NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
149 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


Jey Baaba
Moyenne:
Clics:3712
Eeraango
Moyenne:
Clics:2628
Rougaya, haala
Moyenne:
Clics:2095

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


ƊEMNGAL: Ko hannde mawnintee Ñalngu Winndere Ɗemngal Neeniwal e gardagol UNESCO Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 15-03-2013 )
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 21-02-2013 11:29

Pages vues : 10470    

Publié dans : Les News, Pelle e dente


Image
K
o "Deftere, ɓunndu ganndal e jaŋde ɗemngal neeniwal" woni tiitoonde nde UNESCO inniri Ñalngu Winndere Ɗemngal Neeniwal hikka nguu. Kala nde 21 Colte ari, aduna oo no fotiri ena umanoo wiyde yoo ɗemngal neeniwal hokke hakkɗe mum haa timma sabu maggal wonde jaalal e ɗaɓɓugol gannde e haɓaade humanbinnaagu. Kadi faandaare cosgol ñalngu gnuu e hitaande 1999, ko ɓamtude keewɗemɗaagu e ɗaɓɓugol gannde e ɗemngal neeniwal.
E konngol makko ngol e huccini e renndo hakkundeleyɗeewo ngoo kala, Irina Bokova, gardiiɗo fesse UNESCO ndee hollitii wonde "keewɗemɗaagu ko fartaŋŋe mawɗo e winndere ndee. Ko kañjam hokkata gooto fof hakke mum bannge pine". Kadi ena teskaa wonde paamondiral hakkunde ɗemɗe ena ɓeyda jotondiral hakkunde renndooji, adda caɗtidaagu hakkunde majje.
Kono ko ɓuri teeŋtude hikka e mawningol ñalngu nguu, ko nde innirraa ko "detere e ɗemɗe neeniije"! Heɓde defte tawa winndaa ko e ɗemngal neeniwal, heɓde humpito e ordinateeruuji tawa winndaa ko e ɗemngal neeniwal, ko ɗuum woni ngoƴa ummanaaɗo e ñalngu 2013 nguu. Waɗi UNESCO suɓaade ndee tiitoonde taaŋtunde ko "siiftinde leyɗee jeyaaɗe e fedde ndee kala wonde ɓamtude gannde e jaŋde e ɗemɗe neeniije waawaa gasde so wonaa doole mbaaɗee e muulgol wall bayyingol defte e ɗeen ɗemɗe".
Leyɗee keewɗe ciifɗe nanondire e kuule UNESCO ena njeebii ɗemɗe neeniije ɗee sabu dilillaaji keewɗi ɗi ngalaa maanaa. Heen gooto ko salaade huccande jaŋde e ɗemɗe ngenndiije ɗee sabu sikkude ɗemɗe Orop ɗee tan mbaawi huutoreede e fannuuji ganndal ɓurɗi teeŋtude. Kono ɓeen wonaa e mum'en ɗaminaa sabu ɓe ngoongɗinaani so wonaa ko ummii leyɗeele tuubakooɓe. Eɗen ngandi kadi won leyɗeele caliiɗe sabu añde leƴƴi gonɗi e majje ɓamtoo.

So en ƴettii leydi Muritani, yiɗde waɗtude leydi ndii leydi "Aarabe" ena tiiɗi laamuuji deggondirɗi e hoore leydi ndii gila jeytaare. So ɓe keɓaani no ɓe mbardi Pulaar walla Jolfe, ɓe ngonaa ummantooɓe ɓamtude-ɗe. Hare ɓurnde teeŋtude e nder leydi Muritani ko hare ɗemngal sabu ko ɗuum woni ko ɓaleeɓe ngañiraa e leydi ndii: wiyde minen min ngonaa "Aarabeeɓe", ko min Sooniŋkooɓe, ko min Jolfuɓe, ko min Fulɓe! Ko ɓuri muusde e nder renndo Muritani, ko yiyde annduɓe ena njeebii Pulaar, hay winndude inɗe mum'en mbaawaa. Ɓeen kadi nduttoo ena naamnoo yoo ɗemɗe ngenndiije ɗee mbaɗtu janngeede, yo ɗe keftine e fannuuji laamu kala. Hin, so ndeen yonti mbae eɓe mbaawi ɗowande en jaŋde ndee? Ɗoo ko naamnal. Njowen!
To Senegaal laamu Ablaay Wadd firtii kala ko fuɗɗanoo e jaŋde ɗemɗe ngenndiije sabu yiɗde-mum warde kala ko wonaa Wolof. Enen fof eɗen teskii nde jaŋde ɗemɗe ngenndiije njaltatnoo e tele e laamu Adbu Juuf: Pulaar, Wolof, Joola ekn. Kon Ablaay Wadd ko kañum ɓanti miijo yiɗde waɗtude Wolof ɗemngal gootal potngal huutoreede e laamu. O fuɗɗinooma wiyde kala dipitee ena foti janngude Wolof. Gulaali ngulli, o arti o wiyi o wiyaani noon. Kono en njiyi dawrugol makko wonnoo ko nifde kala fooyre yayniinde tawa wonaa wolof. Ko ɗuum addi jeewte keewɗe e rajooji e teleeji uddaa. Yanti heen, so a haalii ɗemnggal Pulaar mbiye-ɗaa ko a gañamleño ("racist")! Ee kalaas!
Bonannde haaɗaani ɗoon, Waad faami wonde ko Pulaar tan salii momteede, o horiima yiytude laawol ɗo o fuuntiri en yo en njaɓ woppude ngal men, ndewen e ngal makko! Ko ndeen miijo ari e makko, no o heewi waɗde nih, huutoraade fuutaŋke ngam waɗde posone e loonde men! Hol mo siiftoraani "eɓɓoore" Sammba Juulde Caam yoo Wolof janngine e Senegaal fof alaa e sago? En njejjitaani kadi nde laawi-ɗen, kiñ-ɗen bonannde ndee mbeddi-ɗen ladde! Gila ndeen haa jooni, nantaaka hono ɗuum na haalee!
Kono bona yonii ɗemngal ena salaa hiiseede, kono wiyee kadi a haalataa ngal! Hay laamɗo leydi ndii, hade mum toɗɗeede maa ari hucciti e mikkorooji wiyi: "Pourquoi diable je ne parlerais pas ma langue maternelle?" (Holi hummum wiyde mi haalataa ɗemngal neeniwal am?". Hol fof no ɗuum wonirta e leydi mbiyeteendi ko jaalal e nder demokarasiije? Mbar Ibraahiima Moktaar Saar wiyaano "mbiyee hol ko mbaɗ-mi? Mbaɗ-mi ko wiyde mbiymi'?
Pulaar, eɗen njetti Alla fadaani haa laamu ummoo ɓemta ɗum. Ko ngañgu laamuuji e eɓɓooje bonɗe wiyde ena muuma ngal waɗi en sirŋinaade. Fuuta-Tooro ummaniima jaŋde e ɗowgol mawɓe wayɓe hono Amadu Maalik Gay en, e fosinaaji makko rewɓe heen, haa yettii e men hannde. Ko ɓosi e ɗii duuɓi sappo koo alaa e sago anndee, heftinee. Pulaar woɗɗoyii, Pulaar ɓeydiima haftineede e nder pelle winndere ɗo ganndal ɗemɗe daranaa. Heddii ko kala ɗo Fulɓe ngoni, yoo njanngu hay so seeɗa haa mbaɗta yiyde binndi. Haa mbaɗta winndude "mbiy-mi", tawa alaa ɗo wulletee...

 


Kuɗol Ibraahiima Malal Saar

 

Hooreejo PULAAGU.COM


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : journée langue maternelle, pulaar, unesco, diversité, wolof, soninké, livres, alphabétisation


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
56M         655      
R 2    C    F     MC3
7 J   TSK   TW1      
O 3    G    K 7   BXK
WJK         ANY      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥