NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
149 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..



Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


NIJEER: Dille jamfa e hoore laamu cabborgu, yoga e hohooɓe nana e geƴƴelal Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 25-10-2010 )
 

Ecrit par AMADOU NDIAYE (Zorro), le 25-10-2010 11:39

Pages vues : 7620    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Ñ
aamee (Nijeer), Kolonel Abdullaay Bajiyee cukko ɗimmo hoyreejo laamu luɓal, Kolonel Aamadu Jallo jaagorgal Ngeridaari (ministre équipement) e Lieutenant-kolonel Abdu Sidikuu Kumaandanŋ Toowɗo Garde Nationale (ex garde republicaine) soldateeɓe jeyanooɓe e goomu laamu luɓal ina tumaa yiɗde duugaade walla soraade koyɗe Jeneraal Saaluu Jiboo hoyreejo transition o. Ɓeen joom en koode e dow balabe walla mbiyen joom en garaduuji toowɗi tawa njeyanoo ko e goomu laamu luɓal ngu teetnoongu jappeere Mammadu Tannjaa e lewru Feebariyee vennundu ndu njaggaama e balɗe ɓennuɗe to Ñaame wuro laamorgo leydi Nijeer ndi, allam yaalam ɓe ngonnoo ko e ŋoñde maalde ngam yiɗde soraade gorko Jeneraal Saaluu Jiboo, allam yaalam ko Saaluu Jiboo tan e wondiiɓe mum njiɗi fawde ɓe cukuñaagu mbele eɓe ngoɗɗitoo laamu ngu, mbaɗa ko mbelaa haa laamu mu’en ɓeydoo diiñaade no moƴƴi.

Ko waawi heen wonde fof inɗe maɓɓe mbonii heen no feewi, tee kadi nijeernaaɓe ɓeydiima maayde kulol reedu e hoolkisidaade goongɗugol ko ɓe mbiynoo maa siwil ‘en keɓtu laamu ngu e darorɗe hitaande. Kolonel Abdullaay Bajiyee gonnooɗo cukko ɗimmo laamu luɓal jaggaa ko ñalnde aljumaa 15 lewru ndu ngon-ɗen ndu, sabu e nder ndeen yontere nan-nanti keewɗi mbaɗii wonde maaalde yiɗde firtude laamu ngu ina fewjee e leydi haa wiyaa nii kala ɗo njeeƴi-ɗaa e mbeddaaji wuro Ñaame ngo potataa ko e cente cente tedda paɗe (dadiiɓe) en ina mbakkii petetaali nde tawnoo ɗum wayrii yiyeede e maggo yimɓe ɓe ɓeydii maayde kulol reedu e goongɗinde wonde dadiiɓe ɓe ngoni ko e fewjude maalde no ceertiri e Jeneraal Saaluu Jiboo yanti heen e oon tuma ko o ɗanninooɗo caggal leydi. Ɓurɓe suusde deedi ɓe fof mbiyi, maalde nde wonnoo ko faddaade hoyreejo o, boowal laaɗe diwooje wuro ngo fiya e makko kure no Kolonel Baare Maynasaraa wardanoo nii e oon sahaa. Ɗum ɗoon fof ko loskooji mbaawata feññinde ɗum e balɗe payaaɗe.

Image

Nde tawnoo e oon sahaa hoyreejo leydi ndi hono Saaluu Jiboo ko yahnooɗo koyngal caggal leydi maa taw ko ɗum jibini ndeen faayre haa ɓe mbiyi ko kuudetaa wonaa e meereede ɗoon. Nde Jeneraal Saaluu Jiboo naattunoo wuro ngo habraa oon kabaaru kulɓiniiɗo tan fadii nii haa ɓuuɓta wiyi ko yo ɓe njagge ɓe kollee laawol sabu ina anndi ɓe ngonaano yiɗɓe ko ɓooyi tottirde laamu ngu siwil ‘en e sinno ko sago maɓɓe nii tawa lajal luɓal (transition) ngal ina duumoo haa ɓura happu mo ɓe ndokki o. Kolonel Abdullaay Bajiyee jaggaa ko galle sahtu kikiiɗe kiirɗo rokkiri kabaaru o ko yimɓe galle makko e wiyde kadi soldeteeɓe ɓurɓe ɓadaade kabaaru o, o mooftaa ko to tuddunde walla kaŋ sanndarmori mo Ñaame. Lieutenant-colonel Abdu Sidikuu gonnooɗo koolaaɗo toowɗo garde nationale kañum ne teɓɓaa ko ñalnde aljumaa nde, caggal nde jooɗorde mum « Kumaandanŋ Toowɗo Garde Nationale » (ex Garde republicaine) teetaa ñalnde 8 lewru ndu ngon-ɗen ndu. E wiyde kabaaru bayniiɗo galle laamorɗo (presidence) leydi ndi, hollitii wonde kolonel Aamadu Jallo gonnooɗo ministre Ngeridaari, tawi kañum ne ina jeyaa e ɓooraaɓe ɓe, sete sanndarmori roondiima ɗum ñalnde subaka aset 16 lewru Yarkomaa ndu. E jooni jooni o, hay go’to waawaa haaldude haqiiga mbele ɓe ɗo worɓe joom en garaduuji ngonnoo ko e fewjude maalde ngam liɓde laamu Jeneraal Saaluu Jiboo mbele transition o ina telɓa. Ko waawi heen wonde fof so goongɗii so wonaa bulet e Afrik haa teeŋti noon e Nijeer sabu ellee wiyaama kamɓe e koye maɓɓe eɓe ndonki faamondirde e no laamu luɓal ngu foti yahrude, kadi ina wiyee kamɓe jaggaaɓe ɓe, haa teeŋti noon e Kolonel Abdullaay Bajiyee ina anndiraa yiɗde laamu tee ko neɗɗo jiɗɗo fawde juuɗe mum e hoyraagu leydi ndi ko ɓooyi, sabu maaldeeji keewɗi pollugol laamɓe leydi ndi, so ƴeewaama maa peeje makko tawe toon. Yanti e ɗum kadi wiyaama e ko ɓenni ɓe ngonaa laaɓɓe juuɗe no feewi e desnde ɗe ɓe ndesndanoo gila ko ɓooyi haa teeŋti noon coodguuji kaɓirɗe dadiiɓe baɗanooɗe e juuɗe maɓɓe tuma nde ruggiyankooɓe tuwaareg’en keedi laamu leydi ndi e fuɗoowe.

E ko kabaruuji kaalii wiyaama ɗum ina jeyaa e uube mawɗe gadduɗe luure maɓɓe e Jeneraal Saaluu Jiboo biyɗo aadanii Allah ko maa ɗeen geɗe cuuɗinooɗe walla nii jejjitanooɗe nduttanee, ndeke noon so tawii faamaama no moƴƴi ɗum ina waawi addude kereƴ hakkunde maɓɓe, sabu ɓe ngonaa yiɗɓe ndeen tilfere ubbitee. Kono maa taw ɓe ngondi ko bonde hakkillaaji sabu nde ɓe teeti jappeere Mammadu Tannjaa nde tawi leydi ndi ina woni e kiriis (crise) bonɗo kala ministre gonnooɗo e laamu ngu teetanaama kaalis walla galleeji ɗi joom mum waawaa haalde no heɓiri, yanti heen kadi hay hoyreejo laamu luɓal ngal wiyi ko kala gannduɗo huunde faytunde e mum yoo haal kanko e hoyre makko o noddee e laawol o dallina ko o tuumaa ko. Ina waawi maa tawa ko ɗum addani ɓeen faayande janngo mu’en pelliti luunndaade mo mbele maa siwil en kaaytu weeɗeede laamu ngu. Ko ɓe takkaaɓe walla ko maalde tigi ɓe kettannoo ko waawi wonde heen fof kam e sahaa mo mbinndeten winndannde nde, ɓe ngoni ko e juuɗe laamu ngu e ina ɗaminaa maa loskooji luggi mbaɗe mbele ina anndee ko suuɗii caggal jagge ɗi ɗo gayi kowhowi mawɗi e nder dadiiɓe Nijeer. Haalooɓe pulaar mbiyi : »so neɗɗo welaama warde walla seertude e rawaandu mum heewi fawde ɗum ko sayo», ɗo ne mbar Jeneraal Saaluu Jiboo yiɗaani seertude e maɓɓe mbele ina jooɗoo ko juuti e jappeere nde addani ɗum wiyde ko ɓe yiɗnooɓe duugaade koyɗe mum. Eɗen nganndi ko heewi heen ko noon fuɗortoo, ɗo adan ɗo joom mum wiyata ardaani jooɗaade, hoolee huufnee faandu njuumri ndu, naatna heen peɗeeli mum wona e loɓɓaade ina laaƴoo nde tawnoo njuumri ɓuri suukara welde so ɓooyii naatna junngo mum haa heɓee e naafki, hippa kaamilu ñaamta konngol mum rokkunoo ɓiɓɓe leydi wonta ko maa faandu njuumri ndu fusee maa helee e juuɗe mum nde fuɗɗoo jaɓde kaaldigal tawa ko bonatnoo bonii haa laaɓi.

Image

Eɗen cikki kam wonaa ndeen maalde Saaluu Jiboo faalaa waɗde, hay sinno tawii en njiyii dadiiɓe ɓiltunooɓe leydi e ngolo ɓalewel persidaaji joginooɗi karwasuuji ina piya ina tonnga, yeruuji ɗiɗi e Afrik haa jooni ina poti hollude yimɓe won heen ndeenaani konnguɗi mu’en en mbiyii Jeneraal Robeer Geyi mo Kodduwaar e ko ɓooyaani ko kapiteen Muusaa Dadiis Kamara mo Gine Konaakiri, nde ngari e jappeere nde alaa fof mo saatani ɓe hello kono nde ɓe ndesndanoo faandu ndu tan, ɓe tawi endu weli, ɓe mbiyi ko hay go’to haandaani e mayru so wonaa kamɓe e ɓesnguuji maɓɓe, ɓe njejjitii pulaar wiyi : »rennduɓe peƴtat ». Ina ɗaminaa Allah e wonde moƴƴo maa Jeneraal Saaluu Jiboo hoyreejo laamu luɓal (transition) maa ñemmbu yaɓɓa e pele gorko biyeteeɗo Aamadu Tumaani Tuure hoyreejo leydi Mali nde faabii malinaaɓe e laamu Jeneraal Muusaa Tarawore. Gorko jooɗaniiɗo Fedde Ngootaagu Dowlaaji Dentuɗi (Onu) toon e Afrik bannge hiirnaange hono alserinaajo biyeteeɗo Sa’id Jinniit hollitii wonde renndii jooɗnde e hoyreejo laamu luɓal ngu hono Jeneraal Saaluu Jiboo, oon e hoyre mum rokkii mo hollaare timmunde wonde so tawii Allah jaɓii maa mosol gartiroowol potal ngol loosne haa yettee happu nanondiraaɗo o, hay sinno tawii e o ɗo sahaa leydi ndi ina faayi seeɗa e nde ɗo maalde sooyɗinaande.  E eeraango ngo mawɗo leydi ndi weddii fayde e ɓiɓɓe mayri ñalnde aljumaa 15 lewru Yarkomaa wonaandu ndu o noddii nijeernaaɓe fof yoo cuɓo mbiya «eey», e constitution keso pul mo ɓe njogori fawde e juuɗe maɓɓe ñalnde 31 maayirɗe lewru ndu. E nder oon referendum lanndaaji politik leydi ndi fof eerii ko yoo militaaji mu’en mbiy «eey» constitution keso sabu ko kanko jibinta cufal horeejo leydi ñalnde 31 lewru Samwiyee e hitaande aroore nde fayndaare nde ko tottinde siwil en jappeere nde e lewru Seeɗto (avril). E nder mbaydi laartude jam e deeƴal denndaangal jooɗaniiɓe lanndaaji politik e sarwisaaji pannoriiɗi oon bannge leydi ndenndii jooɗnde mawnde to Room wuro laamorgo Itali ñalnde aljumaa 15 lewru Yarkomaa ndu, ɓe ciifondirii e koye maɓɓe nanondiral ngenndiwal biyeteengal »accord pour un pacte republicain» e kadi ɓe mbeddiima eeraango mbele woote ɗe ina ngona «woote jamyame, dewɗe laawol e nuunɗuɗe». ciftinen yilliyankooɓe men ɓe tan ko goomu dadiiɓe ɓe ngarii e laamu ngu ko e lewru Feebariyee e hitaande wonaande nde, caggal Mammadu Tannjaa salii nande ko aduna haali
Wayli constitution leydi ndi mbele ina daña jooɗaade e jappeere haa buutufal wutta, caggal nde manndaa mum ɗimmo huuɓi. Haalpulaar en mbiyi : »so neɗɗo nanaani ko yimɓe kaali, maa nan ko bone haali», Mammadu Tannjaa ne nde jaɓaano nande ko aduna haali, jooni kam ina sikkaa o nanii ko bone haali haade wonii o alaa e sago makko.

Nijeer Gila Hamani Joori, Baaba mum Jeytaare Haa Heɓi Mammadu Tannjaa Ronkaama Yoo Tedda Paɗe en Cooɗo Juuɗe Mu’en e Politik Keddoo e Tuddule Mu’en:
Tuggude e baaba mum jeytaare leydi ndi hono hamani Joori haa heɓi ko ɓooyaani Mammadu Tannjaa tokkaama yoo tedda paɗe en ɓe cooɗo juuɗe mu’en haa laaɓa e politik keddoo e tuddule mu’en ina ndeena kisal leydi ndi. Nde tawnoo ɓe ngoowii helde paali njuumri ɓe ƴoloo safi safaani fof tan ɓe kaɓɓat paɗe maɓɓe haa tiiɗa ɓe ndadoo petelaaji maɓɓe, ɓe loosana galle laamorgo leydi ɓe kurjina kala luɓanooɗo lefol ngol. Oon falsafa politik maa mbiyen philosophie politik ina yaaji hannde o e doŋre Afrik nde kono kadi Ndenndaandi Nijeer daɗaani e oon bone soldateeɓe, sabu kala nde sikkaa jam maɓɓe heɓaama ellee kadi ko ndeen ɓe cimmittoo. Caggal nde Hamani Joori baaba mum jeytaare follaa e hitaande 1974, lomtii mo e jappeere nde ko liyetenaa-kolonel Seyni Kuncee, oon ne waɗi ko welnoo ɗum fof kaalɗo fof fiyee haa ɓura buubaa heewde ɓoggi. Nde o sankii e hitaande 1987, to leydi Farayse, lomtii mo ko Kolonel Ali Saibuu, oon ne nde ari yaafii yimɓe uddanooɓe heewɓe tawi nguddiraa ko sabu politik.

Image

Kono kanko kadi caɗeele makko ko waasde jaɓde wellitde lanndaaji politik, ko lannda go’to laamuyanke o tan woodi (parti unique). Caggal batu Beaule to Farayse keneeli potal nguttiri baŋ-yoo-baŋ e aduna o, Nijeer yuɓɓini batu ngenndi (conference nationale), ko nguun batu nii jibni potal keɓangal hannde ngal. E hitaande 1993, Mahamaan Usumaan fiilaa hoyreejo leydi tawa ko nijeernaaɓe cuɓii mo e nder birooji woote mu’en.
1996, ko muusatnoo gaangaaɗo ko iirtii, tedda paɗe en e gardagol Ibrahima Baare Maynasaraa ngari teeti laamu makko, Jeneraal Baare kañum ne woodi fertiiɓe daande mum keɓti jooɗorde mum njooɗii pawndiri koyɗe. Laamu ngu hooti e siwil en ko e Jolal 1999, caggal toɗɗagol Mammadu Tannjaa, ko ndeen leydi ndi deeƴi seeɗa keeri ngudditaa balle mbaɗti ardude baŋ-yoo-baŋ, o waɗdi heen haa woodi yaafiiɓe ɓe ñamaale maɓɓe ɓooyɗe ɗe njoginoo hakkunde leyɗeele. E nder ɗiin manndaaji ɗiɗi ɗi Mammadu Tannjaa waɗi ina sikkanoo hankadi ndi loosii e potal, kono nde tawnoo persidaaji Afrik ndeenaani konnguɗi mu’en hay go’tol Mammadu Tannjaa hoyre mum loka wayli constitution dottunooɗo happu persidaa e manndaaji ɗiɗi, wiyi aadanii Allah ko maa rokkee manndaa tataɓo sabu gasnaani ko yiɗnoo gollaade ko fof. Nijeernaaɓe paɗɗii paɗe mu’en ndarii e mbeddaaji jamma e ñalawma mbiyi habay ngalaa heen hannde, ngalaa janngo, manndaa makko huuɓii yo o jokko e hammadikanndiiji makko garoowo fof maa jokkit ko o fuɗɗunoo ko. Ko rewi heen heen ko on kumpaaka sabu ko kañum jibini garaangal militeer en e jappeere nde e lewru Feebariyee ɓennundu ndu. Ina sikkaa Jeneraal Saaluu Jiboo faamii ngoƴaaji nijeernaaɓe, kadi transition maɓɓe o jogoraani nanndude e mo Gine konaakiri mo Jeneraal Seekubaa Konaate donkuɗo haa woni yoo lofu ɗimmu ngu laatoo.


Aamadu NJaay Zorro Pulaagu.Com

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : Niger, 18 Decembre 1960, Umouraren, Areva, Hamani Diori, Mahamane Ousmane, Bouba Hama, General Seyni Kountche, Ide Oumarou, Andre Salifou, Abdoulaye Houdou, Alphadi, Moustapha Alassane, Cinema, Tenere, Crash, DC10, Transition, General Salou Djibo, Colonel Abdoulaye Badie, Colonel Amadou Diallo, Fleuve Niger, Kadouna, Lac Tchad, Sokoto, Maradi, Niamey, Zender, Tahoua, Referendum, Constitution, Presidentielle 2011, Otages Francais, Aqmi, Cure salee.


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
Q51         2T3      
  8    I      I   A2P
6YS   TX8   H37      
  G    F      5   B7E
ATD         ETG      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥