Zemngal Neeniwal

K

o hannde ñalngu Ɗemngal Neeniwal mawnintee e aduna oo fof caggal nde Unesco sosi nguu ñalngu e hitaande 1999. Gila ndee, omo mawninee ñalnde kala de 21 Colte arti. Hikka kadi, eɗen ndennda e winndere ndee oo ñalawma tedduɗo e men enen daraniiɓe ɓamtude fulfulde, yooltude pine e gannde men. Gila e Unesco haa e pelle ɗemɗeyaŋkooje, renndooji keeraniiɗi yoga e ɗemɗe, darnde hannde wootere wiyde yoo keewal ɗemɗe horme etee gootal fof ena jogii hakkeeji potɗi hormeede. Pulaagu.com heedaani sara e yiɗde yoo oo ñalawma won jaalo e nder golle men. Ko saabii ma en ngaddan renndo ngoo kabaruuji belɗi to bannge karallaagal e ɓamtaare ɗemngal men.

Ko adii fof woni ɗowol ñalngu 2011 nguu ko "Gannde Kumpital e Jokkondiral (kese) ngam ɓamtude ɗemɗe e keewal ɗemɗe". Ko ko hawraa gilaa ndee wonde pinal e ɓamtaare mbaawaa ƴellitaade nde ɗemɗe neeniije kuutoraaka e kuuɓal, ndimaagu e nder fannuuji nguurndam aadeeji kala. Waɗi noon ko pinal kala ko keeringal etee ko ɗemngal gootal waawi wuurnude, reende ngal pinal, woni ɗemngal neeniwal. Hay gooto waawaa wiyde yoo ɗemngal goɗngal lomto neeniwal sabu ɗemngal neeniwal yahdata ko e kala ngalu ndonaangu ngu leñol jogii hannde. Kono enen fof eɗen ganndi ɗiin hakkeeji gowlaaɗi, ciifaaɗi leyɗeele keewɗe ko ko njaɓɓaa e leyɗeele keewɗe.

Beywal Unesco

Ɗemngal pulaar jeyaa ko e ɗemɗe ɓurɗe hannde soklude darnde e pellital sabu haa jooni won ɗe hakkeeji maggal calaa heftineede. Ko goonga ko e dariiɓe, ko en dadiiɓe ngam ɓamtude ngal, kono en cuwaa tawo jogaade peeje yantude e renndo hakkundeleyɗeewo haɓantoongo potal e keewal ɗemɗe. En cuwaa tawo weemtande laabi diidaaɗi ngam hokkude ɗemɗe hakkeeji mum'en. Kono sahaa ena ara nde hakkeeji ɗemɗe ngontata hakkeeji tiiɗɗi, darotooɗi hakkunde diŋiral no hakkeeji aadee nih. Sahaa ena ara nde laamuuji caliiɗi hokkunde wone e leƴƴi ɗii hakkeeji mbiyetee yoo ndew laawol walla kuugal waɗee e mum'en. Ɗum noon alaa e sago hannde darnde men yaajndee fayde e pelle hakkundeleyɗiije ngam weyndude toon hujjaaji ɗemngal men.
Haa jooni kadi ñalawma oo ena ŋakki anndeede e jookli keewɗi, haa teeŋti e leyɗeele mem Afrik ɗo laamuuji keewɗi njiɗaa nande haala hakkeeji pine e ɗemɗe ena kaalee. Kono dogdu dow huɓeere so yaawii ne juutataa, ko ko anndaa...
Ɗum noon hannde, Pulaagu.com, e dow innde goomu mum kala ena ndokkila kala biyoowo "mbiy-mi" e daraniiɗo pulaar/fulfulde, kono kadi kala daraniiɗo ɓamtude ɗemɗe nganndiije Afri foti ko wolof, lingalaa, sooninke walla tamazigh!
Yoo wuur Pulaar/Fulfulde
Yoo wuur ɗemngal neeniwal

Kuɗol Ibraahiima SAAR

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...

ON NJAARAAMA FULƁE...

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

Tags : langue maternelle, unesco, langues nationales, langues menacées, doits culturels, droits linguistiques, pulaar, fulfulde, 21 férier

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

Affiche 3 de 3 commentaires