NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
149 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


Pulaar film : LE VOLCAN
Moyenne:
Clics:2048
Babba Saadu Fulbhe, Fulbe
Moyenne:
Clics:2485
Monza Mauritanie
Moyenne:
Clics:3990
music of niger
Moyenne:
Clics:3641

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


KONNGO RD: Lumummbaa, Afrik ena woya haame maa haa hannde! Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 19-01-2011 )
 

Ecrit par AMADOU NDIAYE (Zorro), le 19-01-2011 17:30

Pages vues : 9020    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Ñ
alnde 17 lewru samwiyee 1961, ñalnde 17 lewru samwiyee 2011 ko hikka waɗi duuɓi capanɗe joyi e go’ (d 51) ko gorko ngenndiyanke tawa kadi ko jaambaaro kuɓɓuɗo biyetenooɗo e nguurndam mum Patrice Émery Lumumbaa yaltunoo o ɗo aduna tawa yooɓii fiɗtaandu mum ko tuubakooɓe beljiknaaɓe jiimnooɓe Ndenndaandi leydi Konngo e oon sahaa. Haalooɓe pulaar mbiyi : »ndimaagu rokketaake, luɓataake teetete tan » ko ɗum nii Lumumbaa e wondiiɓe mum paamnoo nde nguufi kure e conndi mbakkii gaayaale mbiyi yontii ɓiɓɓe konngonaaɓe keɓa ndimaagu mu’en e fannuuji ɗi kala. E oon tuma o wiynoo ko yoo beljiknaaɓe njaltu leydi maɓɓe ndokka ɓe ndimaagu maɓɓe haa timma, kono nde wonnoo ɓanndu raneeru wonaa paso kaan haala maa oon goonga wayi e maɓɓe no laɓi e nder ɓernde nii ɓe ŋati peɗeeli maɓɓe ɓe picci, ɓe mbiyi kala nannooɗo kaan haala maa nantu ɓe codii leggal daande makko.

Ko goonga nii ɓe keɓii sodde daande makko kono haa jooni miijooji makko e ngenndiyankaagal makko ina kuutoree e nder doŋre men Afrik nde e kala nde afrikyankaagal maa ngootaagu haala maa ɓerɗe ndog e o ɗo gorko kulɗo gacce mo hulaani maayde. Haalooɓe pulaar noon mbiyi : »neɗɗo yoo hul gacce, waasa hulde maayde », ellee nii ko ɗum wonnoo falsafa makko e nguurndam makko. Hannde oo, o ɗo gorko dimo daneejo  tuɗɗiima leppi leydi, kono leydi kadi tuɗɗiima leppi teddungal, sabu nguurndam makko o wuurannoo ɗum ko ɓiɓɓe konngonaaɓe e afriknaaɓe fof.

Holi Gonnooɗo Patrice Emery Lumumbaa Gadinooɗo Wonde Mawɗo Jaagorɗe Ndenndaandi Konngo Demokaratik?
Patrice Emery Lumumba jibanaa ko ñalnde 2 lewru morso 1925 to wuro ina wiyee Onalua e nder leydi Konngo Beljik sabu e oon sahaa ko noon leydi ndi heewnoo wiyeede, tuubakooɓe añɓe Konngo e Afrik fof njooɓii fiɗtaandu makko taƴi goddi ɓaleeɓe ɗum wonnoo ko ñalnde 17 lewru samwiyee 1961 to diiwaan biyeteeɗo Kataangaa. Ndeen leydi ndi heɓii jeytaare mum politik e hitaande 1960 ko kanko Allah rokki wune maa hoolaare Hoyreejo leydi ndi hono Joseph Kasa Vubu fiili mo mawɗo jaagorɗe leydi hay sinno tawii ɗum duumaaki sabu e ko duttorɗe kaali ngardiigu makko jaagorɗe tuggi  ko e lewru Korse haa heɓi lewru Septaamburu 1960. Ciftinen yilliyankooɓe men baaba mum jeytaare leydi Konngo ndi ko gorko ina wiyetenoo Joseph Kasa-Vubu, go’to e yontaaɗo jeytaare Konngo Demokaratik. Patrice Emery Lumumba konngonaaɓe njaggiri ɗum ko hono Martin Luther king jaggiraa e Dowlaaji Dentuɗi Amerik nii e oon ñalawma nde arti fof hay go’to gollotaako e nder leydi he nde tawnoo ko kanko woni ɓiɗɗo leydi gadiiɗo dartaade kalifaandi tuubakooɓe, ko ɗum saabii konngonaaɓe walla afriknaaɓe heewɓe ko o annebi e jeese mu’en. Duuɓi capanɗe joyi caggal warngo makko haa jooni ronkaama anndeede fewjunooɓe ndeen maalde haasidaagal.

Image

Patrice Lumumbaa e Pele Mum Njannguyankooje:
En mbiyiino e naatirde winndannde nde wonde Patrice Emery Lumumbaa jibinaa ko ñalnde 2 lewru morso 1925 to Onalua e nder diiwaan Katako-Kombe (Sankuru) e leydi Konngo Belsik hannde o Ndenndaandi Konngo Demoratik (RDC). Patrice Lumumbaa kulɗo gacce suusi maayde adii waɗde taaɓe mum gadane njanngu ko to duɗal katolik (missionnaires), nde tawnoo ko o almuudo moƴƴo kadi belɗo hakkille, o naati duɗal porotestaa ‘en tawa tamnoo ngal ɗoon duɗal ko fannuyankooɓe njanngu leydi ina wiyee Suwed (Sued). Nde tawnoo e oon sahaa ndimaagu heɓaaka njanngu leydi ndi waɗanoo ko e juuɗe diineyankooɓe maa mbiyen religieux so tawii en kaalii tuubankoore, yanti heen kadi duɗe jaaɓi-haaɗtirɗe leydi ndi keblata tan ko haralleeɓe (ouvriers) e fannuyankooɓe diineeji katolik ‘en, Patrice Lumumba Allah rokki ɗum teskaade ndeen lohre felliti luggiɗinde miijooji mum e fannu daartiyankaagal haa teeŋti noon e murteende (revolution) Farayse, daartol leydi Ayti, Dowlaaji Dentuɗi Amerik e Dowlaaji Dentu Russie. Caggal ɗum Patrice Lumumba golliima e sosiyetee pannoriiɗo oogirɗe (minerai de fer) e nder diiwaan worgo wuro Kivu haa heɓi hitaande 1945, caggal ɗum o woni jaayndiyanke maa mbiyen caaktoowo kabaruuji to Leopolville) hannde Kinshasa wuro laamorgo politikyankeewo Konngo Demokaratik e to Stanleyville hannde wiyeteengo Kisangani. E oon sahaa kuɗol makko jaayndiyankaagal ina tawee e nder jaayɗe keewɗe leydi ndi.  E lewru Septaamburu 1954, laamu leydi Beljik rokki teemedde ɗiɗi kartal dantitee kanko Patrice Emery Lumumbaa omo jeyaa e ɓeen adiiɓe weeɗeede ɗeen karte kono alaa no wayi sabu e oon sahaa leydi ndi ina jogii ko ina abboo e sappo e tati miliyoŋ innama aadee. E so tawii tan ko teemedde ɗiɗi kartal ndokkaa, eɗen mbaawi wiyde ɗum wayi ko hono weddaade peñ suukara e nder maayo haaɗngo ni. Nde wonnoo ko o neɗɗo ceeɓɗo, kadi cunnotooɗo e nde o gollotoo e nder sosiyetee miñeer o nde, o tawii ngalu kaaƴe maa mbiyen ngubbiigu leydi ndi ina njogii heedo (role) e nder faggudu jeyre hakkunde leyɗeele, kono laamu Beljik ina hippi heen juuɗe mu’en ina calii ɓiɓɓe leydi ndi paama oon faayiida ngaluyankeejo. Nde wonnoo cuusal makko ina teskaa o wiyi ko alaa e sago ndeen ɗoon fenaande iwa haa laaɓa kono kadi omo heɓi haqiiga wonde ndeen fenaande ɓaleere waawataa iwde tawa ɓiɓɓe leydi ndi ndokkondiraani juuɗe ndadoo haa tiiɗa kaɓanee yontaaji garooji. Sabu pulaar ina heewi wiyde : »hiraande ñaametee ko jamma kono ñalawma fewjetee». Ko e nder ɗum Patrice Emery Lumumbaa hetti politik ngam woodtoɗinde ɓiɓɓe konngonaaɓe fof rewɓe e worɓe, ko ngoon miijo addanii mo seertude e ɓiɓɓe baaba makko en heewɓe jaɓɓal politik e nder leydi ndi. E hitaande 1955, o sosi fedde ina wiyee APIC (Association du personnel indigene de la colonie) ko ndeen fedde nii rokki mo fartaŋŋe jooɗodaade e laamɗo (roi) Baudouin tawi ina ari hoɗaade leydi Konngo, fayndaare jooɗnde maɓɓe toɗɗinoo e oon tuma ko ngonka ɓiɓɓe leydi konngo ndi.

Image

Hare Jihaadiyankoore Ngam Jeytaare politik Leydi Konngo:
E hitaande 1956, Patrice emery lumumbaa weddaa e kasoo ko ina tolnoo e lebbi sappo e ɗiɗi. Allah waɗi woppaa gila edda makko timmaani, ɗum fof o hulaani o waɗɗitii ndimaagu makko politik omo huɗa, omo yenna tuubakooɓe, caggal ɗum mbele ma o woppu ɓe ndeeƴa, ɓe mbaɗi mo mawɗo gardiiɗo (directeur) njeeygu «brasserie», kono ɗum tagaani mo fiyde sappo e toni makko, ellee nii ko ndeen o ɓeydii jartolinde maa hutaade tuubakooɓe belsik.
Nde yahnoo e wooteeji meeri ɓadii e hitaande 1957, laamu maa mbiyen guwernama Belkjik siifi yamiroore wonde konngonaaɓe ina mbaawi hettude pelle politik gila e senndikaaji haa heɓi lanndaaji politik hay sinno tawii ko lanndaaji politik leydi Beljik teddinirtee ɗee pelle, Patrice Lumumba e hoyre mum jeyaa ko e lannda biyeteeɗo amicale liberale.
E hitaande 1958 e tuma wejo hakkunde leyɗiijo waɗnoongo to leydi Beljik konngonaaɓe teddiniraa ngol ɗoon koolol, kono nde tawnoo ko holliraa maa wejaa e ngoon wejo ko ɓuranaani Lumumbaa e wondiiɓe mum, ɓe mbaɗlorii oon fartaŋŋe mbaɗi peeje haa ɓe cañi jokkondiral hakkunde maɓɓe e pelle jeytaareyankooje. Ndeen Allah artirii mo Konngo o sosi fedde maa lannda politik ina wiyee Fedde Ngenndiyankaagal konngonaaɓe (MNC), ɗum wonnoo ko ñalnde 5 lewru yarkomaa 1958 to wuro ina wiyee Leopoldville (Kinshasa), ko e nder ndiin mbaydi nii o heɓi tawtoreede batu afrikyankeewu (conference panafricaine) to Akaraa wuro laamorgo leydi Gana. Nde o hooti leydi makko o waɗi ciimtol ngol ko e yeeso ujunnaaje sappo ujunere ɓiɗɗo konngonaajo, o heɓiino kadi haalorde jeytaare leydi ndi, hay so tawii beljiknaaɓe mbelaaka ɗiin miijooji.

Caɗeele makko politik puɗɗii ko e hitaande 1959 tawi lannda makko MNC e lanndaaji goɗɗi jeytiyankooji leydi ndi ina njuɓɓini batu to Stanleyville, laamu Beljik yiɗi teɓɓaade hoƴƴudu makko ngar mi, ngaraa hakkunde maɓɓe e dadiiɓe Beljik waɗi capanɗe tati maayɗo e ko fawi, balɗe seeɗa pawii heen Lumumba jaggaa ñaawaa ñalnde lewru samwiyee 1960 happanaa lebbi jeegom e nder kasoo. E nder oon buklet baklet laamu beljik yuɓɓini jooɗnde gooɓe jiile to Bruxelles tawa ndeen jooɗnde renndini ko denndaangal lanndaaji jeytaareyankooji, ɓe tawi ko alaa e sago o tawee ndeen jooɗnde o yaltinaa ngam tawtoreede nguun batu ɗum hawrunoo ko ñalnde 26 Samwiyee 1959.  E ndeen jooɗnde ñalawma jeytaare leydi konngo, Lumumba haali beljiknaaɓe haala mettuka o woni e ñiŋde dawrugol njiimaandi leydi Beljik fayde e ɓiɓɓe leydi Konngo gila 1885 haa heɓi 1960. Potnooɗo tan haaɗde e yettude maa mantude ɓaarna ɗum e laamɗo Beljik hono Roi Baudouin tawtoraaɗo oon ñalawma kaalɗo haala njam-yama, Patrice Emery lumumba adorii konngol mum fof ko salminde ɓiɓɓe konngonaaɓe rewɓe e worɓe e jihaadiyankooɓe jeytaare (combattants de l’independance), konngol makko joopii ko jeytaare ari ko saltaade huutoreede (exploitation), heedi heeda guttugol henndu waylaare jam hesuru pul, potal leƴƴi, renndo e wellitaare. Ndeen cufal meeriiji ɗi waɗaama e nder leydi he MNC lannda politik makko o e wondiiɓe mum keɓi wune ardaade. Ñalnde 23 korse 1960, Patrice Emery Lumumba waɗaa mawɗo jaagorɗe (premier ministre) tawa wonnoo hoyreejo leydi ndi ko gorko ina wiyetenoo Joseph Kasa-Vubu baaba mum jeytaare Konngo. Ndeen o jooɗiima e jappeere mawɗo jaagorɗe ɗe Lumumba siifi yamiroore wonde woorti ko ɓenni hankadi ko konngonaaɓe tan tamata arme leydi ndi, kadi ngam jaribaade ɓe e ɓoornaade toni militeer o sowi njoɓdeele maɓɓe laabi ɗiɗi. Nde tawnoo Beljik welaaka ndeen feere hono hojom tawi nuldii dadiiɓe mum konngo yoo njah ndeenoyaa ɗanniyankooɓe mu’en to Kataanga, yanti heen kadi ɓe ngemmbi gorko biyeteeɗo Moise Tsombe ɓiyi baaba makko to bannge politik biyɗo yoo diiwaan Kataangaa heɓ hoyre mum. Ñalnde 4 lewru Septaamburu 1960, Kasa Vubu hoyreejo leydi ndi haali e rajo wonde Lumumba nattii wonde mawɗo jaagorɗe kañum e denndaangal jaagorɗe jeyaaɗe e lannda makko MNC, gorko biyeteeɗo Joseph Ileo lomtii mo e ndeen jappeere. Lumumbaa nde tawnoo ko ŋatɗo wiyi hay loppet ummaaki e jappeere, batu jaagorɗe jooɗii e nulaaɓe suudu sarɗiiji ngooti kuulal ɗoon e ɗoon liɓi hoyreejo leydi ndi hono Joseph Kasa-Vubu sabu ɓe mbiyi hoyreejo leydi ndi woni ko e jamfaade jeytaare maɓɓe.

Image

Nde pooɗee-nduuree politik o mawni hakkunde maɓɓe no paamirton Lumumbaa e wondiiɓe mum e hoyreejo Joseph Kasa-Vubu, añɓe ɓamtaare konngo e ballondiral ñukindiyankooɓe CIA ngemmbi kooninke go’to ina wiyee Joseph Desire Mobutu Sese Sekoo oon e wondiiɓe mum teɓɓii jappeere nde, njooɗii dow heen biyɗo kala njuumri ina weli daande mum sodee walla weddee e kasoo. Ñalnde 17 Samwiyee 1961 Patrice Emery Lumumbaa e worɓe ngenndiyankooɓe huɓɓuɓe wayɓe no Maurice Mpolo e Joseph Okito e woɗɓe e woɗɓe tiggaa haa muusi mbeddaa e laana ndiwoowa payraa to wuro ina wiyee Elisabethville wuro laamorgo diiwaan Kataangaa mbaɗaa e juuɗe ɓiɓɓe baaba mu’en wayɓe no Moise Tshombe jeytaareyanke diiwaan Kataangaa, ko toon ɓe tonngaa ha ɓe ɓiici, ɓe mbaɗaa golle kaantorinɗe, won wiyɓe nii ko toon ɓe keddii. E hitaande 2003 e filmo maa dokkimenteer go’to ina wiyee CIA cumuuji suuɗnde (CIA Guerres Secretes) hollirii wonde caggal nde Patrice Emery waraa, ɓiyi baaba makko politik jooɗiiɗo e jappeere nde e oon sahaa hono Marechal Josep desire Mobutu Sese Sekoo wiyaama saayni maa weddii ɓanndu makko ko e nder ndiyam acide. Gila ndeen haa jooni kala nde 17 Samwiyee ari wonata ko ñalawma guurte maa «jour ferie» e nder Ndenndaandi Konngo Kinshasa. Patrice Emery lumumbaa, Kuwaame Kurumah mo Ganaa, Amilkaar Kabaraal mo Gine Bisaawo, Stev bikokoo mo Afrik Sud, Bartelemi Bogaandaa mo Hakkunde Afrik e Tomaa Sankara mo Burkina Faso mbirni  kono maayaani.
Amadou NDiaye Zorro Pulaagu.Com/Gabon

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.



   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : RD Congo, Kinshassa, Patrice Emery Lumumba, Kasa-Vubu, Hero National, Assassinat, , Independence, Moise Kapenda Nshombe, Joseph Desire Mobotu Sese Seko, Laura Desire Kabila, Joseph Kabila Kabangue, Belgique


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 1 de 1 commentaires

satisfaction

Ecrit par: n'diaye oumar (Invit ) le 28-01-2011 18:53

je suis tres contente de voir cette site prochenne fois je vais vous envoyez mes messages merci nofewi diarrama .

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 1 de 1 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
 M          XEK      
6X     3      C   3DW
 T    JNG   BBJ      
 G     1      9   AO2
ONW         FEG      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥