NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
174 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..



Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


RENNDO: Ɓataake feewde e Yaay Sinna Baydi Ñaŋ (1939-2009) Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 25-01-2019 )
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 25-01-2019 13:41

Pages vues : 3327    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
K
o adii fof, mi juuriima annoore maa, miɗo ñaagoo Alla nde oo ɓataake tawata maa e aljannaaji ɗi Alla resani malaaɓe mum. O woppi gaa ko jam, yettere Alla alaa fof ko vuri wuurde e sllude! Ko neɗɗo dañi e ko waasi fof, yoo dakmito e foofde e yahde haajuuji mum tawa ko e kisal e cellal.
Duuɓi sappo nani gila ñande pin-ɗaa, goɗɗin-ɗaa yiɓe mah wuro ngoo sabu gacce yahde a waynaaki-ɓe. Ɓee payi yanngeeji dow jeei, ɓee njehi haajuuji kaawniiɗi ɗi hay gooto meeɗaa anndirde-ɓe! Umar Malal miñi am, mo jaɓataa waalde ladde hay gootol sabu wonde deenoowo jinnaaɓe.
Umar wondi e mon aan e baaba gila jibinaa. Meeɗaani waalde ladde! Kaŋko ne o finii, o wiyi omo yaha balɗe tati tan ngam joom suudu makko ena heɓtii. Umar fof e tiiɗeede ɓesngu mum, joom suudu mum jahɗo ɓadoyaade jinnaaɓe mum haa Alla hokka ɗum jam, yaltude mo galle oo ena haaɓnii e makko sanne! Umar finii dawii, hay gooto anndaa ko o miijotoo e ɓernde amkko, walla ko muusata mo wonde hakkunde laawol, ngol ena ummii to mah, ngola ena fayi to bookoƴel makko ngel o meeɗaani tawo yiyde!
Aɗa anndi a waawaa ƴeewde Umar haa gite mon laaɓda, mbiyaa-ɗum "mi yehii", wonataa. Aɗa anndi kadi won mo mbaynoto-ɗaa, wiyat-maa ko nawor am, te ko noon foti e mum. Oon woni funeere maa Huray Sammba. Oon mo nganndu-ɗaa ena saɗi ko yaltata wuro ngoo, kañum ne dawii faade Foonde Elimaan.
A finii, a jooɗiima ɗo nokuyel maa ɗo mbirdataa ñande fof, ɗo kala garɗo tawat-maa aɗa jogii kurus maa. Ɗoon ɗo njooɗoto-ɗaa waktuuji juutɗi, a dillataa, a haalataa, so wonaa ko maandinir-ɗaa yitere walla junngo. Ko noon haa wirduuji maa timma, alaa ko telɓintu-maa.
Nde wonata majaango ɓaawo nde kaljit-ɗaa, a seertii e jooɗnde. Nde wonnoo ko jooɗnde woni ko ɓanndu maa nduu añi, kooɗaade e doole mum, e haajuuji mum wonaa ko mah. Ngati aɗa waawnoo wiyde a waɗataa hay baɗte, sabu a jibinii waɗanooɓe-ma. Kono teewu ngu ñaametaake, nguru ngu juuletaake, oon woodani ɗum tan ko ittude doole mum waɗa e golle, daroo, dadoo. Kum ɗuum ngadi-ɗaa tinndinde-mi tumaaji ɗi ngaameela wiyata ena foola mi, mi saloo dawde gese! Image
Falo maa meeɗaani sooyde. lowre maa hay ceeɗu, ena sukki gip aawdi faataato (padaas) sabu a yiɗaa ndunngu bettu-maa, a yiɗaa caaɗi kawa a tinaani. Faawru maa meeɗaa laggude sabu dumunna haa dumunna arta, gaweeje, butaali, ñewe e faataato ena joowii haa e tiba! Fof alaa heen ko waɗɗi-maa. Ko añde loritaade tan e wiyde ngaddee!
Ñande heen a telloyiima to falo maa toh, e tufnde Caski tolno galle oo tan beƴ! A sufii tamaate maa boɗeeje coy, ɓutte, ɗelkooje. Aɗa sufa, aɗa weddondira daaɗe e arɓe ƴoogde. So alaa telliiɗo, ngonaa e yimde, oolel maayo ngoo ena ñemtina daande laa, ena sefoo, ena Yano-maa. Woni galle, walla pale, kala jiyɗo-ma, haaju mum bonii so wonaa haalda e mah, njalon, njanondiron, kaalon, kaaldon. Woni mawɗo e suka, alaa mo wirtoto-maa tan salmina, ɓenna. Ƴoogooyooɓe cela ɗo galle ɗoo ngam yiyde ma, dawoo ɓe gese cela salminde. Hay addoyɓe jaamde pukka bahe mum'en damal galle, ngara njooɗoo, so aɗa jogii curɓel, njarnaa ɗum'en. So alaa, loonde maa ɓuuɓnde ndee yeeɓaani firigoo walla koysilateer!
Paan maa heewii tamaate, a roondiima a artii galle. Ngoo falo ngo pasni-ɗaa, kormi-ɗaa sabu moƴƴere mum, ittere mum, a jaɓaani suuɗde ɗum kabungal maa yahde. Ɗuum ko hollude hobo hakkunde maa e maggo wayi tiiɗde. Hakkunde maa e leydi nguurnoori woni ɗoon ko siirlu Alla. Ko leppi mayri kadi njogor-ɗaa suddaade. Ndi suur-maa e aduna, ndi suddu maa e maayde. Ñalnde heen Alla anndi ko kaaldu-ɗaa e mayri. Hay oolel ñukkindiiɗo ena werti noppi, nanaani. Kono won ko kaaldu-ɗon. Won ɗo mbaynondir-ɗon. Ko aan e maggo tan nganndi.
Kono won goɗɗo mo a hulaani waynaade sabu aɗa anndi ko tiiɗɗo, ko celluɗo ɓernde. Kaɓɗo e konuuji gila timmaani sagata. Tacci maaje kaaɗɗe haa Orop ena felloyaa. Alla artiri-mo e leydi ndii omo hisi. O woppani hare wuurnude e hisnude ɓeŋngu haa Alla itti mo e gure teeru, o artiri galle oo e Fuuta.
Nde baaba felliti eggude gure teeru arta e Fuuta, ko e kitaale ɓurɗe bettude sabu toɓaani, ilaani. Ko ñaametee alaa, jawdi ena wofii, yimɓe ena njootaa. Garnoono Fuuta fof dogtii, faati gure mawɗe ɓurɗe ɓuuɓde, ɗo loritaaka e toɓooji. Ɗoon ɗo kaalis waawi soodde nguura. Fuuta, hay so aɗa jogii kaalis, ko soodaa alaa. Liɗɗi ngoodaani, teewu haalaaka. Jawdi wofoto haa natta waawde daraade, hirsee, weddee! Ɗum fof yiyaama.
Image
Yenaande Yaay
Baaba haaɗaani tan e egginde galle oo faatude Fuuta. O yeeyii gese, o yeeyii galle tee wonaa dañal ceede yeeyni-mo. Yimɓe mbiyi-mo: "Mbete ko a kaangaaɗo? Neɗɗo ena yeeya galle e wuro teeru?". O wiyi niɗ-mi ko so Fuuta mettii, mi horoo artude sabu waasde jogaade ɗo paa-mi gaay! Ngati joginooɓe galleeji e gure teeru fof "kootii", joote ndgonii ɗum'en. Baaba ko bajjo gorko. Kadi ko kañum woni kodda. Alaa ko artiri mo so wonaa o yiɗaa woppude ɗo o ummii wonta wiidnde. Kono ko ɓuri jojjude e ko artiri mo woni hade ɓesngu yoolaade, moɗee e leƴƴi, pine e ɗemɗe goɗɗe.
Oon jahɗo haa arti. Daɗi fetelaaji e bommbooje. Fooli heege e joote, haɓi e jarabi neemaade ɗo a jeyaaka, oon a hulaani wiyde ɗum yontii aɗa yaha. Baaba a waawaa anndude ko muusata ɗum, a waawaa annude so won ko faayni mo, sabu o hollataa. Ko o deƴƴuɗo tan, ko o mooftuɗo tan, muñoowo tan. Baaba dañii hannde duuɓi teemedere e tati. Ena wuuri ena selli hay so ɓanndu tampii haŋkadi. Eɗen nduwoo nde o heddotoo e jeese men kadi haa ɓooya.
A joɗɗinii tamaate maa hakkunde galle, tamaate ɗe falo maa hokku-maa yo a yooɓo e yolnde juutnde nde njogor-ɗaa ɓamde ndee.
Mi wayrii yiyde ma duuɓi seeɗa. Laddeeji ena keewi kalfaandi. A jeyaa hoore maa saka ko tampantaa koo. Eɗen kaalda ko juuti e ɓoggi. Aɗa muusaa yolnde wonɗnde hakkunde men ndee, kono aɗa jaɓri Alla. Ndeke mi faamii ko heewi ko jooɗi-ɗaa e nokku maa juuldude, ko miin woni a hakkille maa. Mi e am duwawuuji maa payi. Sabu afo gorko won ɗo heedi e yumma saka noon mo a heɓaani wuurdude ko heewi, Alla e jaŋɗeeli tamde ɗum, ena woni e laddeeji gila heɓaani duuɓi sappo!
Oon jamma, mi leliima law, gaay e Waala-Fenndoo. Jamma Hoore-Biir feewde Dewo 25 Siilo 2009. Miɗo wulaa jaw, ɓanndu ena warña. Kadi miɗo siñña. Njahmi ɓammi lohi am ɓoornii, mi. Kono jamma oo ena woɗɗa tan miɗo ɓeydoo haaɓde. Haa weetndoogo nde ɗaanii mi. Ndeke oo tuma, a mooytiima a yaltii aduna. Kono mi tinii. Mi.waawaano anndude oo jamma ko waɗi-mi nih, kono miɗo yenanaa won ko joli. Weeti, pin-mi, keddii mi e leeso, miɗo miijoo no mbaa-mi e jammaagu hee no wayi haaɓnaade. Miɗo woppi noddirde am ena ñifi. Mi ejaani ko koli. Ɓe noddi ha ɓe tampi, ngal habrude mi, kono ɓe keɓaani. Mi anndaa ko waɗi ñalnde heen, mi huɓɓaani telefon am haa beetawe.
Woodi konnguɗo galle! Mi ummiima, uddit-mi, kawru-mi e wulaango. Ɗoon tan hakkille am fayi e baaba. Mi waawaano waasde miijaade baaba sabu duuɓi mum, kono wonaa duuɓi noddata piɗtaali laakara. Ndeen, o wiyi mi saŋkii ko neenam. Hakkille am horii iwde e baaba sabu ko waawi wonde heen fof, hannde ko kaŋko tan njurmii mi. Ɗoon kuɓɓu-mi noddirde am. Ndeke mi woppanaana konngi haa keewi ena kabra mi ruttaare maa.
Image
Baaba, duuɓi 103 yettere Alla
Ñalawma waawaa muusde haa heɓa tuma mo nan-ɗaa jinnaaɗo maa saŋkiima. Teeŋti kadi e jinnaaɗo debbo no wayi yurminaade! Noddu-mi baaba. Miɗo siñña faayre no muuseeki jogori waɗde mo. O wiyi yummaa maayi ko maayde yooɗnde. Hay gooto tinaani. Nder jamma nde yimɓe fof ɗaanii. Yiɗɓe makko fof njaltii wuro ngoi, hay gooto tawaaka. Ɗoo ɗo kaaldat-mi e mah ɗoo aduna oo fof arii. Gila e wuro ngoo, haa gure saraaji, hay gooto heddaaki. Kamɓe fof eɓeni ɗoo. Galle oo, haa boowal fof ko yimɓe. Amin njiɗi wirnude mo, kono Umar wiyi ko maa fadee.
Min kaaldi ko juuti. Mbiy-mi ma mi noddu Umar ngam famminde mo so dañaama, yoo ɗaccit-ɓe ɓe mbirna yaay ko yaawi. Ko Alla waɗi mo luutaaɗo, kadi ko Yaay waɗi mo luutaaɗo, so anndude no ɗum wayata muusde e makko. Umaar laawiima toon, nana ummii Bannjuli ena ara. Kono o jaɓii yo ɓe mbirnu tuma nde kaaldu-mi e makko. Ko baawɗe Alla sabu hay so o woniino ɗoon, alaa ko o waawi.gaynude ko wonɓe toon ɓee mbaawaa.
Duuɓi sappo hannde ko cuddi-ɗaa leppi leydi, mi meeɗaa jooɗaade hojom mi miijaaki ma. Sabu ko ɓur-ɗaa anndinde mi e aduna koo, ko ɗuum woni ko ɓur-mi jaggude: woni yiɗde hoore mum, anndude e fasnaade leñol mum. Fof noon woni hoore ko waawde ɗemngal mum sabu ko kanngal soomi ndimaagu, woni ɓoggol hakkude neɗɗo e leñol mum. Ena jeyaa e ko itti baaba to ɗemɗe goɗɗe njaalii toh, artiri galle oo ɗo Pulaar laami, alaa mo renndi nguun laamu. Ɗoo woni Fuuta, ɗoon woni Laaw, ɗoon woni hakkunde maaje, ɗoon woni Cubalel wuro Kunta. Ko ɗoon leli-ɗaa hannde. Seydi Ñaŋ yoo toon won fooftorde maa.

Ibraahiima Malal Saa
 
 

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
4W3         22C      
  A    1    G U   4R1
  D   K98   5 H      
  Y    O    4 5   S5U
  S         TY7      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2019 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥