NGENNDIYAŊKOOƁE MEN: Yero Dooro Jallo, duuɓi ɓennii, golle caayaani (NJaay Saydu Aamadu)
Dernière mise à jour : ( 14-03-2012 )
 

Ecrit par N'DIAYE Saydou Amadou, le 14-03-2012 09:58

Pages vues : 5944    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
M
bege aduna deŋaani, daraaki ɗo gootel, ko ko yirotoo; ko ko yirotoo kono aadee ko hollaa-haɗaa. Aadee ko hollaa-haɗaa mbelemmaaji nguurndam ɗi ngonaa caasooji haa bada, hollaa-haɗaa nafooje aduna kuuɓtidinɗe, duumotooɗe. Neɗɗo, kañum fof e anndude walla humpitaade ndeen ɗawre, ena arana ɗum e nder nguurndam faggaade ko tiiɗi, ko weeɓaani, horsina ɗum e nder heen korsa pantuka, naŋtoo heen haa seedtina haa yejjita nii ñalawma baasal ena jogori arde. So en teskiima ngaal baasal, nde ngal yani fof, engal heewi ardude, won e heen sahaaji e rewam. Ɗaam rewam haa hannde, heewi wonde ko mbaɗtinojam e nder nguurndam, nde tawnoo afo oo, heewi yanirde ko e mbaydi bettere sabu ngal heewi diftaade ko e sahaa mo joom mum ɓuri horsineede e hatojineede walla nafoore mum fuɗɗii anndeede.

Ko ɗum waɗi, ñalnde 14 lewru seeɗto hitaande 2001, nde Alhajji Abuu
Sammbooru Barka lollirɗo Tijjaani Aan heɓtanoo e juuɗe men, en ngoyii mo . Woondu saɗtundu, en ngoyii mo haa waameeji gonɗi ndogi waraango, mbaɗi bempeƴƴe. Addani en woyde mo haa teeŋti ko jaɓde mo wonde e nder nguurndam makko, sagata timmuɗo basorɗo leñol, joom ñalaaɗe e ñaam-golluuje mo rootaaki donngal haa maayde joli.

Hannde ne, e ooɗoo ñalawma dewo, 05 lewru mbooy hitaande 2006, ko nawnoonde Aamadu Maalik Gay, Doktoor Umaar Bah e Seek Faadel, ruttanii Kodda Elimaan e Aamadu Muktaar Ndonngo e yoga e yeeynooɓe pittaali mumen sabu ndimaagu leñol, ko ndeen kadi artani Yero Dooro Jallo, dummbi leñol Fulɓe e yiɗnooɓe Pulaagu e nder jookli winndere ndee, teeŋti e nder duunde Afrik e sunaare saɗtunde, e baasal mawngal. Yero Dooro, ngenndiyanke gooŋɗuɗo, gooŋɗinɗo. Yero Dooro daarɗo, tinnduɗo, ciftinɗo, coftinɗo, coftinirɗo tinndol e binndol, ruttii tabitiniri golle mum, darnde laaɓnde nde aldaa e mbuɗu sikkitaare. Yero Dooro, ganndo nuunɗuɗo, pinɗo teyliiɗo, salndu ngenndi wuurndu, jaalal leñol kerngal. Yero Dooro daraninooɗo, dadaninooɗo e nder nguurndam mum fof, ɓamtaare Ɗemngal, ƴellitaare Pinal e kisal e ngootaagu Leñol Fulɓe.
Fulɓe mbaasii e oo subaka dewo sagata mo ndewaani ñamaande. Fulɓe mbaasii ko weeɓaani heɓtude. Fulɓe mbaasii ɗoo lekki maamaawi, mawki , ɓesnoowi, ki ɓesnoore mum siilataa, teelnooki e nder yolnde jeereende. Fulɓe kordaama ɗoo weendu mawndu, ɓuuɓndu, deeƴndu wonnoondu faabu e daɗndorde lohɓe e ɗomɗuɓe e der yolnde mawnde nde keeri ngalaa, jaaƴnde woodaani :



"So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat".

Hol gonɗo Yero Dooro Jallo ?
Yero Dooro Jallo yiyi aduna ko e nokku ɗo wiyetee Beyi Lugge e nder falnde Maqaama, diiwaan Gorgol Muritani. Nde o heɓi duuɓi jeegom, o waɗaa e alluwal quraana. Adii winndande mo alkulal ko kaaw makko ena wiyee Mammadu Goral. Nde o ummii e juuɗe oon, o fayi ko to wiyetee Lammbaango e nder dowla Senegaal. Ngoon ko wuro toorodɓe. Caggal ɗum, o fayti Beeli Nayɗe. Nde Yero ummii kadi e Beeli Nayɗe, ruttitii ko Muritani e wuro wiyeteengo Taasoor ngam jokkude jaŋde e juuɗe kaaw makko goɗɗo. Caggal Taasoor, Yero arti e Senegaal e wuro Maatam, naati ɗoon e duɗal arab. Ko ɗoon o waynorii ngam yahde Misira.

Kono e kaayitaaji makko laawɗinaaɗi, o jibinaa ko e hitaande 1947 e wuro Lummbol Sammba Abdul e nder falnde Wuro Soogi to diiwaan Maatam Senegaal. Hakkunde maayirɗe hitaande 1959 e darorɗe hitaande 1960, o ummanii laawol feewde Misira. O yettoyii Ejipte ( Egypte ) walla Misira ko e hitaande 1966, caggal nde o waɗi duuɓi jeegom( duuɓi 6) e laawol.

- e hitaande 1966, o winndii e duɗal biyeteengal Al ashaara
- e hitaande 1968, o heɓi " berwe" makko
-e hitaande 1972, o fooɗi " bak" , o fiyi e jiifa tawi alanaa mo tanaa
- e hitaande 1973, o winndii e duɗal jaaɓi- haaɗtirde Ejipte
- e hitaande 1978, o heɓi " lisaas" makko.
Ko o woni to Misira koo fof, kanko fof e wonde janngoowo baɗɗo jaŋde himme mum dowrowo, haɗaani mo waɗande leñol ngol ko majjataa.



O yuɓɓinii jeewte Pulaar e rajo Keer, tuguude e hitaande 1970 haa e hitaande 1981. Omo jeyaa e adduɓe miijo e darnde haa Kawtal janngooɓe Pulaar e leyɗeele aarabeeɓe sosaa. Ko kanko wonnoo kalfinaaɗo jaŋde e geɗe pinal fedde ndee. O woniino kadi gardiiɗo jaaynde wiyeteende Peeral. Yero ko wiɗtiyanke-winndiyanke mawɗo gila omo woni to leyɗeele Aarabeeɓe. O winndii defte keewɗe, ganndaaɗe, kuutoraaɗe saɗne e nder ɓiɓɓe Fulɓe. Ena jeyaa e ɗeen:
- defte taro Sammba e Kummba
- celluka Pulaar
- Ndikkiri joom moolo
Yoga e ɗeeɗoo golle, o gollodii ɗe ko e worɓe ngenndiyankooɓe ɓe o wuurdunoo toon to Misira tawi kadi haa hannde giɗgol tabitngol wonii ɗoon haa wooltii e ɓesnguuji maɓɓe gaay e hirnaange Afrik. Ena e ɓeen:

- Tabsiiru Jiggo ( yo Alla ɓuuɓan mo ), jeyaaɗo to Bakaw Ɓoggee, gonnooɗo
jaagorgal cellale nder leydi Muritani.
- Suleymaani kan, jeyaaɗo to Wul Yense Gidimaka, gonnooɗo hooreejo Duɗal Ɗemɗe ngenndiije e Muritani.
- Abuu Usmaan Bah mo Baabaaɓe Looti
-Yero Doñel Soh, jeyaaɗo to Barkewol, jannginooɗo arab to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Nuwaasot
- Abdul Bari, jeyaaɗo to Teccaan, jannginoowo arab
-Suleymaani Jah, jeyaaɗo Wuro Booseyaaɓe to diiwaan Barkewol, jannginoowo engele to jaaɓi-haaɗtirde Nuwaasot
-Kaaliidu Gori
- Jibi Alhajji Belal
- Demmba Bari
- Demmba Jallo
-Haaruuna Koorka Jallo
-Joop Maamuudu Daali jeyaaɗo to Seynimaadi e nder falnde Moongel Gorgol Muritani
- Haamiidu Sammba Ngayde, jeyaaɗo to Jowol Sahre
- Sammba Usmaan Gaalal
-Abuu Bakri Belal Jallo jeyaaɗo to wuro Awoynaat, jannginoowo arab
-Abuu Mberi Jallo


Yero arti e ngenndi mum Senegaal ko e hitaande 1981. E hitaande 1982, o tawtoraama cosngol Kawtal Bordoo. Tuggude e nde o naatti leydi ndii fayde e ɗo o ruttii e joomiiko ɗoo, o gollaniima Leñol Fulɓe ko maayde waawaa ubbude. Yero udditii duɗe keewɗe saɗne nde tawnoo, wonnoo e fayndaare makko ko mbele, kala ɗo ɓiyi Pullo waawi wonde, ena seerta e humambinnaagu. O laatiima kaaɗdi nguurndam makko tergal guurngal Fedde Ɓamtoore Pulaar Senegaal. Ɗo o ruttii e joomiiko ɗoo, hooraagu fedde ndee wonnoo ko e juuɗe makko. O waɗii heen warñeende makko e ƴiiƴam makko, haa ko weli e ko metti fof tawi mo heen. O jeyaa kadi ko e doosɗe yummaaje eɓɓoore wiyeteende ARED, nde ardinoo Soñaa Fajeerbeer Jallo. E nder ndeen eɓɓoore, ɓe cosii heen goomuuji ɗiɗi pattamlami: Goomu Fulo e Wallifo Defte Diine e Goomu Winndiyankooɓe Ɗemɗe Ngenndiije.

a) Goomu Fulo e Wallifo Defte Diine
Goomu nguu waɗi ko ɗeeɗoo terɗe:

-Suleymaan Maal (hoyreejo goomu nguu )
- Yaayaa Bolol Ñaŋ
-Haaruuna Hammadi Gay
-Ɗaahaa Muusaa Soh
-Alfaa Muusaa Aaw
-Yero Dooro Jallo
- Alasan Hammaat Soh
-Taanoo Kanndee
-Mustafa Najiiru Sal
-Alhajji Ibraahiima S. Kan
-Abdullaay Jibriilu Jeey
-Ibraahiima Aamadu Kan
-Abuu Bakri Ac
-e Miikaa Jool

b) Goomu Winndiyankooɓe Ɗemɗe Ngenndiije

-Yero Dooro Jallo
-Abuu Bakri Dem
-Soñaa Fajeerbeer Jallo
- Mammadu Njaay
- Fari Siilat Kah

Banndiraaɓe, ɗum ɗoo ko jubbannde tokosere e nguurndam ceerno men, jinnaaɗo men, mawɗo men, musiɗɗo men Yero Dooro Jallo. En mbaawaa haaldude ñaam-goolluuje Yero Dooro Jallo hay so en ndokkaama yaajeende timmunde walla gollorɗe timmuɗe. Mbiyaten tan ko yo Geno yurmo mo, yaafoo mo, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe. Yo Geno waɗ toon fooftorde makko, waɗta barke makko e ɓesngu makko.
Heddii ko waɗde eeraango feewde e leñol ngol. Haa hannde ko eeraango ngo mbaɗnoɗen e maayde Tijjaani Aan ko ngoon woni ngo ɓamtaten ɗoo sabu ko payɗi mettondirta; deftere janngirtee ko deftere banndum:
" No Tijjaani Aan nii, maayde Yero Dooro Jallo ko baasal mawngal wonande leñol ngol. Nde tawnoo hono Yero-en, hono Tijjaani-en, mbeeɓaani en, en ngoyii ɓe haa saɗti. Kono paamen noon, aduna oo dartotaako e ɗee ɗoo maayɗeele, ko jokkoowo. Nguurndam leñol ngol ne kay ne dartotaako, ko ko jokkata. Ɗum firti ko leñol ngol ena hatojini e sagataa

Njaay Saydu Aamadu


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii










Hollir e Facebook


* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.



   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : yero doro diallo, yero dooro jallo, fedde ɓamtaare pulaar, njaay saydu aamadu, pulaagu, windiyaŋkooɓe


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
6YP         QQB      
  9    U    D     F6U
R7C   Q39   TBT      
  W    9      7   87B
5XD         DOH      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2014 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved