoli ena kucciti e maayo. Gorko oo ena tammbii nadorde debbo oo, ena nafii ɓiyi mum ena faarni dow! Haalooɓe mbiyi nih wonde ɓee tato ko Wadd, Karim e Wiwiyaan Wadd! Natal sanam oo ena wirloo e geese tawa ko'e yimɓe ɓee ena mbaɗtaa hoore Wadd e ɓesngu mum!
Image
Hormorde "Renaissace Africaine"

Kono Wadd majmajnaani tawo. Finnde mum ko uddital ngal fodaa ko ñalnde 3 Seeɗto e tawtoreede mawɓe leyɗeele heewɓe! Uddital jogorngal waɗde ko adii maningl jeytaare no jaŋngo mum nih. Ena laaɓi Wadd e lannda mum, walla ɓesngu mum ena njogori wonde goro-boneeji ñalɗi ɗii sabu gite, kunuɗe e kameraaji fof kucciti ko e maɓɓe! Kono lanndaaji luutndiiɗi Senegaal njiyiraani ɗum jam. Gila e heedi-heeda mo Karim heedanaa e ɓiyɓe Senegaal haa e mahgol "ko nafataa" ngam "ruŋtinde leydi ndii nogƴaaji mum ɓurɗi teeŋŋtude" dental luutndiiɓe e nder Bennoo Siigil Senegaal seeraani e joopaade goofanɗe Wadd! Martaba mo Wadd jogori heɓde e ɗii ñalnɗi ngenndi, eɓe kuli maa ɓeydu tiiɗinde-mo e bonannde haa teeŋti e waɗtude ɓiyi makko jaakoraaɗo mo alaa morom mum e Senegaal. Ko ɗum waɗi ɓe aadii wonde maa ɓe kaɗ Wadd huutoraade mawningol duuɓi 50 Senegaal ngam mawninde hoore mum walla, e yiyannde maɓɓe, towde Karim Wadd ngam lamminde-ɗum alaa e sago! Bennoo ena eɓɓeni seppude ñalnde heen "so yamiroore laamu walla alaa" ngam hollitde ko Wadd woni e dow mum koo wonaa nafoore Senegaal.
Kono Wadd ena anndi caggal nde karte natti ɗamineede yoo ngaddan PDS walla Karim poolngu, feere alaa so wonaa o huutoroo ɗii ñalɗi ngam hollitde ko kaŋko woni baawɗo ardaade, baawɗo gollanaade Senegaal. Mawninde duuɓi makko sappo e laamu, so hawrii e leydi ndii ena mawnina jeytaare mum, hay so wonaa ko soomi nafoore ne, ko kaŋko jeyi wune oo!


Kuɗol Ibraahiima SAAR

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!



   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : sénégal, indépendance, cinquantenaire, monument de la renaissance africaine, karim wade, bennoo, Abdoulaye wade


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 6 de 6 commentaires

Ngaari Fulbe

Ecrit par: Saajo Bah (Invit ) le 31-03-2010 21:07

Haayoo Ngaari Fulbe, a yettaama e ndee winndannde heewunde humpito ko yowitii e jiiboldu jeytaare ngenndiiji men... 
 
Jokken golle, nyannde goo en foolay...

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

seydi saar

Ecrit par: usmaan gaajo to gaboo (Invit ) le 31-03-2010 23:14

mbaroodi leñol awazi ko ngoowza wadde ngam ngoo humpito laamngo ko faati e ngonka senegaal ko heewi heen ahaali kono cazeele leydindi haaldo taako sabu ko gumzo pahho ardi leydi ndi nafata kay sayiyaani laawol kaalane za ja6a kono ayiyata laawol goonga ahalantaake ja6a soreenaaki koy kooce njanata oozo ablaay wanndu gila laami cazeele puzzi yiyeede gila to potal diineeje haaye potal lexxi kii6al hakkunde zemze ngenndiije o su6i gootal e zemze senegaal o wazi zum njartudi yoo yartir keddiize ze cazeele ban yoo ban ina cooyna won heen jiiraaze gite sabu cazeele to bannge laabi muumaande ina zoon sabu nakere potal kuule doosze leydindi rewaaka e rokkude yeru 22marce 1961 de zemze 6 cu6a yoo fonnde alaa heen ko siina to bannge nguura cogguuji fof ko ko 6eydi cellala he6aaka kozorle catti musiiba dooki nguuzo ngalu ngu o wazi e o sanama o yiyaani 6esgu senegaala halko too6e jama eñalawma e nder maaje ngam za66oyde ngalu leyzeel janane so wanno gollorze 6i66e leydindi ngolli heen 6uranno wadde ngartam e leydi hee

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

SENEGAAL: Duuɓi cappanɓe-joy jeytaare

Ecrit par: UmaarLih (Membre ) le 01-04-2010 05:46

e miijo am, jeytaare ko weltaare. Mbele en njeyti koye men so tawi haa hande ko en yowitiibe e caggal leydi e fannuuji keewdi. To bange demde men, to bange faggudu, to bange nguura, to bange baylaagu laamuuji men, to kisal men, to bangeeji keewdi. Darinoobe haa jeytaare hebaa njaaraama, jooni noon ina waddii men nde ndeenaten, timminen darnde nde be puddii nde. Alaa e sago yonta gardo fof watta haqille mum e salaade tawo ina wondi e gollal.  
Yo GENO sellin doole seydi Saar (mbaasa faarnaade).

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Teddinen ko ngonden!!!

Ecrit par: yaya ba (Invit ) le 02-04-2010 22:01

Banndiraa6e pulaariyangkoo6e on calminaama, calminaali teddudi e anndinde kadi banndiraa6e yoo tinno no feewi to bannge janngude demngal men. Wadimi wiyde noon aduna hannde oo, so wontii demngal ngal haalete tan, ngal winndetaake. jamanuuji ina ngara yeeso men hay haala kaa maayat. Tiitnoden njanngen neeniwal men mbaasen yeebaade demngal men haa Allah walla en 6esnguuji men garooji so ngarii wooda ko tawidoo. Sukaa6e men fuutangkoo6e kadi, ko 6uri heewde e ma66e tiitnaaki to bannge wonande haalde demngal ngal. mi anndaa e6e kersira demngal pulaar mi anndaa hol ko saabi dum??? mbido teskii, hay arani en so ngarii e nder fuuta, yim6e 6ee njidata ko abbitaade e demde arani en dee. Kono miin dee e yiyande am, gardo ko kanum foti ekkaade haa waawa humtude haajumum oo. YERU doo e leydi frayse nende kala e6eni ka6oo yim6e 6e nganndu daa nanata walla ekkotaako nanondirde e yim6e leydi ndii, 6eendoon jooni kala mo tinnaaki e6e mbaawi rewde dumen haa6e kefta (carte sejour) mumen. TIITNO DEN NJANNGEN DEMNGAL MEN MBAASEN HERSUDE HAALDE PULAAR, NGATI NGAL HERSINAAKI HAALDE!!! MIIN DEY MBIDO FAARNOROO NGAL DEMNGAL DIMAL, BELNGAL,TEDDUNGAL. Mbido jaarno heen Ceerno jaljalaai Bah to madiina gunaas sabu golle mako e demngal men. Ngati o wadii defte diiniyangkooje keewde e demngal men. KO huunde wande fayiida no feewi. Sabu hannde oo hay sinno neddo oo janngaani Alquraana so tawii omo janngi pulaar oo, omo waawi anndude heen diine makko. On njaaraama.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

YIIDDE

Ecrit par: BA ABDOUI (Invit ) le 03-04-2010 20:37

BISMILLAHI ARAMANI ARAHIIMI CAGGAL YETTUDE ALLA E NELAADOMON E SEGNA AMADOUU TIJJANI BIDO SALMINA DENDAGAL HALPULAAR EN BIMI WIMI EWIMAMI HANDE KO MAWNIDE KEBGOL SENEGAL LEFOL LAAMO SENEGAL

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

ÑALƊI 2 KERSINIIƊI E SENEGAAL

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 05-04-2010 13:07

Ñalawma 03 04 2010 ko ñalawma kersiniiɗo ko ñalawma kaaɓniiɗo ko ñalawma kulliɓiniiɗo,dabu ko ñalawma mawnin'gol keefeeru e nder leydi senegaal,ooɗo sanam mo Abdullaay wadda waɗi,ko huunde bonnde e leydi juulɓe,ɗumɗoo ko miijooji debbo makko woni ɗoon,sabu oon wonaa juulɗo,ko kerece,mo wonaa juulɗo noon fewjantaa juulɗo ko semmbinta juulu.liggiiɓe sanam o njeyaa ko leydi kore,won wiyɓe ɓe njoɓraa ko leydi e nder senegaal,ko yimɓe luunndiiɓe lannda PDS MO Abdulaay wadda kaali ɗum.e wiyde Abdullaay wadda sanam o maa won ngartam keewɗam e ner seydi senegaal,sabu maa yimɓe heewɓe mbaɗ njuliiji mumen e leydi he ngam yiide sanam o,o wiy kadi kala ko dañaa heen e kaalis omo jey heen 30%SABU ko miijo makko waɗi sanam o,sinno ko sagam yoo ɓoftu sanam makko,o yaha, o yahda e sanam makko,o yaltina ɗum leydi ndi,ɓe kollii njar sanam o ko 4 000 000 000 kaalis seefa, oo kaalis holto ittaa koy ƴiiƴam miskineeɓe.yoo geno ñaaw. ñalawma 04 04 2010 ko ñalawma mawnin'gol jeytaare ndimaagu senegaal,kono alaa beltiiɗo e ɓesngu senegaal e kaa ñalawma so wonaa jollfuɓe,ko ɗemngal mumen haalaa,ko daartol mumen siimtaa,ko pinal mumen holliraa,heddiiɓe ellee njeyaaka e senegaal;ɓe njejjitii ko ko fulɓe e sooniŋkooɓe e seereraaɓe ndarii haa senegaal heɓi hoore mum,en njejjittaa ɗo darnde sileymaani baal en,ewoni almameeɓe fuuta,buubakar kan mo dimat,baydi kajje e laam tooro en,sayku umaar en,eko nanndi heen,senegaal ina anndi majjaani,ndimaagu senegaal ko saydu nuuru taal adii heɓde ɗum e junngu mum,kañum ko neɗɗo geno alaa ko sokli e aduna,ɓe totti seengoor yoo aamo.mo wii haalataa ngol ɗoo siimtol e ñalawma jeytaare ledi senegaal,so haali goɗɗum ko jinngol jinnan'de leñol mum e ɗemngal mum, kono wonaa goonga joomum haali,ko pepindiiɗo.ko ɗuum waɗi mbiy ɗen ñalawma o wontii ñalawma mettere,sabu kala mo wonaa jolfo weltaaki. on jaaraama.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 6 de 6 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
4ET         CS2      
H      5      O   E9I
64A   Y3W   5TR      
A S    P    L     T9E
TJC         5W8      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥