NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..



Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


SENEGAAL: Gite maayraaɓe ɓeeɓaani bojji sunaare duuɓi jeetati caggal juwal laana Joolaa Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 14-10-2010 )
 

Ecrit par AMADOU NDIAYE (Zorro), le 14-10-2010 12:25

Pages vues : 10312    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
26
Siilto 2002- 26 Siilto 2010 Ko Hikka Waɗi Duuɓi Jeetati ko Laana Ndiyam Mbiyeteeka Joolaa Yoolinoo e Nder Takko Maayo Haaɗngo Gammbi, Yooɓii ko Ina Tolnoo e ujunere, teemedde jeenayi, capanɗe joyi e tati (1953) Fiɗtaandu debbo e gorko senegaalnaajo. Ko ngam siftorde nguun ñallungu boomaare piɗtaali addani Hoyreejo goomu maayraaɓe hono gorko biyeteeɗo Nasaardiin Haydara yuɓɓinde jooɗnde hakkunde mum e jaayndiyankoɓe leydi ndi e banndiraaɓe maayraaɓe ɓe ñalnde 23 Siilto 2010. Fayndaare ngal ɗoon pottital ko ɓeydude jeertinde banndiraaɓe walla ɓesnguuji maayɓe ɓe e pelle baɗlidiiɗe ɗe yeebaareede ɓurtunde nde laamu ngu woni e dow mum nde fayde e alyatimeeɓe ɓe jibnaaɓe mumen keddii e yoolayru laana Joolaa ñalnde Naasaande 26 lewru Siilto 2002.

« Nasaardiin Haydara Hoyreejo Fedde Maayraaɓe Ŋarɓitii Laamu Abdullaahi Wadda No Feewi, Sabu Ellee Ngu Fuɗɗiima Ñaamtude Konngol Maggu Ko fayti e Paabagol Alyatimeeɓe ɓe ».
Ñalnde 23 Siilto e hitaande nde ngon-ɗen nde, Nasaardiin Haydara horeejo goomu maayraaɓe e boomaare laana Joolaa renndii jooɗnde e jaayndiyankooɓe wuro Ndakaaru ngo e hakkkunde leyɗeele, fayndaare nde ko wiyde maa jeertinde aduna o, ko gila laana Joolaa ka yuwi maa yoolii haa jooni baɗlal biyanoongal ina waɗliree alyatimeeɓe ndeen boomaare suwaa tawa naatde juuɗe maɓɓe so wonaa miliyoŋon sappo keɓakon kon. Baɗle goɗɗe ɗe laamu Abdullaahi Wadda huninoo ɗe fof hannde o, ɗen mbaawi wiyde ko ko ngonti deedi leliiɗi. Ngam faabaade yahreeɓe ɓe haa teeŋti noon e alyatimeeɓe ɓe waasɓe jibnaaɓe mumen rewɓe maa worɓe, laamu ngu heɓiino e oon sahaa yaltinde maa siifde dekeree gooto mo tonngoode 2006-39 cikkanooɗi maa jibin ɗamaawu mawɗo fayde e ɓeen sukaaɓe yahraama jibnaaɓe mumen (neene walla baaba). E hitaande 2008 laamu ngu kadi siifi dekereeji ɗiɗi 2008-1338 e 2008-1339, ɗiin dekereeji njoopotoo maa njaynotoo ko laabi walla njuɓɓudi potndi lelneede ngam waawde faabaade paabagol moƴƴol ɓeen sukaaɓe wiyeteeɓe alyatimeeɓe ngenndi. Kuulal 13 e dekeree 2008-1339 wiyi ko baɗlal ngal ina waawi hesɗitineede haa nde joom mum joofni njanngu mum jaaɓi haaɗtirdu fof e geɗel noon tawa joom mum nde naatata nde joginoo ko duuɓi sappo e jeetati (d18). Kaan haala heɓii ñaññinde heewɓe haa teeŋti e Nasaardiin Haydara hoyreejo Fedde faabo maayraaɓe: »ngal ɗoon kuulal ina luurdi walla tawa ko waasde dolde ngonka njanngu leydi ndi, sabu ɗo e leydi men ndi, ko ɓuri heewde e janngooɓe (almudɓe) ɓe keewi naatde duɗal Jaaɓi haaɗtirde tawa ɓennii duuɓi sappo e jeetati, hay ɗum nii tawa joom mum telɓaani hay gootol. So ɓe mbiyii hannde eɓe tabina ngaal kuugal firti ko ɓe njolaama jamfaade e yoolde laana Joolaa laawol ɗimmol kadi ».

Image

« Ɗeen Kuule Walla Dekereeji So Tabitinaama Firti Ko Laamu Ngu Jolaama Yoolde Laana Joolaa Laawol Ɗimmol » :
E wiyde Hoyreejo ndeen Fedde hono Nasaardiin Haydara : « ɗi ɗo yeruuji ɗiɗi, eɗen mbaawi wiyde laamu ngu fellitii jamfaade hoolaare walla ɗamaawu waayeeɓe ngenndi, ngati so tawii ngu fellitii faabaade sukaaɓe ɓe e sahaaji garooji jogorɓe heɓde ndiin ndaamordi ina pota limaade e peɗeeli juuɗe. Haa ɗo laamu ngu ko ko hofi maa ŋoggi juuɗe mum jaɓaani waɗde junngo e jayba yaltina kaalis paayodinɗo, yeru mum hay fedde nde ngardii mi nde ina roofoliɗi (doole) no feewi to bannge ngalu, sabu hay kaalisal kal min njogii kal alaa ko nafata so wonaa yoɓde warñeende (lakkere) gollotooɓe ɓe. Soko wonaa wiyde ina faaboroo njanngu e farillaaji sukaaɓe ɓe. Pelle keewɗe ɗe ngonaa laamuyankooje ina njiɗa addude baɗle mumen kono nde tawnoo laamu ngu ina fawi e amen junngo, ɓe cikkata ko guwernama Abdullaahi Wadda o ina heddii haa jooni e hunaare huninoo ko ɓooyi ko. E jooni jooni o, yimɓe ɓe yoo paam laamu ngu woni ko hakkunde yeebaare e lusindaare e kala baɗlal fayde e waayeeɓe ngenndi sooynaaka hakkunde leydi e asamaan». Sokna Rose Martiin ko suka debbo mo duuɓi noogaas e joyi (d25), jibnaaɗo makko gorko ko e ndeen boomaare ngenndi heddii, kanko e hoyre makko o heɓiinoina tawtoreede nde ɗo jooɗnde coccondiral o hollitii kulol makko reedu e jerminannde makko e hitaande njanngu aroore nde : »ɗi ɗo dekereeji ɗiɗi ɗi laamu ngu siifi payaani to moƴƴi, sabu yimɓe ina keewi wiyde fayannde jogornde welde nde, so fasii tan uurat. Miin baaba am sankii ko e yoolayru laana Joolaa ka, ko min ɗiɗo rewɓe e ɗiɗo worɓe, baaba am woppidii min galle mo mahaaka (terrain). Alla e caɗeele ɗe heewde miin ko hikka waɗti cili tati ko mboɗo luppa bakkaaloriyaa, miñi am gorko o, kañum woppii jaŋde sabu doole ngalaa. Hitaande aroore nde kam min ɗaminaaki yahde ekkol, sabu laamu ngu ko wiynoo fof fof waɗaani».

Image 

Min Nimsitii Nii Hannde O, Ko Jaɓnunoo Min Miliyoŋon Maɓɓe Sappo Kon E Wiyde Rose Martine Gooto e Sukaaɓe Sankiiɓe Ɓe…
 Ko fayti e miliyoŋaaji sappo ndaamordi laamu ngu Rose Martin yahdaani heen : »hannde o, min nimsitii nii ko jaɓnunoo min miliyoŋaaji sappo laamu ngu.
E nder oon kaalis neene am, heɓii mahande min dingiral (terrain) mo baaba am woppunoo ngal, mbele emin ndaña ɗo min mooftii. Nde neene am mahnoo galle o tan koreeji baaba am mbiyi maa darnga daroo, tikkani min cuutii mbiyi karminii min, sabu eɓe ɗamininoo heɓde geɗal maɓɓe e kaalis o”. Ngam mawninde Maanditaare ndeen boomaare ngenndi yooɓiinde fotde ujunere, teemedde jeenayi, capanɗe joyi e tati (1953) fiɗtaandu debbo, gorko e kurka (suka), goomu njuɓɓundi keungal maanditaare yuɓɓinii ñalnde 26 Siilto yeewtere tawa ginol ngol ko:”faddaade e hisnude boomaare » (Prevention et la gestion des catastrophes).
E nder ɗum fidaawu waɗaama to genaale Mbaawu (Ndakaaru) sabu heewɓe e maɓɓe ko ɗoon lelii.

“Laana Joolaa, Holi Ko Woni Sabaabu Yoolayru Makka Ñalnde 26 Siilto 2002?:

Laana Joolaa inniraa ko leñol joolaaɓe hoɗɓe diiwaan Kaasamaasa o, nde tawnoo ko kamɓe ɓuri toon keewal hay sinno tawii leƴƴi goɗɗi ɗi ina pilta heen. Laana Joolaa ko kañum wonnoo kallu walla jokkondiral maayoyankeewal hakkunde Cikisoor wuro laamorgo diiwaan o e Ndakaaru wuro laamorgo plitik leydi ndi, ka takkoo duunde Karabaan to leydi Gammbi. Nde tawnoo diiwaan Kaasamaasa ina jookii ko laana ka tan wonnoo mosol ɓurngol newaade ngam waɗde yah ngartaa hakkunde worgo ngo e diwanuuji keddiiɗi ɗi. Diiwaan Kaasamaasa ko kañum nde tawnoo ko nokku toɓoowo ko ina abbo e lebbi jeenayi ko kanko ɓuri wonde faawru maa wecco remruyankeewo leydi ndi.
ko ɗum waɗi nde tawnoo ruggiyankooɓe jeytaare diiwaan o, MFDC (movement des forces democratiques de Casamance) ina lutti faddaade ɗanniyankooɓe e laabi diiwaan o, laamu ngu ngam daɗndude piɗtaali yimɓe ɓe suɓii hettude laana Joolaa mbele yah ngartaa hakkunde Cikisoor e Ndakaaru ina newanoo hoɗɓe e nokku o kadi mbele omo natta joñaade (jookaade) haade wonii yaakaare haaranduru leydi ndi fof ko toon yowitii. Laaana Joolaa sehaa ko e sanceeji nawal leydi Almaañ, ka weddaa e diƴƴe maayo haaɗngo ngam waɗde yah ngartaa hakkunde Cikisoor e Ndakaaru ko e lewru Bowte (Deesaamburu) 1990, ko ndeen kadi ɗanniyankooɓe mbaɗti waɗdude adaa e makka, haa teeŋti noon e julankooɓe baana-baana ‘en yeeyooɓe ko wayi no: ɓesnooje leɗɗe, liɗɗi, nebam e sanngara leɗɗe to jeyre Sokna Elisabeth Juuf to Poor mo Ndakaaru walla e nder luumaaji diiwanuuji Senegaal.Laana Joolaa ko laana mawka ka njuuteendi mum woni 79, 50m, so tawii ko njaajeendi makka ko  12, 50m, reedu makka lowirka marsandiis  ina waawi loowde ko ina tolnoo e 550 ton tawa jiydaa e otooji sappo goɗɗi baawɗi yahde heen. Ñalnde 13 lewru Siilto (Siilto) 2001 ka rafaa, rafi motor ka ƴeeŋtinaa e ndiyam sabu caɗeele mekanik e motoor heen senngo wooto. Caggal lebbi maa nii boom hitaande rafi cellal (paan) mekanik, Laana Joolaa  wedditaa kadi e ndiyam ngam lummbaade hakkunde Ndakaaru e Cikisoor ko ñalnde 10 Siilto walla  Septembre 2002.

Image

Ndeen wiyaama hankadi Joolaa safraama haa selli mo woni kala hamdinii yetti Allah e Nulaaɗo mum sabu ko ina abboo e hitaande yahde dow asamaan ɓuri newaade e yahde diiwaan Cikisoor.
Yimɓe ɓe fof e weltaade e yettude Allah ko remooɓe e julankooɓe ɓe ɓuri hamdinaade, ngati hay gooto e maɓɓe anndaa to jogori yeeyoyde coñal mum e oon sahaa. Ngal ɗoon gartaangal rokkitii Cikisoor mbaydi mum hanki, so wonde wecce faggudu leydi ndi, bannge goɗɗo o ko ngartaangal yilliyankooɓe e diiwaan o.
 Oon paan mekanik ɓeydii e oon sahaa nii ko jookde Kaasamaasa haa ɓuri ko lommbii ko, sabu eɗen nganndi diiwaan o, lommbii ko hakkunde leydi Gammbi e Gine Bisaawo, sabu Kaasamaasa so wonaa laana ndiyam tan ko laana ndiwoowa.
Ñalnde Naasaande 26 Jofi Mawnde 27 Siilto 2002, Laana Joolaa Waɗii ɗanngal Mum Cakkitiingal Ngal Artetaake haa abada :
Ñalnde Naasaande 26 jofi Mawnde 27 lewru Siilto 2002, laana Joolaa waɗiino ɗanngal mum cakkitiingal ngal wontaa arteede haa bada, yooɓorii fotde 1953 fiɗtaandu. " Joolaa  duñi walla ummii poor Cikisoor  ko beetawe ƴoƴƴo ñalnde Naasaande 26 Lewru Siilto ina jofi Mawnde 27 Siilto 2002 sahnga waktuuji sappo e tati ñalawma pawɗi hojomaaji capanɗe tati (13H30MN).
E oon subaka maayo ngo finnaani engo deeƴi hawri kadi ko ñalnde ndeen waɗtata ka laabi walla cili tati ko ka waɗata yah ngartaa hakkunde Cikisoor e Ndakaaru caggal nde haralleeɓe fannu o keɓi hoolaare wonde hankadi bone makka mekanik fuuyii.  E tuugnaade e biyeeji coodaaɗi maa jeeyaaɗi ñalnde heen ɗi ko ina tolnoo e teemedde njeetato e njeeyano (809 passagers) ɗanniyanke ina njoli e reedu makka eɓe ngondi e militeeruuji capanɗe njoyo e ɗiɗo (52 militaires) hakkunde dognooɓe e tamnaaɓe kisal e nder laana ka. Caggal waktuuji tati (W3) peeragol e maayo welngo Kaasamaasa ngo, Joolaa waɗi no heewnoo waɗde so seloyde to duunde wiyeteende Karabaan takko leydi Gammbi, ka jolni ɗoon teemedere, capanɗe njeetato e njoyo (185) ɗanniyanke, tawa jiydaa e marsandiisuuji julankooɓe. Ko e nguun njillu maa eskaal maale boomaare puɗɗii feeñde e makka, sabu ko ɗoon haralleeɓe makka puɗɗii teskaade wuuraare heen wibjo. Ɗoon nde ka ari fof ka ƴettat yimɓe haa ka wiya muccet, laana tokoose paddotoka ina mbaɗa ƴooga juurtoo yimɓe haa ka wiya sokodoƴ baana baana’en. Ɗoon nii boom ko laaɗe tokoose tan mbaawi nawde yimɓe luggere sabu poor walla ɗo joofaa alaa e mayre. Banndiraaɓe Allah yiɗaa ko ɓurti, sabu ina anndaa laana Joolaa waɗiraa ko jaɓɓaade teemedde njeyo e capanɗe njeetato neɗɗo (580), so ɓurnaama ɗoon ina laaɓi joofle ɗe njibinta ko hono nde ɗo boomaare fiynde leydi fof. Ɗoon e njillu duunde Karabaan nde sahnga waktuuji sappo e jeetati kikiiɗe (18h)  soodɓe biyeeji ɓe tan limoore mumen ko ujunere, capanɗe nayo e njeegomo (1.046), tawa ɓe ngalaa biyeeji ɓe ,sukaaɓe yahrooɓe e duuɓi joyi ŋakkuɗi ngalaa heen. Ɓuri heewde e ɗanniyankooɓe ɓe ko julankooɓe kaasamaasanaaɓe, kono kadi ina jeyaa e maɓɓe yilliyankooɓe leyɗeele orop (Farayse), janngooɓe duɗal jaaɓi haaɗtirde wondude e capanɗe tato e ɗiɗo suka janngoowo e duɗal fukuyankeewal Cikisoor yahatnooɓe koolol fuku to wuro Fatik. Hade Joolaa ummaade duunde Karabaan tawi asamaan o, fuɗɗiima niɓɓitde toɓo mawgo wonii e buttude e makka. Ko e nder ndeen ƴiiwoonde toɓo burgu laana Joolaa huɓɓi masiŋaaji mum fiytii e nder deedal woni e feeraade raaŋani luggere maayo haaɗngo.

Image

Wiyaa nii alla e toɓo ngo heewde hay yiyde diraa weeɓaani, ɓooyaani ka majji e henndu niɓɓere. Sahnga 18H45 dognooɓe laana ka nuldi kabaaru fayde e haralleeɓe marin Ndakaaru mbiyi hankadi ka yaltii maayo welngo Kaasamaasa, ka deertiima jooni e maayo haaɗngo (ocean atlantik). Sahaa o, ina deeƴi, kono kadi ƴiiwoonde nde ina lutti larbaade, toɓo heewngo doole. Noddaango maɓɓe sakkitiingo haralleeɓe ɓe waɗaa ko sahtu 22H jamma ngam wiyde yoo ɓerɗe maɓɓe ndeeƴ hay saɗeende wootere heɓaaka laana Joolaa ina jokki lummbaade ina seeka bempeƴƴe mawɗe. Hedde 23 H jamma tawi Joolaa sawndiima powle diƴƴe leydi Gammbi (cotes) e ko ina abboo 170 km Worgo Ndakaaru e nder maayo haaɗngo finnungo. Yoolayru laana Joolaa ka wiyaama waɗi ko e sahaa daɓɓo so heewi hojomaaji joyi.
E oon jamma toɓo ngo, ina yahdi e henndu wuttirooru doole, laana ka ɓeydii wuuraade, yimɓe ɓe ngam ɗuhaade henndu e toɓo ndogi tawtoyi yimɓe joɗiiɓe e bannge guuriiɗo o, ɓe iirtondirii toon. Ndeen laƴal wuuraande nde duumiima, hono hojom tawi Joolaa fiyii cowti caggal ari ina hippie walla mbiyen waklitii ndiyam fuɗɗii sorkaade (naatde) e makka e nder hojomaaji joyi tawi ka mutii maa ka rebboyii ɓakkere hade makka suppitaade no ngabu tullinooɗo ina dura siiwre nii.  Jooɗinooɓe e palal (pont) ɓe petti piyii e ndiyam ngoni e lummbaade e nder niɓɓere. Wonnooɓe nder makka ina ɗaanii walla ina njeewta ke ɓaani fartaŋŋe dadaade lummborɗe (gilet de sauvetage) mumen. E nder ndeen boomaare ko yimɓon seeɗa ndañi helde weeruji damuɗe njalti boowal lummbii maa mbaɗɗii e keeci makka. Haalooɓe pulaar mbiyi : »woodani gumɗo ko lummbaade kono wiyde ko ɗo njoofat mi fotaani wonde heen », kamɓe ne e nder ɗaam lummbojam jammaagu yooli heewɓe heen ko wonaa finnere maayo ngo kono ko mawnugol bempeƴƴe ɗe e waasde anndude to foti joofoyde, ngati wempeƴere heen ina ɓeta diraaji ɗiɗi tooweeki. Yanti heen kadi lummborɗe otomatik laana ka njaɓaani udditaade e yoolayru ndu. Ellee nii boom ko wirngallo wooto tan heɓi udditaade woodi 25 neɗɗo naŋtiiɓe heen daɗndi piɗtaali mumen. Noogaas e ɗiɗo (22) heddiiɓe ɓe, kañum en ndaɗndiri piɗtaali mumen ko ŋabbude e keeci laana ka, nde ka waklitii nde.

Image 

E nder ɓeen sowɓe e ndeen moobaare ina jeyaa debbo gooto ina wiyee Mariyaama Juuf, ko oon korɗo Allah go’to Allah rokki fartaŋŋe  jaŋtoraade ɗemngal mum e oon jamma ɓaleejo mo yaawataa yaltude e hakkillaaji men.
Hay kanko Mariyaama juuf ko ma o fadi jamma o fof haa subaka (7H) tawi awooɓe ndawii rewaade cambaleeje mu’en ndokki mo junngo faabuya.
Holi nde laalagal laana Joolaa ka jogori ƴeeƴtineede dow, maayraaɓe ɓe tiima e maayɓe mu’en mbaɗa janaysaaji etoo yejjitde? Ngal ɗo naamndal ina sikkaa jaabaade ɗum e o ɗo sahaa wonaa huunde newiinde, sabu laamu ngu ina jogii heen kulhuli luggi hoto goonga feeñde, yimɓe ɓe murta wooda ko bonnani ɓe. E nder ngoon miijo lannda politik AFP mo Mustafaa Ñaas waɗii e balɗe ɗe mooɓondiral ndeen toɓɓere jeyanooma e ginol golle maɓɓe, wonde yoo laamu Abdullaahi Wadda ngu sakku peeje no laalagal laana ka heɓtiri leydi njoorndi.
Haalaama nanaama heddii ko mbele maa ngu huccan ɗum, ko woni e lahal fof maa juuɗe njiy. 

Aamadu NJaay Zorro Pulaagu.Com/Gabon

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : Senegal, Joola, Aline Sitoe Diatta, Ziguinchor, Kassoumay, Labbe Diamacoune Senghore, MFDC, Sopi, Abdou Diouf, Abdoulaye Wade, Alternence politique, Primature, Mame Madior Boye, Youba Sambou, General Babacar Gaye, Marine Nationale


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
U4O         XLH      
B      2      7   IIG
LGH   CA3   8KI      
F H    E      K   YTF
1MQ         UYF      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥