DIINA: Hol ko addi cumu to Daakaa Madiina Gunaas 2017?
Dernière mise à jour : ( 16-04-2017 )
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 16-04-2017 14:49

Pages vues : 4437    

Publié dans : Les News, Diina


daakaa_cumu_intro.jpg
J
aayndeeji falnde Afik Bŋ Hirhaange fof mbaɗii adaa e yiɗde habrude wonde cumu muusngu waɗii to Daakaa Madiina Gunaas ñalnde 12 Seeɗto. Ɗiin jaayndeeji Enternet hay wootere e majji meeɗaa haalde haala moƴƴe e dewe Alla ɓaɗeɗeeɗe toon gila duuɓi cappanɗe. Kono tawde ko jaayndeeji ŋakkuɗi nuunɗal, kabaruuji teeŋtuɗi, ɗi ɓuri toppitaade ko fenaande e laaɓalaaɓoondu en. Ko heewi haalaama e iwdi cumu nguu walla limore barmuɓe e maayɓe, ko heewi heen ko fenaande. Kono alaa ɗo nanaa ena haalee hol ko foti waɗeede haa boomaare fotnde nih waasa waɗtude e Daakaa.
Eɗen nganndi wonaa hikka Daakaa fuɗɗii sumde. Waɗi noon ko wonde ɗum e ladde mehre kadi tawa koɗorɗe ɗee ko huɗo e leɗɗe. Ena anndaa kadi oo bannge e leydi ndii ena wula no feewi, kadi ena sukka leɗɗe.[ma en ngartoy daartol cumuuji]...
Nanaama e jaayndeeji walla laylayte renndo wonde addi cumu nguu ko neɗɗo jaawintunooɗo. Woɗɓe mbiyi wonde ko jaayndiyaŋke TFM woni joopaaɗo ko kañum. Faccirooji ɓurɗi hawjude cawlii e Enternet, haa haŋkadi horaa anndeede ko seerndi heen goonga e fenaande. Ko ɓuri heen mettude woni jaayndeeji Senegaal, Gine, Muritani ek, ɗi meeɗaa hay gootol haalde haala Daakaa, walla siimtude golle pattamlame baɗeteeɗe toon, puɗɗii hawjude Alla e yiɗde waɗdude adaa habrude. Habrude ko anndaa, walla ko yiyi ena winndaa e Enternet tan. Joom mum'en tummbitoo, ɗakka e lowe mum'en tawa alaa ko nganndi e kabaaru walla nokku oo. Alaa ko wuurti-ɓe heen so wonaa limde maayɓe walla hollirde widewooji e nate kulɓiniiɗe walla kaamniiɗe yiyde! Hol ko wondiiɓe heen? Ko jamaanu kawjuɗo oo addiri noon.
Ɓeya kadi ena keppa ko ngarata e Facebook ngam "habrude" wonde cumu waɗii Daakaa, nannanti oo wona e ƴeefde haa gooto fof sikka ko winndaa fof ko noon woodiri. En njiyi heewɓe e Facebooknaaɓe ngullitiima walla cuniima e kollugol nate bonɗe ɗe hay gooto fotaano yiyde sabu suuraare jaayaaɗo ko huunde fotnde hormeede, saka noon fotde neɗɗo ena maayi, njaltinaa ɗum e peñcu tawa alaa fof ɗo njogi-ɗaa yamiroore waɗde ɗum. Oya musiibe bonɗo ko yiyde jaayiya ena hucci e miskineeɓe, alaa ko woni heen darnde maa so wonaa ƴettude cinndel maa ngonaa e fiilmude. Yaama nih mo piilmataa oo ena sokli ballal, kono woni e hakkille maa tan ko heɓde ko naw-ɗaa aɗa holliroya e peñcu. Hol ko nafat-maa waɗde hono ɗee geɗe? Image
Anndude ko addi cumu nguu ko huunde teeŋtunde ngam reentaade janngo e jam. Kono renntaade ko eɓɓude no kisal ñippiraa e Daakaa oo haa piɗtaali, jawɗeele e jawdi mbaasa bonde. Ko addi cumu nguu habraa ko e gurupaaji WhatsApp Madiina Gunaas ɗii. Ko heen musidɗo gooto tawaaɗo geɗe ɗee holliti wonde ko nih yanri. Won gorko gooto huutortonoo gaas ngam defde walla wulnude ndiyam, hawri gaas oo no wiisiraa nih feewaani. Kisa o ruppitii jaynge! E kulol, kaŋko gorko oo o ɓamiri noon gaas oo o weddii, ɗum filti yani e huɗo, woni e sumde. Hawri matlaaji eppoos ena ngonnoo ɗoo, kañum'en ne jaɓi, ngoni e sumde. Haŋkadi jaynge ena doga haa yettii masiŋ pooɗoowo ndiyam ena wonnoo sara ɗoon. Masiŋ oo ena waɗi mbanndu kuɓɓam, ko ɗoon tan o fetti, o ƴaarii jaynge e kuɓɓam baŋ-yoo-baŋ. Kadi kuɓɓam ɗam addi cuurki ɓaleewi kurum tekkeki, haa yimɓe natti yiyondirde e koye mum'en. Heewɓe e maayɓe ɓee ko cuurki faɗɗata ɗum'en, kisa jaynge tawa ɗum'en ɗoo, cumoro kisa. Haŋkadi yimɓe kulii nana ndoga ngam danndude piɗtaali mum'en. Ndeen pompiyee arii, ndeke ngalaa ndiyam! Alaa ko ɓuri haawnaade pompiyee adda siterna mo alaa hay waadere, kadi dogana ñifde jayngol. Hay gooto waawaa faamde no ɗum wonirta.
E jaati, hakke noogaas e njoyo kawrii e lajal, wondude e barmude ɓurii cappanɗe njoyo e ko habraa. Yettaaki teemedde ɗe jaayndeeji penooji ɗii kaali ɗee.
Hannde eɗen ngoƴaa maayɓe ɓee kañum e barmuɓe ɓe so Alla. Kono ko ɓuri hannde himmude ko yoo kuule ɓame ngam geɗe hono ɗee natta haa badaa to Daakaa. Mbar ɗum ena wona? Mbete neɗɗo won ko waawi e hoɗdiro? Ko adii fof, hoɗdiro ena woodi kono Alla resndi piɗtaali ɗii ko joom mum'en. O hokkiri en koyɗe ko en njahru, kono so bone arii yo e ndogru! Ko noon o hokkiri en ɗemngal yo en kaal, kono so bone arii yo en njeertin walla ngullito-ɗen. Ndeke won ko o waɗi e juuɗe men to bannge kisal koye men.
Hol ko waɗi pompiyee ena noddee e cumu ngu yimɓe mbaawnoo ñifde gile ɓurtaani juuɗe? Waɗi noon ko en ngalaa ko eɗen cuurda koye men ɗoon ɗo bone oo fuɗɗii ɗoo. Mbaawɗ-en tan ko faɗde haa danndooɓe iwra nokku goɗɗo. Ngannden jayngol ena yaawi ko foolata neɗɗo sabu e hojomaaji ɗiɗi tan, neɗɗo ena waawi maayde heen. Wadde, fotaani yowiteede e pompiyeeji ɓe nganndu-ɗaa maa tintinee, ndenta, ɓama kaɓirɗe mum'en nde ngona e arde. Yaama nih to ɓe ngoni toh, nde ɓe njettotoo tawata ko ko bonannoo bonii. Walla kadi, ɗo cumu nguu waɗi ɗoo, kamiyoŋaaji maɓɓe koroo yettaade toon sabu laabi faaɗde walla nokku oo wona e jookdu ndu rewotaako. Ko ɗum waɗi kisal to bannge cumum foti wonde ko e juuɗe yimɓe wonɓe e nokku ɓee. Jaynge so huɓɓii, ɗoo e ɗoon ena fotnoo waawde ñifeede gile ɓurtaani doole yimɓe.
Image
Haatumeere fannuuji jaynge

Won kaɓirɗe ena mbiyee Ñifirde (Extincteur) yimɓe poti jogaade e Daakaa oo kala. Kañum woni e natal (1) ngal. So jaynge fuɗɗiima, neɗɗo oo ƴetta fuufa e lewlewndu haa ñifa. Ɗum ena foti woodde kala ɗo ena hulaa cumu ena jeemoo. Ñifirɗe ɗee waɗi kadi ko fannuuji keeriiɗi. Ko ndiyam ɓeydaɗam njillam ñifata jayngol leɗɗe walla kaayit, kono so tawii ko gaas, ɗaam ndiyam huutortaake sabu ɓeydat jaynge ngee yaajde! So tawii kadi ko nebameeje ndefu, ñifirtee ko njillam ngoɗɗam walla ko wayi hono baas tekkuɗo walla mbajju leppuɗo fawee dow heen. Ndee haatumeere wonde les maa fammin fannuuji jayngol kala e ko ñifata ɗum'en. Ena foti jeyeede e eɓɓooji goomu kisal Daakaa heɓde Ñifirɗe jonɗe tawa hakkunde teemedere meeteer fof, ñifirde ena ɗoon. Caggal ɗum, yimɓe keblee e no ñifirde huutortee e baydi kuuɓtidindi tawa ko kañum'en ngonata ñifooɓe jayli hade diwde juuɗe. Ɗum noon haɗataa pompiyee noddeede kono maa kuule ɓame ngam jaynge waasa yaajde.
So ɗum ɓennii, ko heewi e ko ɓeydata maayɓe e barmuɓe, ko kulol, heñaare e weemde, horoo anndude to ummii e to fayi. Tawde ko noon, ena moƴƴi yimɓe tina wonde cumu waɗii, kadi ɓe tinda kamɓe fof laawol gootol. Hol no waɗirtee? Yoo waɗe jeertindorde (alarm) tawa holɓat, walla liita so jayngol ruppitiima. Ɗum kadi wooda kippuɗo ɗum. Nde wiyaa huunde huɓɓii kala butoŋ tan ñoƴƴetee, liita doole haa falnde fof nana. Yimɓe paama jaynge ena woodi, ndogana boowe ɗe ngalaa ko sumata, ekn. Ɗuɗoo fof booñ mum wonaa ko tiiɗi haa ɓurti etee ena foti woodde goomu kisal Daakaa keeraniiɗo ɗum.
Image
Kuutoragol ñifirde
 
So en paamii, pompiyee waɗiraa ko ñifde jayli ɓurtuɗi juuɗe, kono so wiyaama yo fade ha ɓe ngara, boomaare ena waawi heƴde ɗoon. Ko ɗum waɗi peeje ena poti woodde ngam tammbaade jeynge walla ñidfe ɗum gila ɗo famɗi ɗoo. Gorko kuɓɓiraaɗo gaas oo so tawiino o wullitiima heblaaɓe ena njogii ñifirde tan, ɗoon e ɗoon jaynge ngee ñifetenoo tawa hay gooto tinaani saka maayɓe ena mbaɗa. Ɗum ko peeje ɗe nokku gareteeɗo jamaanu kala foti jogaade, teeŋti noon e ko wayi honno Daakaa nih.

Eɗen nduwoo nde Alla yurmotoo, yaafoo ruttiiɓe ɓee. Nde o addanta barmuɓe ɓee aafiya ko aldaa e lor e muuseeki. Kono duwaawu men ɓurɗo teeŋtude ko yiyde kuule kisal kaalaaɗe dow ɗoo ɗee ena ciynaa ɗoo e Daakaa 2018! Yoo Alla won ballo.

Kuɗol Ibraahiima Malal Saar

 


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : daaka, daakaa, cumu, madina gounass, madiina gunaas, mouhamadou said ba, tidianes, religion, diina, ibrahima Malal Sarr


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 1 de 1 commentaires

Cumu Daakaa

Ecrit par: Barouly (Membre ) le 17-04-2017 08:54

Alla jaaraama a jaaraama Saar! Yoo Alla wallu no ɗee peeje ciyniraa, haa teeŋti e ñifirkon kon, mboɗo huli wulaango (alarme) oo seeɗa so ɓeydataa hawjeende, sibu no mbiyɗaa nii ko wemjeende boomi heen heewɓe! Sonno dañno waɗeede jam-jam, mo woni fof annda nde yahata e to huccata, maa wood no wayaani. Alhaali oo ene hatojini e juurnite, heblooji e kirjine keewɗe, haa teeŋti to baŋnge ɗii kabaruuji penaale e nate mum kaantoriɗɗe, alaa ko ɓuri ɗum haaɓnaade! Cikkumi haadi ɓee "jaayndiyaŋkooɓe" ndoŋkaama yoo ndewnu laawol golle mum en, ko yimɓe ɓee potnoo hebleede e no njaɓɓortoo kabaaru, mbele ɓe mbeddoo ladde kala heen jaayndiyaŋke fuunti-funeere!

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 1 de 1 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
A3Q         W9G      
  X    G    A S   G6F
  F   Q5K   IHN      
  W    B    8 G   TG3
  C         2RE      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved