awɗo men, ganndo mo mi heɓaani anndude haa suddii leppi leydi hootii to
joom mum waɗii hannde duuɓi ɗiɗi. Miɗo wonndi haa jooni e haame nde
Alla goddiraani gite amen laaɓda nay! Kono haa jooni miɗo haari miijooji
makko toɗɗiiɗi ngonka renndo men, foti ko e dawrugol walla ɓamtaare
ɗemngal pulaar. Kono haa jooni ɗiin fannuuji ɗiɗi ceertaani sabu hannde
ko dawrugol jogii fof haa teeŋti noon e leydi ndi o jeyaa, Muritani. So
Murtuɗo haɓaama e golwole fof haa tampii, woppidii-en e hare, o hollii
hol ko foti huccaneede, hol ko foti wonde ngoƴa garwano e darnde men
ngam yooltude hujjaani men enen Fuutaŋkooɓe fof, kono kadi hujjaaji
Fulɓe fof e kala leñol dewowol Alla ena jokka enɗam! So woodii ko
ndon-ɗen e makko, yo a taw eɗen nganndi ko ɗum woni, ko jidaani tan e
mawninde innde meere meere nde aldaa e darnde e jaati, ngati ɗe ngaldaa e
golle memotooɗe!
aawuuda Gellaay ko ɓiyi Gellaay Aali Faal cawndiiɗo, kono hakkunde makko e Gellaay ko baaba e ɓiyi mum tigi sabo ko Gellaay nehi-mo caggal nde baaba makko ruttii gila omo woni suka. Ngati tiiɗii hakkunde maɓɓe haa innde makko waɗti joftineede e Gellaay Aali Faal, hay so jibinaani-mo ŋaddet! Daawuuda Gellaay ko gooto hohooɓe subalɓe, ganndo maayo ganndo Pekaan. O saŋkiima ñalnde 4 Duujal 2011 to opitaal Nuwaasoot, leydi Muritani, nokku mo o yahnoo safroyaade.
Daawuuda Gellaay ko jimoowo Pekaan ŋanaajo no baaba mum nih. Pekaan ko ciirol conce fulɓe Tooro ngol subalɓe (jogiiɓe gannde maayo etee ena nguuri e awo) keerorii.
ngartii kadi hannde e dingiral pije e ɗemngal pulaar ngam addande renndo ngoo kadi ko ena muusna hoore balɗe! Njaafo-ɗon noon sabu ko gaantude-on welata min, haa teeŋti e gaantirde-on ko ɓamtata ɗemngal men, ko nafata renndo ngoo. Heewɓe e mon ngoowii lofaade e caɗeele jiiñtugol tigille amen. Woɗɓe kadi ko jooni puɗɗii yiyde tigille e pulaar. Kamɓe fof eɓe mbismaa ɗoo e dingiral pulaagu ngam hollude ko ɓe tiiɗɓe koye, ko ɓe ŋelɓe! Kono noon, ahaa, ndee tigilde koy ari oƴƴoo koy! Sanne miɗo summba oo sahaa e miijaade tan no koye mon njogori muusirde e ndee bonnde!
amadu Maalik Gay yaltii aduna ñalnde 28 Duujal 1989 to Njum: ko hannde
waɗi duuɓi 22. Kono so tawii eɗen kaala-mo, eɗen kaalta golle makko e
balle makko haa jooni, waɗi ɗum go Aamadu Maalik Gay ko gooto e adiiɓe
yaltinde pulaar e galleeji, dingire ngam naatnude ngal e ɓamtaare leñol.
O ittii pulaar o waɗti-ɗum njogitaari ɓamtaare, kaɓirgal faggudu,
biɗtirgal gannde e pine sahnga mo hay gooto miijaaki ena wonta ɗemngal
kuutorgal timmungal. O renndinii Fulɓe, o hirjinii ɗum'en yoo paam
nafoore janngo ko yoo ɗemngal neeniwal men ngal winnde, ngal janngee,
ngal huutoree e fannuuji kala!
lhajji Seeku Umaar Taal afo diine men wiy : »yoo neɗɗo hul ko haalaa ».Gila hitaande nde darii ina ñohetenoo wonde Modiboo Sidibee mawɗo jaagorɗe gila e hitaande 2007 ko ko jogori wappaade lefol (demission) ngol nde tawnoo omo tuumaa reerɗude e jappeere nde. Gila ñalnde Alarba 30 lewru maayndu ndu oon kabaaru nattii wonde kolce bamɗi walla Ali nuli e Maamuudu, sabu ko kanko e hoyre makko yaɓɓi koyɗe mum waɗdi heen nehdi tottiti Aamadu Tumaani Tuure ngal ɗoon donngal ngal o roondinoo ko ina tolnoo e duuɓi nayi haa njahdi e naange.
odduwaarnaajo e yimiyanke reggae hakkunde leyɗiijo Alfaa Blondy ganndiraaɗo wonde laɓi ñaari boor haali sunaare mum e no yiyri hannde ngonka leydi mum hannde njooliindi e nder luural politik luggal hakkunde Alasaan Dramaan Wataraa cuɓaaɗo ko ɓooyaani e Loraa Kuduu Bagboo liɓaaɗo mbonngu haki salii ummaade. Fitina o fof e mawnude e leydi he, Alfaa Blondy eeriima mo woni kala haa teeŋti noon e sukaaɓe ɓe nde calotoo ndoolndoolaagu. Ka ɗo haala gaanduɗo e hoyre mum o haali ɗum ko e lowre jaayndiyankoore wootere ina wiyee slateafrique.com. Nde tawnoo ko kewi Kodduwaar ko ina woƴi gooto e men kala ko ɗum saabii kala ko haalaa heen njiɗaten ko yettinde ɗum banndiraaɓe nde tawnoo Kodduwaar ko faawru faggudu faayodinndu e nder leyɗeele Afrik bannge hiirnaange.Alfaa Blondy nde tawnoo ko neɗɗo ganndiraaɗo suusde goonga suuɗaaki e kuɗel, moggaaki e leggel hay sinno tawii e wiyde makko omo huɗee, omo ƴattee.
ikke Alaa, ko heɓi Tunisii, Ejipt, Yemen e Libi koo woppataa leydi Aarabeeri ɓurndi tameede laamu e ɗii duuɓi cappanɗe joyi: ndiin leydi woni Siriya. Kono gila pilñitanɗe nduppitii e leyɗeele Aarabeeɓe ɗee, ena hulanoo maa ar ñalawma nde dille ndiili e Siriya walla Jordaniya. Ko e lewru Colte nduu dille teppe puɗɗii yerɓinde laamu El-Asaad kono hay so dille teppe e tedda-paɗe en keewii, hay gooto sooynaaki tawi ñalngu ndu laamu nguu yahrata caggal saka nih ena jaɓa ñawndude goytaali e naamnditte ɓasngu leydi ndii.
PULAAGU.COM ko golle yarlitaare e yiɗde ɓamtude ɗemngal men. Ballal mon ena soklaa nde wonnoo huunde fof ko e jaybaaji amen yaltata. Min mbaawaa waɗde geɗe keewɗe sabu ŋakkere ngalu. Kala balluɗo, walli ko Pulaar, walli ko Fulɓe. On njaaraama!
JOLJOLE FULƁE
Pas d'événements
JELIYAA TOKOSEL (BD en Pulaar)
NEWTO DOKKOL MEN QR
Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!
lowre
© 2001-2012 PULAAGU.COM - Tous droits réservés -
Jokkondiral: Tel: +33 977 218 258 - Fax: +33 981 706 575 - contact(at)pulaagu.com - Skype: PULAAGU.COM - PULAAGU.COM e Facebook