COÑCE MEN: Abuu Haaruuna Cuun Lollirɗo Sammba Eli Cuun Windiyanke e Yimiyanke Pulaar
Dernière mise à jour : ( 01-10-2010 )
 

Ecrit par Administrateur Pulaagu.com, le 01-10-2010 17:14

Pages vues : 7797    

Publié dans : Littérature, Poésie et chanson


Image
Sammba Eli Cuun
A
buu Haaruuna Cuun lollirɗo Sammba Eli Cuun, jeyaa ko cuuɗi men Nabbaaji Siwol e nder Diiwaan Maatam, O jibinaa ko e hitaande 1967 caggal jibineede Annebi Isaa toon e Nabbaaji Siwol. Ko e nder ngoon wuro kadi o waɗi cukaagu makko walla nii boom mbiyen ko ɗoon mbootu makko daasaa, o waɗi arjagaa, muumel dorli e tuk-tukooru.
Musidɗo men Abuu Haaruuna Cuun fuɗɗii wonde ɗanniyanke ko e hitaande 1980, felo makko nawi mo haa Ndakaaru wuro laamorgo politik leydi men Senegaal. O heɓii yillaade gure keewɗe e nder leydi makko, kono kadi uujo nawii mo Nuwaasot wuro laamorgo Ndenndaandi Islaamiyankoori Muritani ɗum wonnoo ko ñalnde 15 lewru Mbooy 1985.

E wiyde makko, ko ɗoon kadi o fuɗɗii waɗde taaɓe makko garwaniije njanngu ɗemngal neeniwal Pulaar e lewru Duujal haa heɓi lewru Yarkomaa e hitaande 1986, ko ndeen hitaande kadi Allah nawti mo cuuɗi maɓɓe Nabbaaji Siwol. Abuu Haaruuna Cuun lolirɗo Sammba Eli ina wondi e kaawis Allah mawɗo, sabu hay sinno o heɓaani fiyeede reegal ceerno tuubakiri e hoyre, o ɓamii winndude walla tappilde e ɗemngal pulaar ngal o muuyni ngal ko adii ko omo jooɗdoo e ceerno e duɗal. Nde wonnoo o heɓiino fartaŋŋe wondude e fosinaaji maa janngooɓe pulaar, ko ɗoon o dañi jarabi e kiram haa o naati duɗal njanngu pulaar. Ko e nder ndiin mbaydi o dañi pellital daranaade e haɓanaade momtugol humambinndaagu leñol fulɓe hakke baawɗe makko.

Caggal ɗum o arti Nabbaaji siwol o jokkii e Fedde fineyankoore ina wiyee PIINDI PINAL, o waɗdii e mayre lappi pineyankooje keewɗe e nder reedu Fuuta ngam doolnude finaa tawaa men o. Ndeen o ummiima ɗoon o wakkii beelnol makko o lappani wuro ina wiyee Kafriin e nder diiwaan Kawlak , o jaɓɓoraa ɗoon duɗal Pulaar. E wiyde makko nafooje keewɗe keɓaama e nder ngal ɗoon duɗal, sabu jannginooɓe heewɓe keblaama walla njaltii e maggal, yanti heen kadi o wonii tamnaaɗo goomu pinal Fedde nde. Caggal ɗum haa jooni e nder wuro Kawlak ngo, ɓe cosii ɗoon Fedde fineyankoore ina wiyee BELE NDENNDI, ko kanko e hoyre makko nii wonnoo kalfinaaɗo pinal e jokkondire. Musdɗo men Abuu Haaruuna Cuun woniino jannginoowo e Eɓɓoore laamuyankoore fannoriinde momtugol humambinndaagu so en kaalii farayse mbiyen (Projet Alphabetisation Intensif).

Felo Ɗanniyankaagal Hakkunde Leyɗeele :
Ndeen o wonii ɗoon ko Allah haaji, miijo ɗanniyankaagal hoɗii mo o haɓɓi kartaabe makko o hibbitanii cuuɗi maɓɓe Nabbaaji Siwol e hitaande 1999, o ɓooyaani ɗoon o waynii jibnaaɓe makko, o fiyi paaspoor makko e jayba o yalti keeri Senegaal, laana leydi njoorndi daasi mo haa Bamako (Maali), o ɓenni Wagadugu (Burkina Faso), Kameruun e Gaboo. Hannde noon ko ɗoo e Poor Jenti wuro laamorgo fagguduyankeewo Gaboo o jooɗii ko ɗoon kadi lowre mon Pulaagu.Com tawi mo.
E nder ɗum Abuu Haaruuna Cuun wallifiima deftere coñce pulaar faayodinnde, nde woni nii hannde o ko juuɗe Fedde nde wonaa laamuyankoore fannoriinde njanngu ɗemɗe ngenndiije wiyeteende ARED/GOOMU e haawnaaki nde heɓa muuleede e sahaaji garooji. Hannde ko o ɗanniyanke kono kadi ɗum fof tagaani mo aamande daranaade Pulaagu. E nder jokkondiral makko e Lowre mon Pulaagu.Com, Abuu Haaruuna Cuun kañum fof e heewreede rokkii en huunde sahaa mum ngam jeertinde renndo ngo e waylo-waylooji kuufɗi en ɗi. E nder gerngal jime coñce pulaar ɗi o wallifii, o suɓaniima en heen jime jeegom ɗe o sikki loowdi mumen, maa wood ko ɓeydi walla wayli e jaɓɓe men e nder o ɗo Aduna dogiroowo doole.
E nder ɗum o rokkii yilliyankooɓe Lowre Pulaagu.Com ɗe ɗo jime garooje :Binndol, Leñol Am, Potal Leƴƴi, Goobu Allah, Dewgal Ladde e Nguurndam:
« Winndiyankooɓe e Yimiyankooɓe Ɓe Fof e Heewde Miin Ko Mammadu Sammba Joob Murtuɗo Woni Ceerno Am» :

“Binndol”
Mo janngi ɗemngal mum neeniwal haa Winndi Rimɗii. Yimi ŋeñi haa Weli Jinngi.
Pinɗo findini leñol mum waɗlii.
Yaakoriiɓe ko o puuyɗo njuumii.
Mo woni kala yo o ñemmbu mo yontii.
Mo fuɗɗi kala e yiɗɓe o wontii.
Gannduɗo suuɗi majjere ɓeydii.
Fotaani fiytaade becce wondi ko gacce.
 So a ganndo hoto o suuɗ, yo o winndu. Winndere kala tuugnii ko e binndi yo ɗi kisne. Jokkondire hakkunde keeri ko e binndi mo woni kala ko ko winndi.
Aadondirɓe e binndi haa mbaɗdi piɓle.
Mo janngi e ɗemngal mum neeniwal haa winndi rimɗii.
Kumiiɗo e binndi nuskuɗo janngaani. Anndaani fotde haaju mum humtaaki.
Ko o kuutorteeɗo ngam o timmaani.
Mo hiilnaaki binndi hoto o inne.
Finaani mo winndaani.
Ko binndi mbaɗi haa mo woni kala rimɗi. Seerndi leƴƴi heɓtini ɗemɗe.
Mo waawaa binndi kala ko ko jinndi.
Ko o ɗaaniiɗo mo anndaa finde.
Ko binndi potndi binnde.
Ndew-ɗen binndi haa ngon-ɗen rimɓe.
Aadee hoto ɓitte e mette yo o itte.
Pine pawii ko e binndi yoo tinne.
Mo janngi e ɗemngal mum neeniwal rimɗii. Winndi, yimi, ŋeñi haa weli jinngii.

 

“LEÑOL AM”

Ko Miin Yiɗi Leñol Am.
Teddini Pulaar, Hormii Fulɓe.
Leƴƴi fof ko ngol am ɓurani.
Leƴƴi ngol Fulɓe mi laatiima.
Teddungal min keeroriima.
Ɓiɗngu moƴƴaagu min ndokkaama.
Nehdi e newaare min tawraama.
Ŋari e teddungal wonii geɗal amen.
Mo yiɗi Fulɓe no leñol yoo wuur.
Gaño maggol no waandu yo o nusku.
Yoo sellu ɓamtooɓe ngol e diine.
Kiranoowo ngol leñol yo o ñemmbe. Ngemmbee, dadee haa daña semmbe.
O ngenndiyanke ngalu yo o heɓne.
Caliiɗo ngol kala yo o femmbe.
E laawol diine yo o selne.
E ɗemngal Pulaar haa o nana yo o yenne.
Kala giɗo Pulaar yo o mante. Ngenndiyankooɓe leñol yoo eere.
Golle maɓɓe e maggol yoo cokle.
Gaño Pulaar ko jahannama  fayi hoto yedde. Ko ɓuri yaawu o halkee otoo dañ fedde. Hatanteeɓe Pulaar golle maɓɓe moƴƴe yoo teske. Miijooji maɓɓe haanaani hoto yeebe. Jaambareeɓe Fulɓe golwole maɓɓe kuɗi e dow kaayitaaji yoo winnde.
Ɓure maɓɓe e defte yoo jannge.
Pulaar mo haali ngol hoto ɗale yo o mante. Pulaar mo hersi ngal haalde e yiɗɓe oto waɗte. Daraniiɗo ngal balɗe mum yoo njokke. Duwaawu haa heewa yo o rokke.
Ganndal makko e hoyre yoo ɓeyde.
Leñol Fulɓe gollantooɓe ngol kaaɗdi yoo njette. Nafoore leelataa maa waɗ oto heppe. Jaambareeɓe maggol kure e conndi yoo totte. Añɓe maggol yoo pelle.
Oto ɓe ndog yo ɓe padde.
Añɓe Pulaar en ñaagiima oto njeñ.
To ɓe ngoni kala e koyɗe yo ɓe kel. Ngumndam e gite yo ɓe keɓ.
Ɓe cafroo haa ɓe cella yoo sale.
E Tabital Pulaagu naatde ɓe yoo añe.
Sagooji maɓɓe e Fulɓe oto ɓe ndañ. Hakkillaaji maɓɓe yoo mbeñe.
Ɓe nguurtee kaaɗi koye maɓɓe ndilla yoo yiɗe. Leñol Fulɓe on njaaraama.
Yo on nguur e luɓal Allah yo on male.
Yiɗande hoyre mum, wonaa añande bannde mum. Ko miin yiɗi leñol am, teddini Pulaar hormii Fulɓe
.

“POTAL LEƳƳI”
Ndenten ɓuri ceeren.
Ko maa ndenten nde ɓuren.
Doole ndañen fooled mbaawen.
Sagooji ɓerɗe kawren.
Katantaagal mballondiren nanondiren.
Haɓde e añɓe pewjen.
Jaambaraagal men e maɓɓe kollen.
Pellital men huɗaaɓe poolen.
Sagooji maɓɓe dañde kaɗen.
Ɗo ceedi-ɗen ɓe kala taƴen, kelen.
Oto ɓe ndiwu bibje maɓɓe coppen.
Oto ɓe njal ceelseele maɓɓe colen.
Peeje maɓɓe bonɗe pirten.
Peeje men tan laatoo. Ko njiɗ-ɗen e dow mbaɗen. Ndenten ɓuri ceeren.
So en ceertii kawjen.
Koyen beeli teelen.
Ndenten ɓuri ceeren.
Hujja naamno-ɗen keɓen.
Fotde fadtirtaake, ngabbo-ɗen keɓten.
Yoo leƴƴi men pot ndarano-ɗen.
E leydi men potnden, gootum ngonen.
E aayaawo kabrirɗe keɓen.
Njanto-ɗen e ɗemɗe men nanen.
Pinal leñol men kollen.
Waktu jonɗo kala e rajooji kaalen.
Hay hojom go’to oto ngoppen.
Hay sinno en ndokkaaka ngaren.
E keewal men nooto-ɗen.
Nduñondire-ɗen e doole men haa keɓten.
Haa laawol yaaja ɓennen.
Haajuuji men kumten.
Haa gasa boli men njahen.
Leƴƴi leydi fof ko gootum.
Enen kala ndenndi koye men.
Oto ɓurnen goɗɗo ɓamden.
Leƴƴi leydi nanee.
Ngol ɗo jimol keɗee.
Hay sinno ngol welaani paamee.
So goonga haalaama njaɓee.
Leƴƴi leydi pine.
Jeebingol kala ɓuree.
Caggal heeda daɗee.
Hujja mum yoolee yawee.
Ndenten ɓuri ceeren.
“4 GOOBU ALLAH”:
Goobu Allah mo Allah goobi.
Ko miin tigi malaa.
Nde cuɓii mi ɓalewol am.
Yooɗi mi mbaydi ɓanndu am.
Teddin mi ngonka am.
Ɓalewol ɓanndu am no dahaa.
Minen kala emin ngol mbelaa.
Nde wonnoo ko kanngol tawaa.
Mo yiɗaa ngol sogge yaha.
Mo yiɗi ɓalewol fooɗee ara.
Mo wostii ngol boɗewol daɗee haa bada. Ɓalewol am yuumɗi haa nana.
Kollu mi winndere haa jaɓaa.
Mi añataa ngol haa laakara.
Maa mi yim ɓalewol am haa wela.
No kaaƴe suukara telsi haa nannda.
Walla no njuumri haa ɓura.
Haa sukaaɓe leñol am ngama.
Goobu mo Allah goobi haa yiyaa.
Hay ɗakaaño am ko ɓaleeri moos-mi haa yiɗaa. Ɓalewol bonnataa no mbay-ɗaa.
Ko woni yiɗde maa kala keɓaa.
Yeeɓde boɗewol kam mi suwaa.
Wonkinaade ɗum kam mi jaɓataa.
Hay mo welnii ɗum, mi jaɓataa.
Nde wonnoo e am ɗum ɓuraa.
So a waylii nguru ɓanndu ma ñawaa.
Mo wayli nguru ɓanndu mum mbonaa. Puuyndam coofɗo ngonaa.
Sabu hoyre maa a yiɗaa.
Mo wayli nguru ɓanndu mum puraa.
Cute e dareeje mbaɗaa.
Aɗa haandi heen pooƴaa.
Bannde en kala celaa.
E leƴƴi goɗɗi ndewaa.
So a reentaaki baasɗo ngonaa.
Aan kay ko a feñaa.
Kulol e gacce alaa.
Henndu kine am gasii e maa.
Ƴaa maa, mor maa.
Ngam nde tagoore nde mbonnu-ɗaa.
A woorii leñol, a bonii sifaa.
Mbaydi ma ko faaro maa.
Ko ɗum haani wonde jelogal maa.
Goobu Allah mo Allah goobi.
Ko miin tigi malaa.
Nde cuɓii mi ɓalewol am.

 

“DEWGAL LADDE”

Debbo ladde ene yiyi mette, debbo ladde ina yiyi mette.
Seeree ɓooree debbo ladde ina yiyi mette. Tonngee fiyee jinngooɓe ngoodaani.
Wonaa kelle e goɓɓe mbaɗi dewgal.
Wonaa ɓawlinde jeesal e konnguɗi ceknooji. Debbo ladde ina yiyi mette.
Debbo yiɗi ko teddungal.
Ɗahee woownee e beldal.
Naamnee ko yiɗi e kawral.
Waɗanee so hawrii e goodal.
Wonaa welde waɗi dewgal.
Ko maa ngondaa e muñal.
Ngal aldaa e kiram.
Puraali e giddaali keewɗi e dewgal.
Jibinta tan ko luural.
Ene waawi nii adda basal.
So ɓooyii lomtoo ceergal.
Debbo ladde ina yurminii e gonal.
Ko kam ɗaldaa e golal.
Walletaake e baagal.
Ko kam tan gooto e duɗal.
So o tampii ngaddaa cawal.
Liibo-ɗaa ɗum e ɓalal.
So a reentaaki weeɗaa mbaraa koyal.
Debbo ladde ɗo yummiraaɗo aldaa e gondal. Ɓiyi yumma tawaaka e baɗlal.
Debbo ko maa mbaɗlitoro-ɗaa muñal.
Debbo ladde haame ko ngondu-ɗaa ko teelal. Cirlidiiɗo weeɓaani dañal.
Ndeenaa suudu maa e gonal.
Pamɗi-ɗaa koyngal maa e jahal.
Jaɓan gondiiɗo maa e konngol.
Teddinaa cuddiiɗo maa e laawol.
Oto gollin ɗum no bamngal.
Pawo-ɗaa hakke haa badaa.
Debbo ko pamaro doole yiɗi ko mooftowo e kisal. So dewgal ene dagii, ceergal ne kay ina dagii.
“6 NGUURNDAM”:
Nguurndam amen fawinoo ko e toɓo e ilam. Toɓo toɓani, ilam ilaani.
Sooño duumiingo yoolii ɓiɓɓe ɓaleeɓe.
Gure men njeewii.
Jamaaji e Jumaaji men kattiima.
Galleeji men jeewtunooɗi hanki ɓolɗii.
Pirtiima biidle laatiima.
Ɓesnguuji men carii, caakiima.
Tumarankaagal duumiima.
E dummbuli luggi sagataaɓe njooliima.
E keeri hakkunde leyɗeele ndulbii.
Suturaaji men ngiwii.
Sirluuji leyɗeele men caaktiima.
Sabu ko en waasɓe tawaaɓe.
kala e lor en kollaama.
Baɗtan boniije en mbaɗaama.
Kala mbonka en kaalaama.
Ɓiɓɓe rimɓe en koynaama.
Ko en yelotooɓe en mbiyaama.
Ɓerɗe mettii, piɗtaali kaaɓii, beeli owii.
Ɗum fof ko e njilawu wonaa.
En cuwaa tawo yiytaka.
Waɗii heewɓe kam kalkaama.
To wullitee woodaani.
Nde wonnoo tagoore ndee fof fotndaaka. Hakkeeji mumen tottaka.
Fotdeeji mumen haa jooni keɓaani.
Leyɗeele galɗuɗe mbaɗlaani.
No colli e leyɗeele en kiwaama.
E keeri hakkunde-leyɗele en paddaama.
Kure e conndi e palnaama.
E laaɗe ndiyam en njoolama.
E koɗorɗe en nduppama.
Kasooji en uddaama.
Laaɗe diwooje en nawtaama.
Mate safrooɓe mum woodaaka.
Halfinanooɓe potal aadee njeebiima.
Walla gite maɓɓe muɓɓaama.
Kunuɗe maɓɓe haa tiiɗi nanngaama. Hakkillaaji mbirnaama.
Gannde majjii, goonga ubbaama.
Afrik fotii yuurnitaade tampaama.
E ladde heddaama.
Haa jooni mbaylaandi ronkaama.
Nde wonnoo Afrik alaano haɗde yeebanooma. Sabu haajuuji maɓɓe e Afrik kumtiima.
No karawal haa laaɓi ndi fiɗtaama.
Haa ndi laggi no ñaayngal wune heɓaaka.
Afrik ɓiɓɓe maa caɗtiraama nguurndam.
Haa yoori deeƴal ronkaama.
Hay so hanki neemanoma, hannde kam sañnjaama
.
 

Roɓindo Kabaruuji: Amadou Njaay Zorro Pulaagu.Com/Gabon
 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : Daartol Kuuɓnungol Afrik, Tabital Pulaaku International, Elh. Abdoul Khadiry Yahya, Grammaire moderne du Pulaar, Yero Sylla, Mamadou NDIAYE, Abou Harouna Thioune, Pulaar Speaking, Ared-Goomu, Tostan, ARP/Tabital Pulaagu Senegaal, PAPF (Projet Alphabetisation Priorite Femmes), Baaba Maal.


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
 R          8        
OJ     Q    M N   X5I
 3    BBH   WKG      
 W     4      2   MAX
7LO           5      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved