MURITANI: Hol ko Biram Wul Dah Wul Abeydi ɗaɓɓata e duppude ɗereeji defte diine?
Dernière mise à jour : ( 30-05-2012 )
 

Ecrit par IBRAHIMA SARR, le 30-05-2012 13:34

Pages vues : 4899    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
H
aala kaa saakiima jeeri e waalo, fuɗnaange e hirnaange wonde hono Biram Wul Dah ((Birame Ould Dah Ould Abeid), mawɗo fedde IRA haɓantoonde ittude kalfiigu Hardaneeɓe, duppii "defte diine" ngam woytaade loowdi ɗeen defte goongɗinɗe kalfaandi hakkunde neɗɗo e neɗɗo. Gila ñalnde 29 Seeɗto, Biram nana sokaa to Nuwaasoot kaŋko e hakke yimɓe sappo e yahdiiɓe makko. Wiyaama wonde ɓe tuumtere waɗɗinaande e maɓɓe tawo etee ɓe ngalaa hakke yilleede koreeji maɓɓe walla pelle jojjanɗe aadee en. Hol ko waɗi IRA waɗde huunde waynde nih finndolinde e nokku bayɗo hono Muritani, ɗo diine wiyaa ko e juuɗe laamu woni?
Enen fof eɗen nganndi Biram Wul Dah ena woɗɗi wonde kaangaaɗo mo anndaa ko waɗata. Eɗen nganndi kadi o wonaa mo hakkille mum jiiɓotoo haa waɗa ko ena nimsita. Ko joli to Nuwaasoot ñalnde 27 Seeɗto ndee ko huunde eɓɓaande, miijtaande haa ɗiggi nde siynaa, kadi ko huunde yiɗanoonde yoo yaltu e peñcu! Biram e yahdiiɓe mum ena nganndunoo so mbaɗii ɗum, maa laaw heewɓe e yiɗɓe maɓɓe, ko ɓurata laawde ko laamu nguu. Laamu Adbdel Aziz ɓe Biram e IRA ngontani giyal de dote, maa heɓ haŋkadi no hoɓɓiri-ɓe ha ɓe ɗala tati, tawa ena mogginii caggal doosɗe ndenndaani Islaamyaŋkoore ɗee! Hol no Biram hokkirta laamu nguu fartaŋŋe wontude tooñaangu tawa ko kañum tigi wonnoo mo peɗeeli joopii gila e wuro haa caggal leydi?
Ko adii fof, Biram hollii cuusal e jaambaraagal ngal heewaani yiteede e Muritani. O addii kadi hakilantaagal kesal e nder renndo Hardaneeɓe.
 
Biram Wul Dah sosi fedde wiyeteende IRA haɓantoonde yaltinde halfaaɓe e juuɗe halfiyaŋkooɓe e nder leydi Muritanie.
 
Image Woownooɓe ƴukkaade ena kolla keeci yoo lepte, liggine, kuutore, mbaɗtii seppude e nder leydi ngam naamnaade yoo njiyaagu nattu, yoo halfunooɓe ndewne e laawol! Hardaneeɓe puɗɗiima faamde keewal mumen ko doole mawɗe ngam heftude koye maɓɓe, walla nih yeftude laamu e juuɗe Safalɓe woɗeeɓe! Gila hareeji puɗɗii e nder Muritani ngam haɓaande njiimaandi Beydaan en, ko ɓaleeɓe ɓe ngonaa safalɓe njiyaa e geewu hee, teeŋti e Fulɓe. E hareeji ɓennuɗooɗi kala, ko Fulɓe ɓuri henn boomaade sabu ko kamɓe laamu nguu toɓɓata sahaa kala nde ngu araa ɗomka rufde ƴiiƴameeje ɓiyɓe leydi ndii. Teskaama e hareeji 1966, 1986, 1987, 1989, ekn. Ko heen Fulɓe mbaasi piɗtaali labaaɗi e renndo mum'en, ena jeyaa e ɗiin Teen Yusuf Gey, Jiggo Tafsiiru, kooŋiŋkooɓe waraaɓe Inaal, boomaaɓe e kitaale 1989-1990 et woɗɓe ɓe a waawaa limtude!

Biram hollii kadi ena ŋeli to bannge dobaade feɗeendu mum ɗo ɓurata muusde! Laawol makko fayde Inaal ngam mawninde fiɗtaali ɓaleeɓe waraaɓe toon ɓee ko sahaa teskinɗo e daartol hare ndimaangu e nder Muritani. E ngonɗoon laawol, o yaɓɓii e basaale pelle mawɗe ɓayɗe hono FLAM en sabu ko kañum en potnoo heedde ɗo o heedi ɗoo. Kono hay so FLAM darnde mum meeɗaa haɗteede, doole maɓɓe ɓuri wonde ko caggal leydi. Ko ɗum waɗi pelle ummiiɗe hannde ɗee naatirde e hare ndee doole sabu waawde mumen yuɓɓinde dille maantinɗe e nder Nuwaasoot, haa damal nokkuuji laamu ɗo penaale pewjetee.
Kono ngarten e laawagol Hardaneeɓe! Ko adii fof, teskaama e lebbi ɓennuɗi ɗii, yoga e

Hardaneeɓe naneteeɓe ena mbinnda e enternet, ena ɓami kuɗi mumen ngam joopaade kalfaandi e nder leƴƴi daande-maayo ɗii, teeŋti e Fulɓe e Sooninkooɓe

. Binndi aaynaama e geese ɗee haa keewi ena kollita wonde Fulɓe ko halfiyaŋkooɓe, ko ñiiɓɓe e njiyaagu. Sooninkooɓe mbiyaa ko kañum en hay so jiyaaɗo maayii, ubbidtaake e rimɓe. Doole e ɗeen binndanɗe teeŋtinii wonde Fulɓe e Sooninkooɓe njeyaa ko e fotɓe joopeede sabu mumen jogaade daartol njiyaagu, kadi ena ngondi heen haa jooni.
So haala kaa yuurnaama haa woɗɗii, ena wayo hono ɓe njiɗi wiyde ko Fulɓe, Sooninkooɓe e Safalɓe woɗeeɓe fof ko halfiyaŋkooɓe en, poti ɓe ɓe poti haɓaade! Ko leñol gootol tan, e yiyannde holliti, waawi daraade ena happoo toopeede: woni Hardaneeɓe! Ɓe kollitii kadi wonde haala njiyaagu ko ko deƴƴaa e nder leñol Fulɓe sabu ɗum jeyeede e aadi mo Fulɓe njiɗaa haɓaade. Mbele ɗum ko peeje kese miijaaɗe haa ƴoƴi ngam heɓtude hoore hare ndimaagu ndee e juuɗe pelle  jiimaaɗe Fulɓe e Sooninkooɓe asliije bayɗe hono FLAM, walla tan ko jolɓe e laana jooni tan ɓe nganndaa daartol renndoyaŋkoore leƴƴi daande maayo ɗii haa teeŋti e Fulɓe?
Joopaade Fulɓe e tuumde ɗum'en teeŋtinde njiyaagu ko yiɗde ɗawde ɗum'en fotde mum'en e hare toɗɗiinde nguurdameeje maɓɓe, leyɗɗele maɓɓe e piɗtaali maɓɓe.
Image
Biral Wul Dah

So njiyaagu ena woodi e renndo Fuutaŋkooɓe ne, eɗen nganndi Fuuta ummaniima ɗum gila dawaa dawi

ngam haɓaade ɗum tawa fadaani hannde. Ko e maayirɗe kitaale cappande joogomeeje (60je) yonta Fuuta fuɗɗii haɓaade kalfiigu e njiyaagu! Ndeen hare yahdi ko miijitiyaŋkaagal ƴellitaare e yaltude e jamaanu niɓɓo ngam naatde ɓamtaare. Nden ɓamtaare fuɗɗorii ko jaŋde Pulaar e finndinde renndo ngoo e ko foti wonde faaro mum, kono kadi ko foti saleede! Ko ndeen pelle Fuuta mbaɗti waɗde magooji, ena njima heen faaro ɗemngal Pulaar: "janngo ɗemngal maa, hisnu pinal maa". Ko e ɗiin magooji kadi nanaa ena ñiŋee boneeji ɗi njahdaani e ɓamtaare wano dewle waawnere, macungaagu e humanbinnaagu. Ɗee geɗe tati, e oon sahaa, a waawaa nande jimol, walla ndaaraa mago tawa ɗe ngalaa waajuuji loowdi ndii. Hol mo yimaani "yontii ummaade, yontam ummo-ɗee, ñemmben, adinooɓe, haɓetenooɓe sabu bone kalfiigu"? Hol mo nanaani "dimo alaa, diimaajo woodaani, ndimaagu neɗɗo ko e golle e balle"? Hol mo nanaai "suka debbo, puccu seeri e gubbal, humanee tinaani, seeree tinaani?". Woni mo nanaani ɗum tan ko pinɗo hannde ena sikka maa taw ko en ɗaaniiɓe gila ndeen!
Ngati hannde so wiyaama Fulɓe ena calii haalde haala njiyaagu walla ena teeŋtina njiyaagu, ko majjere bonde! Fulɓe ndeƴƴaani ndimaagu sabu mum'en goongɗinde ɗum, alaa: Fuutaŋkooɓe diwii ɗoon gila ko ɓooyi! Haala mum haalaama, nanondiraama wonde ɗum ko ustaare yoo woppe, ɓennaama e goɗɗum gila ndeen! So heediima noon neɗɗo neɗɗo jogiiɗo miijooji bekkitaaɗe, ko haaju mum, kono renndo Fuuta lijjitii ɗeen toɓɓe, goongɗinii tiindol hare e duuɓi gonaaɗi e garooji: humanbinnaagu, potal rewɓe e worɓe, e ... macungaagu! Kaan haala maayii. Hoto Fuɓe njaɓ hannde hay gooto ena bonna inɗe mumen e dow majjere ɗuum.
Ko waawnoo wonde caggal baɗal Biram Wul Dah ngal fof, njaltudi mum ko e heɓtii araaraay hare ndee e juuɗe heewɓe! Ko kaŋko tan woni ngoƴa hannde tawde omona sokaa. Kala ɗo njah-ɗaa e nokkuuji ɗi haɓeteeɓe njeewtata, ko baɗte yoo ɗaccite o yalta kasoo. Ngoƴaaji keewɗi ena njeyaa e doggol naamne ɗe pelle ɗee kaɓantoo, kono arti hannde e hoore ko njiyaagu. So ɗum wonaa ƴoƴe dawriraŋkeeje ceeɓɗe, hol ko ɗum woni? Naamnal weddaama...


Ibraahiima SAAR

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii










Hollir e Facebook


* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : ira, esclavage, mauritanie, droits de l'homme, flam, tmpn, biram ould dah


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
JH6         O        
7 7    7    L 6   DTH
61E   DYY   O2U      
  6    D      B   GUC
LPG           Y      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2014 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved