ƁUNNDU GANNDAL: Hol to keeri hakkunde diiwanuuji Fuuta-Tooro keedi?
Dernière mise à jour : ( 04-05-2010 )
 

Ecrit par MAMOUDOU GUISSE, le 04-05-2010 17:02

Pages vues : 11705    

Publié dans : Nguurndam Fulɓe, Ɓunndu Ganndal (Maamuudu GISE)


Image Eden njetta banndiraaɓe  wanngotooɓe e lowre men Pulaagu teeŋti e rokkooɓe en jiyanɗe mum'en e ko etoto-ɗen  waɗde  e ɓunndu men nduu.
Winndannde men hannde noon tuugnii ko e yeewtere nde Mbaddunoɗen e jinnaaddo men daartiyanke leñol ngol hono Bookar Gise mo Ɗalhaya. Eden nduwoo nde Alla ɓooynata mo e jeese amen nde tawnoo ko oo tuugnorgal men e Fannuuji Keewdi.En podaniino banndiraaɓe addande ɗum'en keeri diiwanuuji fuuta. Alla dey ena waawi mo woni kala heɓa e ɓunndu men nduu ko sooyninoo e mayru koo.

So tawii en ngummoriima baŋnge rewo, Tooro tuggi ko e Teekaan haa yettii Oolo-oolooga. So a ɓennii Oolo-oolooga haa njeɗtoɗaa Ganki Baaba Duunde ko e diiwaan Halayɓe. So a ɓennii Ganki Baaba Duunde pay-ɗaa ko Wocci: a naatii Laaw haa njettoɗaa Abdalla Jeeri, ko e Laaw. So a ɓennii Abdalla, hakkunde mum e Ňaabiina ko ɗoon woni keerol hakkunde Laaw e Yirlaaɓe; ko e ladde. Tuggude ɗoon haa njettoɗaa Mbaañ ko ɗoon keerol ngol woni, ɗo jumaa Mbaañ ɗoo ko doon keerol ngol woni .
Feccere e jumaa Mbaañ jeyaa ko e Yirlaaɓe, feccere heddiinde ndee jeyaa ko e Hebbiya. A naatii Hebbiya haa ɓennaa Woolum Haataar. Hakkunde Woolum Haataar e Woolum Neere, caanngol ceenal Wal-wal ena ɗoon ummii jeeri haa yettoyii maayo ko ngool caanngol seerndi Hebbiya e Boosoya. So a ɓennii caanngol ngol tan pay-ɗaa ko Woolum Neere ko ɗoon Boosoya tuggi. So wontii ko baŋnge mayo ndewɗen haa njettodaa Giray Rewo ko e Boosoya.
So a ɓennii ngarataa ko to wiyatee caanngol Waraango woni ko hakkunde Giray Rewo e Jowol kono ɓuri ɓadaade ko Giray. Ko ɗoon Boosoya haaɗdi e Ngenaar; ko e ladde kono wuro fuddii ko e Jowol.Ummaade e Jowol haa yettii Haayre Garli ko Ngenaar.
So a ɓennii Haayre Garli a naatii Damga. Ummaade e Haayre Garli haa njettodaa Njorol, haa ɓadoyoo Bakkel ɗum ɗoo woni Damga, tawde ndewɗen ko baŋne rewo.

Image
mappere Fuuta Tooro

So en ndewii hakkunde maaje
Tooro, ko so a ummiima Dagana (so a woppii Dagana caggal) haa njetto-ɗa to wiyatee Suska, ɗum ɗoo ko Tooro. So a ɓennii Suska tan pay-ɗaa ko Daara Halayɓe, a naatii Halayɓe haa njettodaa Demet ko doon Halayɓe kaaɗii.
So a ɓennii Demet tan pay-ɗaa ko Ɓokki, a naati Laaw.Tuggi Ɓokki haa Abdalla Waalo ko Laaw (ngonɗen noon ko e hakkunde maaje).
Halayɓe noon ɓuri jogaade jeyi (walla ɓuri yaajde) ko to baŋnge rewo e to hakkunde maaje. Baŋnge Godoroŋ worgo halayɓe ngoodaani toon walla Keewaani. (Ngati tuggude e Bokkul, so a woppii Dagana caggal haa njettoɗaa Kogga ko e Tooro. So a ɓennii Kogga a naatii Laaw, dum tagi en wiyde Halayɓe keewaani walla nih ngalaa to baŋnge godoroŋ.
Ummaade e Kogga haa yettii ɗo wiyatee Guunagol ko Laaw (Guunagol nana yeeso Mbummba): ko caanngol wiyatee noon, woni ko sara Joŋngi. Ko e ngool caanngol Laaw haaɗi. Tuggi e Guunogol ko ɗoon Yirlaaɓe tuggi haa ɓennaa Cilambol payaa Mboolo Aali Siidi: ko ɗoon Yirlaaɓe kaaɗi. So a ɓennii Mboolo Aali Siidi pay-ɗaa ko Jaabaa, ko e Hebbiya, oon baŋnge ne Hebbiya ina woodi kono yaajaani to baŋnge Godoroŋ. Hakkunde Jaabaa e Hoore Foonde ko ɗoon kadi Hebbiya haaɗdi e Boosoya to nokku ina wiyee Koylel Tekke.
So a ɓennii koylel Tekke ko ɗoon Boosoya tuggi wuro noon fuɗɗii ko Hoore Foonde. Ummaade e Hoore Foonde ko ɗoon wiyatee Jeeri Worgo; haa naataa Daabiya ko e Boosoya ngonɗaa. So a yaltii Daabiya, Boosoya gasii. Keerol ngol woni ko hakkunde Daabiya e Ɓokki Jawe, ɓuri ɓadaade noon ko Daabiya.
So a yettiima Ɓokki Jawe a naatii Ngenaar haa to wiyatee Siñcu Garba. Ngenaar gasii ɓayde ko e godoroŋ ngonɗen ko e Daande maayo Ngenaar tuggi ko ɗo wiyatee Gaawol haa yettii Ganna Balol. So en nduttiima e godoroŋ noon a taccii caanngol Siñcu garba a fayii Siñcaan Siñcu Garba ko ɗoon Damnga Fuɗɗii haa njanoyaa Demmankaani.
Ko nih pecce Fuuta Tooro ɗee mbaynoo. Ko ɗii diiwanuuji jeetati ngoni e Fuuta Tooro. Ko nih Koli Teŋella fecciri Fuuta Tooro.
Feccere tataɓere ndee ko Almaami Abdul Ghadir Kan feccitii Fuuta. E ndeen feccere, Almaami dirtinaani keeri kono o heɓti ko jeyiiji. Won yaajanooɓe won ɓe ngalaano hay huunde . Oo ustani yaajanooɓe o rokki ɓe ngalaano hay huunde ɓee. Peccitagol Almaami Abdul Ghadir tan ko ustande yoga heen o meeɗni ɓe ngalaano kono o dirtinaani keeri.
E winndannde men faynde ma en eto waɗande banndiraaɓe doggol laamɓe yontidanooɓe ɓee e gooto heen fof to jooɗinoo. Ko adii nde eden naata e diiwaan kala e laamu mum.

Kuɗol Maamuudu Mammadu GISE

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : fouta toro, toro, damnga, halabe, ngennar, koly tenguela, hebiabe, lao


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 9 de 9 commentaires

BUNNDU

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 05-05-2010 11:07

DNU wonii ndunndu ganndal dey.Banndiraabe fof paamii mbeltiima e ngol daartol keeri e kodki fuuta tooro.seydi gise a anndinii be nganndaano,a siiftinii anndunoobe ina yejjiti.jokku golle.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Binndoowo

Ecrit par: Sayku Umar BAH (Invit ) le 05-05-2010 14:22

Seydi gisi, mi anndaa gozzo, kono, miin a veydanii kam ganndal. 
 
Kono, mbeze yizi caggitaami, holi no almaami Abdul Gaadiri, waawirta veydan'de woon, e ustan'de woon, tawa kadi dirtinaani keeri? 
 
Mi famminmaa noon, ko naamndal, wonaa yizdi yiwdi, sabu, mi wonaa daartiyanke. 
Ene laami won'de ko a ceerno am e ndeezoo lowre.  
Seydi GISE. Yoo Alla veydu hono maaza en.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

jaabawol

Ecrit par: Maamuudu Gise (Invit ) le 05-05-2010 18:50

A jaaraama ceerno Sayku Umaar Bah, o hollii yankinaare nde mbiizaami ko mi ceerno ma e oo fannuu.Ma en eto jaabaade naamnal maaza. 
Almaami Abdul Ghaadiri kan dirtinaani keeri, pecitagol makko fuuta wonaa to keeri hakkunde diiwanuuji wi kono ko e nder kala diiwan,woon vurnoove yaajeede woon kadi faawanoove walla ve ngalaano jey ko veen oo meezni. 
Haa veydoo laavde so a ndaarii e fuuta haa hannde won jogiive leyveele haa njaajaa tawi ina cawndondirii e hoznaave. ko zuum Almaami Abdul Ghadiri kan memtiino e sahaa mum e nder heen diiwaan kala. 
Mi weltiima e naamnal maaza alla ina waawi tawi jabawol am ina ittan maa ndee saggere.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Njettoor

Ecrit par: Mammadou Saalif Mbaay (Invit ) le 05-05-2010 21:07

Allah ina anndi a jaaraama Ceerno Gise e nder winndannde faayodinnde. Sikke alaa, wonaa ɓiy fuutanke kala anndidi ɗii keeri e kuuɓal hay so woni heen ina nganndi to diiwaan mumen haaɗdi e goɗɗo oo. Hay miin njeyaa mi ko e naftoriiɓe maa ƴoogooɓe e nduu ɗoo ɓunndu ganndal. Yo Allah yoɓe barke gonɗo heen oo, aan e cewle ɗe ƴoogɗaa ganndal ngal. Ko ɗum anndude nafata, so anndinde! 
A jaaraama!

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

mi annda kono alaa gannduzo

Ecrit par: usmaan gaajo to gaboo (Invit ) le 05-05-2010 22:42

seydi gise nanniima faamniima nde tawno ko baawzo nangi wayiino foti waade ni kadi a ittiimin kumpa a rokki min ganndal a laa6ani leñol ngol reedo ngam nduu 6unndu ndu horata ndiyam mum mettata seydi gise nguura ko heewi sabu nguurndam ma ko nafoore

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Binndoowo

Ecrit par: Sayku Umar BAH (Invit ) le 06-05-2010 07:36

Seydi gise jaabawol maaza welii kam, etee ngol ittii saggere am.  
Mbeze nyaagimaa yo a jokku golle; winndude zee kelle e wiztude. 
Seydi GISE, mi weltiima e maaza.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Naamndal

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 06-05-2010 09:39

mi tuttoo seeda e naamndaadema seydi gise.mbido nana diiwaan ina wiyee lowre;mbele koy fuuta tooro o jeyaa,walla allaa?,so tawii koy fuuta tooro o jeyaa,holtoo tawetaa e nder diiwanuuji fuuta.Naamndal dimmal,koli teŋella peccudo fuuta o,mbele ko kaŋno inni inze diiwanuuji di,walla o tawi ko diiwanuuji di ina innaa-o pecciri noo yidiri?.Naamndal tatabal,mbele en mbaawi anndude hol maanaa inzeze?.somi hokkii yeru e wuro men wiyeteengo fanay,e nan'de en hooreejo mabbe ina haala e rajo yeewtere mammadu lih faandu almuudo,o wiy addi innde fanay nde,ko ñaagotoodo so arii ñaagaade,yimbebe mbiyamo faa-nayi,ñaagotoodo yettoo hokkee nagge,walla ngaari, faa'nay o,wonti innde wuro men wiyeteengo fanay ngo.seydi gise saa faamii naamndal am.mbele diiwanuuji di koy maanaaji baadi ni,di nginniraa, walla en nganndaa?.A jaaraama seydi gise.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

jaabawol

Ecrit par: Maamuudu Gise (Invit ) le 08-05-2010 12:09

Seydi kontee a jaaraama e naamne maada paayodinde. Ma en eto jaabaade heen hakke humpito men,ko noon ne kadi ñaagortoden banndiraaбe tarooбe binndande men ,nde etotoo addude balle mum en e бunndu nduu. 
E jaabaade naamne dee : 1-Diiwaan lowre wonaa e fuuta tooro jeyaa.2- Koli teŋella peccudo dii diiwanuuji oo innaani di. Ko doon o tawi inde dee.3- Naamniido e naamnaad o oo poti e naamnal ngal.kono ma en eto humpitaade duum ko fayi arde. Ko Keбden heen fof ma en ngaddan banndiraaбe. 
 
Yaafuuya daббaama.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

mi weltiima

Ecrit par: Aliw kontee (Invit ) le 09-05-2010 10:40

A jaaraama gise,ngam jabdema jaabaade naamndal-am,e faamde-ma binndi am,mbido ñaagii yaafuya sabu ko binndi ekkotoodo,mi weltiima e jaabowol maa e naamndaL-am,mi faamii;kadi mi seertii e kumpa.jokku golle a jaaraama.en calminii Ibiraahiima saar pulaagu.com,ngam ko maayi e raddo fof,ko jaawngal roondii.;;;;mi weltiima e jaabowol maa-e naamndal,ceerno am sayku umar bah ngal.kankone miijooji makko;e yiyannde makko,seeraani yiyeede e bamtaare leñol ngol,eden mbiyamo yoo jokku golle,ngam no liingu booyri e maayo fof- yonetaake ndiyam.on njaaraama.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 9 de 9 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
BK7         T9C      
  E    O    C     IAO
NCQ   47N   2BD      
  Y    T    W U   3RA
BA6         L4C      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved