NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


BURKINAA FASO: Duuɓi 23 caggal, Kapiteen Tomaa Sankaraa, a wirnii gite, kono a maayaani Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 15-10-2010 )
 

Ecrit par AMADOU NDIAYE (Zorro), le 15-10-2010 16:15

Pages vues : 9002    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
A
frik neene jibinanii en  jaambareeɓe huɓɓuɓe yeeynooɓe piɗtaali mu’en ngam haɓɓitde geƴƴelle e koyɗe men, potndi heen kasoo e kasanka ƴetti jale e jammbe lewi pooɗe cukkuɗe lewani ɗum yontaaji garooji. Ina jeyanoo e ɗiin garmeeji cuusɗi, caasɗi ɗi kollataa gaño keeci: Amikaal kabaraal mo Gine Bisaawo, Eduwaardoo Moodlaan mo Mosammbik, Patiris Emerik Lumummbaa mo Konngo Demokaratik, Bartelemii Boganndaa mo Hakkunde Afrik (Centrafrique), Stiiw Bikko mo Afrik bannge Worgo, Ruben Um Ñobee mo Kameruun, Feliksa Rolaa Mumiyee mo Kamerrun, afrikyanke Kuwaame Kurumah mo Ganaa, Almaami Samori Tuure mo Gine Konaakiri, Seek Ahmadu Bammba Bah mo Senegaal, e ko vooyaani ko Nelson Manndelaa e woɗɓe e woɗɓe.

Noel Isidore Tomaa Sankara lollirɗo Kapiteen Tomaa Sankara pularna-moosinka walla mbiyen jiliki mbaañ-mbaañ hakkunde pullo e moosinke, ko e ɓeen worɓe ɓe jaambaraagal e ngoraagu mu’en teskaa e keeri hakkunde leyɗeele. Ko ndeen Maanditaare yurminiinde  addani lowre men, lowre mon Pulaagu.Com ruttaade walla jubbude huunde seeɗa e kelle nguurndam o ɗo gorko pullo-moosinke dawɗo leydi Burkina Faso (Haute Volta), tawa saabii maayde makko peral ko tuubakooɓe fewjuɓe fewre aawaseere ndewni ɗum ɓiɓɓe baaba makko ‘en haa teeŋti e Blaise Compaore mo o wiyatnoo ko ɓiyi neene makko. E nder ndeen maanditaare ɓulnoore bojji gite men, maa en kaal huunde seeɗa e golwole makko hay sinno tawii en mbaawaa haaldude fof maa en eto kadi haalde holi gonnooɗo kapiteen Tomaa Sankara mo Burkina Faso e mo Afrik ɓaleejo. So en kaalii hannde maanditaare sankaare kapiteen Tomaa Sankara maa en ciftor kadi nduwano-ɗen ɓe ɗo yimiyankooɓe e winndiyankooɓe men wallifiiɓe e makko defte e jime paayodinɗe, eɗen limta heen musidɓe men: Ibrahiima Moktaar Saar mo Ɓokki Saarankooɓe, Njaay Saydu Ahmadu mo Jiinga Jeeri walla nawten mo to Juude Jaaɓi, Abuu Haaruuna Cuun lollirɗo Sammba Eli to Nabbaaji Siwol e miñi men Nget Abdullaahi Yaayaa to cuuɗi men Juude Jeeri e woɗɓe e woɓe seedtiiɓe e makko geɗe maantiniiɗe. Haalooɓe pulaar mbiyi:”giɗli e korsa kaɗataa maayde” Wallaahi sinno ngoraagu, ngenndiyankaagal e afrikyankaagal ina kaɗatnoo maayde Kapiteen Tomaa Sankara maa wuuratno haa haaɓa, kono pulaar wiyi: »juutde balɗe haɗataa maayde, aduna ko golle e balle tan». Ñaama kaala ‘en nduttii mbiyi so tawii neɗɗo wuurii duuɓi teemedere alaa fof ko o golli so o maayii, o majjii”. Allah noon daɗndii kapiteen Tomaa Sankara jeyeede e ɓeen maayɓe ɓe keɓaani fiyde hay paafal go’tol jihaadiyankeewal e paayodinngal tawa ko potowal jaŋtaneede, jaŋtanee yontaaji garooji janngo, ɓeen ɓulnoo heen peeje keelɗuɗe renndooji Afrik ƴellitorii.

Image

Ñalnde 15 lewru Yarkomaa 1987, Ñalnde 15 Yarkomaa 2010 ko hikka waɗi duuɓi noogaas e tati ko añɓe njaltinnoo Kapiteen Tomaa Sankaraa aduna, paarni ɗum Sahre goonga, tawa fergitere makko dagiinde tan banndiraaɓe ko wiynoode “yoo ɗum nattu, hanki seerta e hannde”. E nder nde ɗo maanditaare nde gite go’to e men fof ngoni e ɓulde gonɗi ɗi korataa, maa en eto jubbude huunde seeɗa e nguurndam o ɗo gorko pullo moosi mo ñaamaani gacce kulol reedu ɓiɓɓe baaba mu’en afriknaaɓe. Maa en njumpu  seeɗa kadi e golal makko politik mo o fentannoo ɓiɓɓe Burkina Faso mbele ina mbaɗda ñakkoo (seertude) e baasal e jiggoore maa yowitaade hakkunde leyɗeele haa teeŋti e leydi Farayse.
“Holi Gonnooɗo Kapiteen Tomaa Sankara”?  
Tomaa  Sankara ko neɗɗo politikyanke ngenndiyanke, afrikyanke, winndereyanke o jibinaa mo cuusal mum, caasal mum e ngoraagu mum ñemmbetee haa e ñallunge nge o jibinaa ko ñalnde 21 lewru bowte 1949 to wuro ina wiyee Yako to Burkina Faso (Haute Volta), añɓe pertii daande makko maa mbiyen o waraa ko ñalnde 15 lewru Yarkomaa 1987, to Wagadugu wuro laamorgo politikyankeewo leydi Burkina Faso.
Tomaa Sankara ina jeyaa e ɓulniiɓe miijo murteende (revolution) Burkina Faso kadi omo jeyaa e follunooɓe hoyreejo leydi ndi e oon sahaa hawrunoo ko ñalnde 4 lewru Juko 1983.
 Gila ndeen ko kanko, nguun goomu soldateewu rokkunoo hoolaare yoo ardo ɗumen, o ardoo kuccam leydi ndi haa heɓi ñalnde 15 Yarkomaa ñalngu ngu o fellaa ngu. Tuggude ñalnde ndeen ko mo o wiyatnoo ko ɓiyi neene makko, junngo makko ñaamo hay ndiyam siyataa hakkunde maɓɓe hono Blaise Compaore jooɗii e jappeere nde, salii yoo potal laato e leydi he, kala biyɗo suukara ina weli fof waɗee yarga. Ko kanko Kapiteen Tomaa Sankara hay sinno tawiino welaano heewɓe, alla e cuusal makko o heɓiino waylude innde leydi ndi sabu oɗon nganndi ndi wiyetenoo e oon waktu ko “Haute Volta” ko innde nde tuubakooɓe Farayse kettannoo leydi ndi, kanko o wiyi ko innde cosaan walla finaa tawaa Afrik o innirta ndi, o wiyi ndi Burkina Fasa, firtata e ɗemngal neeniwal Moosi ko leydi yimɓe rimɓe walla ɓe njamfotaako “pays des hommes integes”. Kapiteen Tomaa Sankaraa haa o hooti e Joom mum burkina fasonaaɓe ina teddina, ina kormaa e winndere nde haa teeŋti noon e doŋre Afrik ɓaleere nde, sabu ko kanko rokkiti ɓe ndimaagu maɓɓe ɓe teetanoongu maa mbiyen ko kanko rimɗini ɓe e jeese tuubakooɓe ƴettunooɓe ɓoggi kaɓɓi walla ngorsi e daaɗe maɓɓe, ƴetti neɗɗaagal maɓɓe iri e ɓakkere walla loopal.
“Haɓaade Buuñaa (Corruption) Jeyanooma e Farillaaji Laamu Makko”:

Image

Haɓaade buuñaa, rokkude njanngu ngenndi geɗal mum, doolnude ndema e ngaynaaka hay sinno tawii Burkina Faso wonaa leydi toɓeteendi no feewi o yejjitaaki kadi senngo ƴellitaare ndewaagu maa mbiyen rewɓe. Ɗe ɗo toɓɓe nayi mawɗe njeyanooma e farillaaji ɓurɗi teeŋtude maa himmude Kapiteen Tomaa Sankara  e guwernama mum e oon sahaa. Ndiin ɗoon tippudi (programme) waylaare walla murteende heewaani maa dañaani yahdiiɓe no feewi e nder leydi ndi haa teeŋti noon e jogiiɓe laamuuji aadaaji leydi ndi ɓe, sabu heewɓe e maɓɓe paamiri waylo waylo makko o ko yiɗde helde gerƴe finaa tawaaji mu’en haa natta jogaade doole e leydi he. Ndonu politik walla anndude hoyre mum ngu Kapiteen Tomaa Sankara, Patiris Emerik Lumummba, Amikaal Kabaraal e Kuwaame Kurumah ina mawni sanne e nder doŋre Afrik. Sabu hannde o, kala kaaloowo afrikyankaagal maa anndude hoyre mum ko e miijooji maɓɓe keelɗuɗi, ŋarɗuɗi waɗata ƴooga juurtoo haa nde hebbini lownde mum fof.
“Nguurndam Walla Felo Njannguyankeewo Kapiten Tomaa Sankara”
Tomaa Sankara e ko duttorɗe kaali ko baaba pullo, , neene moosinke, baaba makko wiyetee ko Sammboo Joseph, o jibinaa ko ñalnde 21 lewru Bowte (Decembre) 1949 caggal jibineede Annebi Iisaa, e ko duttorɗe kaalii wiyaa jibnaaɓe makko ɗiɗo ɓe fof ngonaa juulɓe ko ɓe katolik ‘en maa feefereeɓe. Ɗoon banndiraaɓe yilliyankooɓe lowre Pulaagu.Com ina ɗeɓi haawnaade seeɗa hay so tawii haawaani Allah, nde tawnoo yiyde pullo keefeero weeɓaani e o ɗo aduna, sibu en ɓooydii e diine islaam, kono taw maa taw ko ko Alhajji Umaral Fuutiyu Taal wiynoo ko: “yoo neɗɗo hul ko haalaa”. Enen ne keddiima e ɗum haa njiyen kabaaru goɗɗo pennuɗo ɗum.
Daartiyankooɓe casol nguurndam makko mbiyi baaba makko Sammboo Josepf ko “ancien combattant” sabu o felloyiino wolde ɗimmere (Seconde guerre mondiale) winndere, ɓooyaani nii ko o ruttii e joom makko. Kapiteen Tomaa Sankara waɗi njanngu mum hakkundeewu ko to duɗal biyeteengal “Ouezzin” Kulibali to Boobo Julaaso wuro laamorgo ɗimmo leydi ndi caggal ɗum o ruttii Wagadugu wuro laamorgo politikyankeewo leydi ndi, o waɗi toon kalaas makko nayaɓo haa o wakkii bakkaaloriyaa makko to duɗal PKM e piritaane militeer  “Pruthanee militaire) mo Kajagoo. Noel Isidoore Tomaa Sankara lollirɗo kapiteen Tomaa Sankaraa yarhammu mum nde tawnoo ko kooninke tawtoraama heblo toowngo officiers to akkaademi (academie) militeer Ansirabe , to leydi Madagaskaar e hitaande 1976 o wonii walla o fiilaama komaandaŋ CNEC (Centre National d'Entraînement Commando) to  wuro Poo, e nder diiwaan Nahouri, hedde 150 km to worgo wuro Wagadugu wuro laamorgo Burkina Faso.
Hay nde ɓe keɓata laamu ngu nde ko e ndeen tuddunde (base), ɓe ngummii, ɓe ndiwi paaraaji ɓe tellii e Wagadugu, ɓe cajjitii laafa kolonel Jean Baptiste Ouedrago, pullo o nde wonnoo ko jaambaaro kuɓɓuɗo rokkaa teddungal jooɗaade e ndeen jappeere tookaande.

Image

Ko e nder ndeen hitaande Allah waɗdi mo e kapiteen Blaise Compaore hoyre leydi ndi e o ɗo sahaa, ɗum wonnoo ko to dowla Marok tawi eɓe ngoni e heblo koninkaagal. Ko ndeen ɓe ketti fedde wiyeteende kawtal dadiiɓe (officiers) kominista ‘en (regroupement des officiers communistes) tawa ina jeyaa e maɓɓe ɓe ɗo worɓe heɓtinaaɓe (anndaaɓe): Henri Zongo, Buukari Kaboree e Jaŋ Baptista Linnganii, ko e ɓeen worɓe nii o waɗdunoo kuudetaa mo 4 lewru Juko 1984. E lewru Siilto (Septembre) 1981, Tomaa Sankara nde wonnoo ko baawɗo golle kadi ɗoftiiɗo mawɓe mum waɗaa koolaaɗo laamu e senngo kabaruuji (Secrétaire d'État à l'information) e guwernama kolonel gorko biyeteeɗo Saye Zerbo. Ñalnde 21 lewru Mbooy (Avril) 1982, o wiicii nduun talkuru koyngal ladde o ɓeydani ɓe heen ka ɗo haala cekniika: ”booraa walla malkisaa tan ko ƴettooɓe kure e conndi ina mbarda leñol mu’en”. Ñalnde 7 lewru Jolal (Novembre) 1982, dadiiɓe maa mbiyen tedda paɗe en (militeer) teɓɓii tengaade gonnooɗo e jappeere o, ɓe kuufni laamu ngu safriyanke militeer (medecin militaire) gorko ina wiyee Jean Baptiste Ouedrago. Pullo moosinke mo fullaani e pulaagu mum leydi hono Tomaa Sankara halfinaa Mawɗo Jaagorɗe en mbiyii Premier ministre, ɗum hawrunoo ko e lewru Samwiyee 1983.  Kono ɓooyaani banndiraaɓe nde tawnoo oon politik hawranaani mo ndeen hoolaare teetaa e juuɗe makko o weddaa e suudu niɓɓuru hawrunoo ko ñalnde 17 lewru duujal (mai).
 E nder ndeen hitaande, caggal njillu Giy Pen go’to e konseyeeji Francois Miteraŋ hoyreejo leydi Farayse e oon sahtu. Haa jooni njillu oon gorko e jaggal makko ngal ina haawi yimɓe ɓe, hay sinno leydi Farayse dariima heen mbele omo woppee, inɗe maɓɓe kam mbonii heen, nde wonnoo Farasuwaa Miteraŋ ko ɓooyɗo salaade diine makko. Ñalnde 4 lewru Juko (Aout) 1983 fiyannde woɗnde otti e leydi e nder galle laamorɗo to, Kapiteen Tomaa Sankara jooɗii e jappeere Burkina Faso, hay sinno tawii heewɓe ina ɗuurtoo mo gite ɓiɗngu baabaagu. Ndeen ɓe njooɗiima e jappeere nde ɓe ngadii fof ko hettude politik (dawrugol) ngam saltaade macungaagu maa kalifaandi tuubakiri haa teeŋti noon e leydi Farayse arnooɓe hesde ngaluuji maɓɓe (faggudu, pinal e renndo). Hakkunde leydi Farayse e leyɗeele faryseyakooje ɗe so tawii en mbelaama mbiyen ko jeytaare fuunti funeere tan ɓe ndokki en, ko ɗum saabii kala jooɗiiɗo e jappeere so tawii ɓe mbelaaka diine mum joom mum heewaani waɗde ko ndiyam heewi waɗde e ceŋelal tawa ɓe ngemmbii ɓiyi baaba mum goɗɗo yoo ar teeta laamu ngu e oon. Neɗɗo noon waawa wonde ceerdoowo sippirooɓe kadi ruttoo wona ŋaaftoowo koyɗe janane. Ko oon politik hakkunde leyɗiijo woni mo leydi Farayse dagnata e nder Afrik.

Kala biyɗo caɗeele Afrik yoo ngoppe e juuɗe ɓiɓɓe afriknaaɓe ɓe pawa ɗumen cukuñaagu naange e hoyre kellew, sappo njolda e dingiral ɓe nduña yimɓe e murteende heddiiɓe ɓe tottee kure e conndi yoo pellu ɓiɓɓe yummiraaɓe mu’en bone laamu. E nder konngol makko gadanol politikyankeewol fayde e ɓiɓɓe leydi ndi, Kapiteen Tomaa Sankara tawa winndi oon diskuur ko gorko mo kuɗol mum politik heɓtinaa e nder leydi he biyeteeɗo Waleer Some. Laamu makko adii fof ko teetde laamuuji hoohooɓe diineeji e hoohooɓe aadaaji. Ɓooyaani ɓe penti goomu ina wiyee goomuuji paddorɗi murteende (Comités de défense de la révolution), ɗiin goomuuji nde cosaa nde, ɗeɓi wayde ko hono soofaaji (kooninkooɓe) murteende (milice révolutionnaire), heen sahaaji nii boom eɓe taatoo walla pergitoo haa golle maɓɓe ɗe ɗeɓa luurdude maa woofondirde e payndaale maɓɓe garwaniije ɗe ɓe toɓɓunoo adan ɗe ngam waɗde ɗum njogitaari kaɓtordi maa mbiyen haɓoraade rafi donkanaaɗo biyeteeɗo buuñaa e nder leydi ndi.
“Ñalnde Naasaande 15 Lewru Yarkomaa 1987 Añɓe Ɓamtaare Burkina Faso e Afrik Njamfii Njooɓii Fiɗtaandu Pullo Kapiteen Tomaa Sankaraa”:
Ko ñalnde Naasaande 15 lewru Yarkomaa 1987 añɓe ƴellitaare Afrik e Burkina Faso njamfii njooɓii fiɗtaandu maa keli daande Kapiteen Tomaa Sankaraa. Haalooɓe pulaar mbiyi:”cehilaagal bonataa ɗo jamfa tawaaka”. Ina jeyaa e ɓeen worɓe jamfiiɓe hoolaare Burkina Fasao e doŋre Afrik hono Kapiteen Blaise Compaore mo Tomaa Sankaraa e hoyre mum wiyatnoo ko ɓiyi neene mum kadi ruttii woni junngo mum ñaamo. Kono kadi ellee wonaa Blaise Compaore tan jamfii Afrik, yarhammu “Felix Houphouet Boigny” hoyreejo leydi Kodduwaar ina jeyaa e njaatiigeeɓe ngoon warngo politikyankeewo ngo alaa ko feewni, so bonaa ko bonni.
Sinno maayɓe ina kaaldatnoo walla njiyondiratno maa “Felix Houphouet Boigny” tur geenol e yeeso makko no neɗɗo diiɗɗo e nder batu esiraaɓe mum ‘en nii. Haalooɓe fulfulde mbiyi:”hakke yahataa, ladat”, maa taw nii boom ko oon hakke nanti e Kodduwaar haa ɓesngu mum ƴetti petelaaji pellondiri bone laamu e hitaande 2002 haa jibini nii feƴtaare leydi hakkunde rewo e worgo.
Gila ndi taatii e fenaande wiyeteende kodduwaaryaagal ngam joñde won heen maa yeddude kodduwaaryaagal mu’en en mbiyii Alasaan Daraamaan Watara ndi roonkii heɓtude mbaydi mayri hanki. Gila e ñallunge nge haa jooni ko kanko jooɗii e dow jappeere hutaande nde.

Image

Maayde Tomaa Sankaraa ina anndanoo sabu tawi tuubakooɓe mbaɗtii waɗde cowti yeeso e caggal e
nder Afrik kadi tawi ɓe puɗɗiima haaɓande mo, nde tawnoo o wiyatnoo ko yoo afriknaaɓe ngummo peerta gite mu’en caltoo fuuntiiji hanki ɗi ɓe ngoownoo fuuntude maamiraaɓe men ɓe.
Balɗe pawtii heen doktoor militeer go’to seedtii wonde Tomaa Sankaraa maayi ko maayde woowaande (mort naturelle). Nde wonnoo ɗum ko seede hakkunde gawoowo e gawƴoowo tee kadi ina laaɓi ko ngu yooɓii fiɗtaandu makko hay losko wo’to waɗaaka mbele goonga ina yalta boowal.
Ko ɗum saabii e hitaande 2006, Fedde Dowlaaji Dentuɗi Winndere fannoriinde faabo hujja neɗɗanke heɓiino ŋarɓitde Burkina Faso e waasde ɗum tiiɗnaade loskude maayde makko nde. Haalooɓe pulaar mbiyi : »kala nde teewu yiyaa won ko maayi». E fannu goɗɗo laamu Francois Mitteraŋ hoyreejo leydi Farayse e Jaŋ Siraak Mawɗo Jaagorɗe, e oon tuma inɗe muaɓɓe mboniino no feewi e ngoon warngo sabu ellee ko kamɓe cakki peeje yiɗde seertude e Sankaraa, ngati omo jeyanoo e wontannooɓe ɓe tuubaaji kore kaɗi ɓe feewnitaade e Afrik bannge hiirnaange (Afrique de l’Ouest).
Wonaa kamɓe tan ni boom tuumanoo e ngo ɗo warngo aamde e belaaɗe hay laamiiɓe won e leyɗeele Afrik tawa kadi ko hoɗdiiɓe maɓɓe ina cikkaa jeyeede e ɗeen peeje haasidiyankooje en njoopiima gorko biyeteeɗo Felix Houphouet Boigny baaba mum jeytaare leydi Kodduwaar.
Felix Houphouet Boigny fof e innde mum bonde heen ɓuri wicceede ndiyam mbonɗam ko haaside Afrik o hono kolonel Momaar Haddaafi hoyreejo leydi libi sabu qiraama wonde ko kanko saabii maayde Sankara nde, tee o fiyrunoo baan cokka mbonba ko mbele omo weldita e yoga e leyɗeele tuubakooɓe haa teeŋti e leydi Farayse.
Ngoon ina dolaa walla engo yaaji e pelle yiɗɓe Tomaa sankaraa kono ɓuri ɓannginde ngoon miijo ko ɓesngu makko haa teeŋti e gonnooɗo cuddiiɗo hono Sokna Mariyam Sankaraa moolinooɗo kañum e sukaaɓe mum Waala Fenndoo (Farayse).

Ko haawnii heen wonaa ɓesngu makko ngu tan sulmii ngoon miijo hay daartiyankooɓe afriknaaɓe heewɓe ina njahdi e ngoon miijo.
 Sabu jibnaaɗo men Alhajji Umaral Fuutiyu Taal alliyanke mawɗo to Halwaar ɓe mbiyi e nguurndam ina heewnoo wiyde  : »neɗɗo yoo hul ko haalaa ». Tomaa Sankaraa so min mbelaama min mbiya a wirni gite amen kono a maayaani, ko ɗum saabii e hitaande 2006 e 2007 to batu Bamako (Mali) e Nayrobii (Keññaa) ɗiin batuuji ɗiɗi fof heen ngo’tu ko afrikyankeewu (forum social africain), kediingu ngu ko winndereyankoore so en kaalii tuubankoore mbiyen « forum social mondial » cuɓinooma Tomaa Sankaraa gorko daarorgal walla mbiyen mo sukaaɓe afriknaaɓe poti ñemmbude maa yaɓɓude e pele mum so tawii yiɗaama Afrik seerta e yowitaare maa mbiyen jiggoore duumiinde e leyɗeele tuubakooɓe, ɓe njiɗanaa ‘en pinen, saka tinen. Ngam siftorde o ɗo gorko pullo-moosinke laamu leydi makko e gardagol Blaise Compaore waɗi no puuyɗo anndirtaa so innirde mo mbedda go’to ɗoon e wuro laamorgo wagadugu ngo, ɗum wonno ko ñalnde 28 lewru Bowte 2005, duuɓi sappo e jeetati (18 ans) caggal sankaare makko. E nder ngoon miijo nii laamu leydi ndi siifiino yamiroore (dekeree) wo’tere e hitaande 2000 ngam ruttude mo teddungal ngal o heɓnoo ñamlude burkina Fasonaaɓe, kono ndeen yamiroore politik walla oon ɗoon dekere gila ndeen ko ko wonti reedu leliindu e nder birooji laamu ngu.
  Peeje goɗɗe kadi ina keɓiino sakkeede mbele sehilaaɓe e yiɗɓe makko ɓe kala ina ndenta e fedde wo’tere, nguun goomu njuɓɓudi ngenndiyankeewu sosanoo ko e juɓɓingol maanditaare duuɓi noogaas sankaare makko ɗum wonnoo ko e hitaande 2007.
E oon ɗoon sahaa jeewte pineyankooje keewɗe mbaɗanooma e innde makko e nder leydi Burkina Faso ndi haa teeŋti noon e ɗanniyankooɓe jeyaaɓe Burkina Faso tawa njooɗii ko hakkunde leyɗeele  mbiyen « diaspora ». Gila Kapiteen Tomaa Sankaraa suddii maa tuɗɗii leppi leydi, leydi tuɗɗi ɗum leppi teddungal ko e hitaande 2007, cuddiiɗo makko Sokna Mariyam Serme Sankaraa heɓi yamiroore laamu maa fartaŋŋe meeɗde tiimde e yanaande makko caggal duuɓi sappo e jeenayi ko añɓe njamfinoo mo njooɓii fiɗtaandu makko naange e hoyre kellew. Gila ndeen pelle daraniiɗe faabaade hujjaaji neɗɗanke ko ko ndarniri laamu Burkina Faso koyngal go’tol mbele loskooji goongɗuɗi kadi bellitiiɗi ina njamiree e leydi he, mbele maa mo woni kala anndu sabaabu caabiiɗo maayde peral makko nde. Kono ellee ko ko pulaar heewi wiyde ko : »ko fotnooɓe wulliteede ɓe, ngullini » .Pulaar wiyi: »goonga tuɗat, fenaande ɓeeɓat », ɓooyi juutde fof maa goonga o, laato no puɗal naange ceeɗu nii e dow koye maɓɓe wiyde ɓe eɓe mbirnira nge juuɗe maɓɓe wonataa huunde newiinde. 
“Jubbannde Huunde e Golal Politik Tomaa Sankaraa 1984-1987”:
Kapiteen Tomaa Sankaraa ari e laamu leydi Haute Volta, hannde Burkina Faso ko ñalnde 4 lewru Juko (Aout) 1984, caggal nde ɓe polli (kuudetaa) kanko e Blaise Compaore ɓe keli jardugal simme gorko biyeteeɗo komaandaŋ Jean Baptiste Ouedrago jooɗinooɗo e jappeere nde e oon sahaa.

E nder duuɓi nayi e jappeere wondude e wune, e pertgitte mbele Tomaa Sankaraa heɓii siynude eɓɓooji durnunoo e hakkille mum ɗi fof, ngam innde makko heddoo e miijooji ɓurɗi heelɗuɗe e winndere?. Ñalnde 2 lewru Yarkomaa 1983, o waɗi diskuur politik paayodinɗo biyeteeɗo (discour d’orientation politique), kadi ko ndeen meeɗi waɗde gila leydi ndi diidaa, ñeeñiyankooɓe, naalankooɓe e miijiyankooɓe leydi ndi ngokkaa geɗal mu’en haa timmi e nder oon politik ɓamtaaeyankeewo mo o ɓulnii, o ɓulnanii ɓiɓɓe leydi ndi. Ñalnde 29 Jolal, Tomaa Sankaraa tikki tekkere mawnde, tekkani hoyreejo leydi Kodduwaar hono Felix Houphouet Boigny, addi luural maɓɓe politik maɓɓe ko kodduwaarnaaɓe mbiyi burkina fasoonaaɓe ngardotaake Fedde Fagguduyankoore leyɗeele Afrik bannge Hiirnaange wiyeteende « CEAO », hay sinno tawii jooɗorde nde deŋii ko Burkina Faso. Ɗoon kam ko kodduwaarnaaɓe tooñi mo, tooñannge yah jooɗoo, sabu lefol ngardiigu ngol waɗetee ko gooɓe jiile hakkunde leyɗeele jeyaaɗe e nder ndeen fedde fagguduyankoore. Kono kadi, en njejjittaa ko leydi Kodduwaar woni wirngo walla doole mayre, sibu 40% e ngalu ngaal kawtal ummotoo ko Kodduwaar. Ko ɗiin dalillaaji fagguduyankooji ellee tagnoo ɓe wiyde hay go’to ɓe ndenndataa hoyre laana ndeen fedde diiwaanyakoore. Nguun njomu politik herƴinii jotondire hakkunde ɗeen leyɗeele koɗdiiɗe ko ɓooyi, won wiyɓe nii boom ndeen fergitere ina jeyaa e sababuuji cuuɗiiji wargo Tomaa Sankara, nde tawnoo Felix Houphouet Boigny jaɓaani moɗde nguun tiiɗ hoyraagu ngu Tomaa Sankaraa holli mo. Ñalnde 9 lewru Bowte 1983, tawi yoore hawii, hanndiima e leydi he, kapiteen Tomaa Sankaraa udditani diiwanuuji leydi ndi fof booñuji jokkere enɗam maa mbiyen murteende (Caisse de solidarite revolutionnaire) o ñaagii joom en jawɗeele en, ɓiɓɓe leydi ndi e sehilaaɓe mayri fof nde piyata e nder oon booñ faabo renndoyankeewo.

Image
Jinnaaɓe makko

Ñalnde 20 lewru bowte 1983, Tomaa Sankaraa, udditi yontere pinal arwaniire e nder wuro laamorgo ngo renndinnde ko ina tolnoo e ujunnaaje ujunnaaje naalanke e ñeeñiyanke tawa ko seertuɓe fannuuji fitiram gollaagu.
Kapiteen Tomaa Sankaraa nde wonnoo ko afrikyanke jiɗɗo leydi mum, fasnii doŋre Afrik ɗo woni kala ɓulnotoo ko miijooji potooji yaltinde Burkina Faso e jiggoore hakkunde leyɗeele.
Ñalnde 3 lewru Samwiyee 1984, Tomaa Sankaraa udditi pottital garwaniingal cuuɗi sarɗiiji renndoyankooji (TPR/Tribunaux populaires revolutionnaires). Ñalnde 28 Seeɗto 1984, kanko e jaagorɗe makko ɓe ciifi yamiroore (dekeree) ngam mahde koɗorɗe biyeteeɗe leeɗe ñalnde 4 Juko « cites du 4 Aout », tawa denndaangal capanɗe tati gure laamorɗe ɗe fof, go’to heen fof ina heɓa galleeji noogaas. Ñalnde 31 lewru Seeɗto 1984, Kapiteen Noel Isidore Tomaa Sankaraa waɗi njillu mbettungu fayde leydi Sahara (RASD), ngam suusnude ɓe e wiyde ɓe ko caggal maɓɓe o woni sabu hare ɓe kaɓetee nde, ko hare dagiinde, hay sinno leydi Marok ina wayi e mum no maayde naata jeynge nii. Ko kanko woni go’ hoyreejo leydi meeɗɗo fiyde toon koyngal. Mi siftina on kadi ko e nder ndeen hitaande hoyreejo leydi ndi e oon sahaa hono Roi Hasaan ɗimmo tiggi kaake mum suutii maa yalti e fedde ngootaagu leyɗeele Afrik (OUA), haa jooni nii e sahaa mo kaalaten o boom leydi Marok ruttaaki e mayre. Addi tikkere walla cuutagol maɓɓe ko wiyde holi saayoo leyɗeele terɗe fedde ngootaagu ɗe ina ngoppa leydi Saharaa naata e kawtal ngal, ɓaade ɓe mbiyi ko saharaa jeyaa ko e maɓɓe. Ñalnde 5 lewru Duujal (Mai) 1984, o hetti jaaynde laamuyankoore hesere pul ina wiyee Sidwaya firtata e ɗemngal neeniwal maa ngenndiwal Moore ko: »jooni goonga ari». 
Ñalnde 26 lewru Duujal (Mai), Kapiteen Tomaa Sankaraa sukkiti golle lewgol foonde kalangal Suru ngal capanɗe nayi e go’ ujunere hectares, sabu ko ngal ɗoon kolangal ina jogii ngartam paayodin ɗam, kanngal tan engal waawi rokkude nguura e diƴƴe wonande denndaangal miliyoŋaaji jeeɗiɗi leydi ndi fof e oon tuma. Ñalnde 8 lewru Korse (Juin) 1984, o holliti burkina fasonaaɓe eɓɓoore makko wiyeteende « programme populaire de developpemnt, fayndaare nde ko ɓadtinde laamu ngu, laamaaɓe ɓe. Ñalnde 3 Juko 1984, Haute Volta, wonti Burkina Faso e wiyde Tomaa Sankaraa innde Haute Volta nde ko jiggaa nde, Burkina Faso noon ko njeñtudi ɗemɗe ɗiɗi ngenndiyankooje leydi ndi, tawa firo mum eerotoo ko gollal juɓɓungal, nehdi, desal koolningal ngoodaandi leydi (gestion rigoureuse et scientifique des ressources publiques). Ñalnde 1 lewru Yarkomaa 1984, o itti lempoo sabu burkina fasonaaɓe heewɓe taƴƴii keeri leydi ndi, payi leyɗeele koɗdiiɗe ngam ɗaɓɓude maa yeñtinde toon golle mu’en. Ñalnde 3 lewru Yarkoma 1984, Kapiteen Noel Isidore Tomaa Sankaraa waɗi njillu to Dowlaaji Dentuɗi Amerik ngam tawtoreede batu Fedde Ngootaagu Winndere (ONU). Weeta omo waɗa diiskuur makko kulɓiniiɗo to tiribiin fedde ngootaagu Tomaa Sankaraa lappani wuro Harlem (New York), nokku ɓaleeɓe, ñalnde heen heewɓe ŋaaɓ kunuɗe tan naji, najoore maayo kucciti e makko alla e haala makko ka wayi cañaade e hulɓinaade, sibu o haalii ñalnde heen goongaaji laaɓɗi. Hono kaan haala wayrii naneede e pottitte bayɗe nii gila maa taw e nguurndam Martin Luther King ‘en go’to e ɓiɓɓe ɓaleeɓe daraninooɗo yoo ɓalli fof potnde e nder Amerik. Tomaa Sankaraa aybini ñalnde ndeen njiimandi tuubakooɓe walla ɓalli daneeji e dow ɓaleeji, alla e makko murtude o haɓɓi wolwere makko o felli fiyannde fayde dow asamaan. Ñalnde 25 lewru Jolal 1984, o udditi kampaañ ŋeesagol sukaaɓe yahrooɓe e duuɓi jeenayi haa sappo e nayi, oon kampaañ ŋeesagol maa pesooɗe wiyetee ko:vaccination commandos ».
E nder jonte ɗiɗi fotde ko kampaañ o duumii ko ɓe keɓiino ŋeesde ko ina abboo e miliyoŋaaji ɗiɗi e teemedde joyi ujunere (2.500000) suka walla kurka ngam faabaade ɓe e ɗi ɗo rafiiji garooji : came (rougeole), rafi hoyre (meningute) e ooldi (fieɓre jaune), e nder ngal ɗoon taaɓal politik Fedde hakkunde leyɗiire ngam sukaaɓe wiyeteende Unicef heɓii yettude mo kaaɗdi njettoor, sabu ina wayi ko golle mu’en o waɗi nii. Halooɓe pulaar wiyi : »to toɓo iwri fof yoo yuus ». E hitaande 1985, Kapiteen Tomaa Sankaraa ngemmbanii eɓɓooji renndoyankooji keewɗi ina jeyaa e ngoon sippiro, haɓaade hare darnugol laawol laana njoorndi, ngol teemedde tati, capanɗe nayi e joyi (345) km hakkunde Wagadugu wuro laamorgo ngo e Tammbao. Faynde nde ina daginoo sabu nde wonnoo ko jooktude diiwaan Saharaa o.

Image

Caggal ɗum ñalnde 22 lewru Duujal, Tomaa Sankaraa haɓaama hareeji tati maantiniiɗi : go’ haɗtude soppere leɗɗe foonde, ɗiɗi haɓaade cumu ladde e tati surde waaño kulle e nder leydi he.
Ñalnde 19 lewru Siilto (Septaamburu) 1986, o hetti (sosi) fedde ndewaagu wo’tere ina noddiree Ngootaagu Rewɓe Burkina Faso (Union des Femmes du Burkina Faso). Hitaande fawnde ko adii añɓe ina njooɓoo fiɗtaandu makko, o hettii koolol afrikyankewol sinema (Festival Pana africain du cinema) ngal pottital ñeeñiyankeewal ɓuri lollirde hannde o ko Fespaco e hitande kala pottital ngal ina yuɓɓinee to Wagadugu (Burkina Fasao) e kala naalanke pannoriiɗo sinemaa so tawii yiɗii anndeede walla ko golli lollinee ko alaa e sagoo joom mum ara e ngaal pottital hitaandeyankeewal. Ñalnde 7 lewru Silto (Fevrier) 1987, o sosi suudu ñaawirdu renndoyankeeru, kanko e hoyre makko o ñaawaa e nduun suudu sariyankeewu, fayndaare mayru ko haɓaade buuñaa haa teeŋti noon e wujjooɓe maa mbiyen siiɓotooɓe ndoolon laamu ɓe. Tomaa Sankaraa yiɗnoo ko ɗoofde ɗaɗi buuñaa (corruption) ɗi fof haa laaɓa o duppa galluɗe ɗe mbele eɗi mbaasa fuɗtude janngo, ɗum noon ko haɓaade buuñeteɓe e buuñooɓe ɓe fof, sabu omo heewnoo wiyde : »so tawii buuñeteeɓe ngoodii firti, ko buuñooɓe ina ngoodi »., sabu kala nde cuurki sooynaa, jeynge nani ɗoon. Oon ɗoon politik kadi mo o fentunoo ko muuyenoode mo haɓaade walla nedi juuɗe wondiiɓe makko ɓe, sibu heewɓe maɓɓe tawii mbaɗtii tallude bahe mu’en no moƴƴi e nder ɗeen penade kosam ɗe ɓe mbarñanaani.
Ñalnde 11 Seeɗto 1987, o noddi denndaangal remooɓe e aynaaɓe leydi ndi, o bismii ɓe to palee makko o sosani ɓe fedde wiyeteende Ngootaagu Remooɓe Burkina Faso (Union Nationale des Paysans du Burkina Faso). Ɗum ɗo banndiraaɓe yilliyankooɓe lowre Pulaagu.Com, ko jubbannde tan seeɗa min keɓnoo waɗande on e nde ɗo maanditaare, o ɗo gorko pullo moosinke mbele oɗon njogoo tolno pinal kuuɓtodinngal walla ɓadaade won heen tawa ko jannguɓe nguurndam makko fof e ɗemngal Farayse ngal. Ko goonga nii kaaldaten ko kala jannguɗo fulfulde kono kadi ngoƴa men ɓurɗo teeŋtude o, ko haaldude e banndiraaɓe men ko keɓaani fartaŋŋe naatde e duɗe tuubakiri ɓe. Banndiraaɓe yilliyankooɓe lowre nde, en mbaawaa haaldude golal o ɗo gorko pullo fof ɗo e nder lowre nde sabu heƴataa. Kono tan eɗen cikki walla eɗen njoortii en piyii paafaal e ko ɓurnoo wonande ‘en farilla ko.
Burkina Faso hanki Haute Volta ko leydi farayseyankoori keɓndi ndimaagu mum politik ñalnde 11 Bowte 1960 tawa adii wonde hoyreejo mayri ko gorko ina wiyee Maurice Yameogo e oon sahaa ndi wiyetenoo ko Haute Volta hannde Burkina Faso. To bannge njaajeendi ko 274 OOO kiɓɓal (km2), keewal mayri ko sappo e ɗiɗi miliyoŋ e teemedde tati ujunere (12.30OO00) innama aadee, 44% e yimɓe mayri ndewata ko diineeji gaadanteeji, 43% ko juulɓe, 12,2% ko kerece ‘en.
So tawii ko to bannge leƴƴi maa ɗemɗe ngenndiije Burkina Faso ina alɗi, kono ɓurɗi faayodinɗe ɗi ko :Moosi 48%, rewi heen ko Fulɓe 10,4% tuugnaade e loskooji walla mbiyen wiɗtooji pelle ɗe ngonaa laamuyankooje bayɗe no Ineskoo wiyaa Fulɓe ɓe ko teemedde jeenayi ujunere (900.000) pullo maa kaaloowo (locuteurs).
So Fulɓe ɓennii rewi e mu’en ko Lobi (7%),, rewi e maɓɓe ko Manndee/Bamanankaa (6,7%)), Senufoo (5,3%) e leƴƴi goɗɗi ɗi en toɗɗaaki ɗi peƴti 2,6% keddiiɗi ɗi. So tawii ko ɗemɗe ɓurɗe waawde haaleede e leydi he ko Farayse fawii heen ɗemɗe ngenndiije bayɗe no : Moore, Gurmacce, Julaa walla Wamarankoore e Pulaar maa Fulfulde. 90% e yimɓe leydi ndi ko dowriyankooɓe (rurale), kadi ko ndi sukaari sibu 49,1% njahrata ko e duuɓi jaasɗi sappo e joyi ndunngu. Ñalnde 5 lewru Juko 1960, ndi rokkaa hoyre mayri Maurice Yameogo gonnooɗo Mawɗo Jaagorɗe e oon sahaa fiilaa lefol hoyreejo leydi maa mbiyen woni baaba tiggu jibinaaɗo ɗoon e ɗoon. E nder duuɓi capanɗe joyi jeytaare weendu maa dingiral politik Ndenndaandi Burkina Faso ina jeyaa e beeli Afrik ɓurɗi wuddude to bannge teetgol (coups d’Etat militaires) laamuuji, 1966, Kolonel Sanngulee Lamizana fooɗi jappeere baaba mum jeytaare Maurice Yameogo, jooɗii e jappeere ko ina tolnoo e duuɓi sappo e nayi (14 ans). E hitaande 1980, Kolonel Saye Zerbo wiyi o haandaani heen, 1980 komaadaŋ Jean Baptiste Ouedrago wuufi kure e conndi wakkii gaayaale teɓɓii hoƴƴudu makko, hitaande fawtii heen (1983) goomu sukaaɓe dadiiɓe e gardagol kapiteen Tomaa Sankaraa e Blaise Compaore ngummii tuddunde (base) mo Po, ndiwi paaraaji njippii Wagadugu keli faandu njuumri makko, mbayli innde Haute Volta wonti Burkina Faso. Ñalnde 15 lewru Yarkomaa 1987, oon ñalawma yejjittaake haa bada, sibu ko ñalnde ndeen haasideeji ƴellitaare Burkina Faso e Afrik tafi maalde mooltii e kapiteen Blaise Compaore biyetenooɗo hanki ko ɓiyi neene makko njooɓii fiɗtaandu makko ngoppi en alyatimeeɓe. Tomaa Sankara a wirni kono a maayaani hay sinno tawii haasideeji maa, Burkina Faso e Afrik ina njokki diŋkude daaɗe les ina mbiya mbar ndagam.
Kono so min nanii, min kela, so min naniin, min taƴa, so min nanii, min coppa. Yoo Allah yurmo Tomaa Sankaraa.
 

Amadou Njaay Zorro Pulaagu.Com/Gabon

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : Burkina Faso, Haute Volta, 11 Decembre 1960, Maurice Yameogo, Saye Zerbo, Jean Baptiste Ouedrago, 4 Aout 1983, 15 Octobre 1987, Noel Isidore Thomas Sankara, Peulh, Moosi, Alhassane Dicko, Joseph Ki-Zerbo, Histoire Generale de L’Arique, Sangoule Lamizana, Ouezzin Coulibaly, Norbert Zongo, Blaise Compaore, Boubacar Sawadogo, Fespaco, Constitution, Uemoa, Etalons, Yenenga, Sidwaya


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 2 de 2 commentaires

tomaa sankara

Ecrit par: usmaan gaajo (Invit ) le 16-10-2010 13:45

duu6i 38 ko oo gorko wuuri kono golle zewo golli yixxini innde makko e kaadi nguurndam aduna ko goonga mo suusi maayat mo huli kadi maayat kono ko pulaar wiyat kural ngal woorataama tezzin becce ma tan yana heen ngona kedde jamze caloza wonnde kedde jaleeze tomaa sankara ko zuum su6ino hannde oo ko yogay laam6e afrik enndata saka wukkidde ziin goongaaji ti tomaa sankara jantotono e jeese añ6e 6amtaare afrik tomaa ko laawol goonga rewno o meeza wuuraade hay saha gooto sabu yeru mum waziino saha bandiiko debbo soka sikkanooma tomaa fof e toowde e nder laamu mawo darono oon kono o faalkisi zum o jokki e haajuuji makko ndewo naamnda holko azimo daranaade bandiiko debbo no yaltiri o wi oon ko 6izzo no 6i66e leydi ni ko laawol noddimo ndeke en paami odaranino ko potal e mamtaare duunde afrik kono haasi deeji gaccaani mbiyen tomaa yehi kono o maayaani yoo geno yurmo mo yaafoomo

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

mi weltake

Ecrit par: youssouf (Invit ) le 17-10-2010 17:19

mi anda no ke fulfulde koy latake hala wideteka ley internet. mi weltana ke on . 
Thomas Samnkar mayay mayata wa wa mayoude sambde hore mako nene na wori sanne. mnin burkinabe et yimbe africa me wawata yigutunde sankara sambde imo goli fa gassi. 
anene fulbe yoni ko daren noy waten de fulbe men janga fa wodo. no andi ke fulbe Burkina jagube ben hewa. dumle daren noy gaten de jangene de jangen fulkfulde do kassin. on jarama

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 2 de 2 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
AFC         WW2      
D O    Q    3     NN8
XSS   HLD   2GS      
L W    1      F   RCO
CPI         M1W      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥