NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
239 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..



Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


BURUNDII: Ɗum fof ko bone Melaaniin! Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 07-10-2010 )
 

Ecrit par MAMMADU SAALIF MBAAY, le 07-10-2010 12:58

Pages vues : 3185    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
Ɓ
e pawaama kala kiite, ɓe mbiyaa ɓe laaɓaani, sukuñaaɓe e yoga e leyɗeele; keddiiɗe ɗee mbaɗi ko ɓe aaɓɓe sabu terɗe maɓɓe ina liggoree faggoraade ngaluuji maa martabeeje. Holi ɓee, ɓe Afrik ronki finande, annda ko ɓe aadee'en no heddiiɓe ɓee nii, ñawɓe fotnooɓe yurmeede e safreede?
E nder ɗii lebbi nayi ɓennuɗi,  to Burundi, fuuñeeɓe njeegomo mbaraama, jeeɗiɗo oo, caggal nde haɗtaa, yiytaaka haa  jooni.  Hannde e nder leydi ndii, kala to fuuñee woni nana jerminii, Allah e kulol, sabu hulde hade mum waɗtude njeetaɓiijo.

Heewɓe e maɓɓe, hoɗnooɓe dowri ndogtanii cahe ɓurɗe hoolnaade, to ɓe ɓurata hisneede, hono no feeñiri e konngol Kasim Kazungu hooreejo Fedde Fuuñee’en nde alaa keeri to Burunndii: « Ko famɗi kala 80 fuñee perii galleeji mumen.  Ɓe kuccanii, ɓee heen gure laamorɗe falndeeji, heddiiɓe ɓee ndogani ko  gure laamorɗe diiwanuuji».
Kono haa ɗoo, e wiyde hooreejo Fedde Fuuñee’en nde alaa keeri to Burundii oo, ko yoga e pelle tan ummanii wallude ɓe, ɗoon woon e yimɓe laamu nguu njiɗi ummanaade riiwde ɓe. Haa jooni Kasim Kazungu teeŋtinii wonde: «Laamu Burunndi waɗaani, so wonaa hebbinde hunooji, ɗi ɓe ciynataa».

Image

Jeetaɓo dañaama! E ɗee balɗe, ko fuuñeeyel, gorel ngel duuɓi 8 wardaa jaasiiji, juuɗe e koyɗe ceŋtaa. Kasim Kazungu keewtuɗo mette, eewniima laamu Burundi nde ƴettata yeru koddiiɗo maɓɓe, Tansanii, dariiɓe haa hono ɗii warngooje aawasinɗi momtii e leydi mumen. O wiyi: « To Tansanii, ko hooreejo leydi ndii e hoore mum ƴettiti geɗe ɗee e junngo mum. Fuuñeeɓe Tansanii ɓuri hormeede e toppiteede. Holi ko haɗi en ne ñemmben ɓe, ɗo e leydi men? Mboɗo eewnii mawɗo leydi oo nde wallata fuuñeeɓe men. So min ngonaa jibinannde ndii leydi, nawtee min to min ngumminoo».
E hitaande ɓenndunde ndee, e lewru mum 7ɓiiru (morse 2009), yimɓe njeetato Burunndinaaɓe tuumanooɓe warngo kam e peeje warngo fuuñeeɓe ñaawanooma tuggi hitaande haa bootufal woni heen e fawaade e bonannde mo woni kala.
Les Naange Woote, fedde kanadaanaare nde wonaa laamuyankoore ñiŋiino e lewru duujal ɓennundu nduu cilngol, ñande 2 duujal, debbo mo duuɓi 28 e ɓiyi mum jahratenooɗo e duuɓi 4, sabu wonde ɓe kamɓe ɗiɗo kala fuuñeeɓe, e nder diiwaan Sendajuru hedde keerol maɓɓe e Tansanii. Ngoon warngo timmitinnoo limre 14 fuuñeeɓe waraaɓe e nder Burunndi gila siilto 2008.  Yooɓii ɗii pittaali fuuñeeji ko njeeygu terɗe feewde Tansanii koɗɗiiɗo maɓɓe, ɗo terɗe ɗee kuutortee ngam faggaade ngaluuji. Ina gasa wonde tawa ko kaɗtugol hono ɗii warngooji to Tansanii, yeeyooɓe ɓee kuccani somoyaade to Burunnde ɓayde kuugal alaa toon. Woon e leyɗeele hay so hono ɗii warngooji ceedaaka toon, fuuñee ina hoynanoo toon.

Image

E nder Afrik, haa jooni, fuuñee ina ndaardee gite ceertuɗe e nder renndooji men.  E nder woon renndooji, fuuñee en njaggiraa ko hiitaaɓe, won to ngarataa ko ɓe sukuñaaɓe ɓe kiisetee, kono kadi won to ngarataa eɓe kormaa sabu sikkeede eɓe njogii doole jawtuɗe neesu, eɓe tiima, eɓe nuska sabu kuɗdi, eɓe pooɗa ngalu. Ɗum fof noon, ko sikkeeji e aadaaji bonɗi tan.
Keɗo-ɗen haalaluuji fuuñee’en kollitooji no yimɓe ɓee njiyrata ɓe:
“Yimɓe ina ndewa e am, ngaddana mi dokke mbele mboɗo udditana ɓe damal yaajeende” Korotomi Taraawore, jeyaaɗo e Fedde farayseere fuuñeeɓe (Genespoir, Farayse)
Federe Sanon, hooreejo fedde fuuñeeɓe (ANIPA) to Burkinaa wiyi: “So wooteeji njontii, ƴamooɓe laamu ɓee ngonata ko e yiylaade fuuñeeɓe. E ngaan saanga, min cuuɗoto nder galleeji. O jokki wiyde: Fuuñeeɓe nattii hiiseede ko aadee’en, ɓe njaggiraa kono geɗe ɓallorɗe mbele kumtal haajuuji, gila e koye haa e terɗe alaa heen ko ɓe ɗaɓɓataa.” (Ko honu ɗuum kaalɗen e fuɗɗoode winndannde ndee.)
Goɗɗo (Mawɗo ASF, Konngo) wiyi: "Nde njibinaa mi, baaba yiɗaano mi, ko koreeji ɓadtiiɗi ɗii mbaawni mo e ɗaccande mi nguurndam, ɓeen e miijo mumen maa mi won ngaaɓdi."

Image

Kono holi gannduɗo pittaali jooɓaaɗi e nguu ñawu, sabu tan yiyannde renndo?
Ɗii warngooji kaawniiɗi, beñiiɗi addani Pulaagu.com ruttitaade e binndaanɗe jowitiiɗe e ko addata fuuñeeyaagal, mbele banndiraaɓe ɓe nganndaano ko yowitii e mum ina kumpitoo ɗum.
Fuuñee ko neɗɗo gonnduɗo e ñawu dontinal ciforteengu baasal maa ɗawre goobu nguru ɓanndu, sukundu kam e gite. Ñawu nguu ina heɓtoo woobuɓe ɓe jinnaaɓe mumen ngonaa fuuñeeɓe. So tiggu jibinaama fuuñee arata ko goobu ɓanndu mum e sukundu mum ina ranwi tal, sabu ŋakkere goobu mbiyeteengu melaaniin. Ko nguu goobu reenata ɓanndu e caafe naange rokka neɗɗo goobu tuggi ɓalewal, boɗewol, oolol haa danewol e fawaade e yimɓe.
Ina waɗi sifaaji ɗiɗi fuuñeyaagal: fuuñeyaagal baŋŋinteewal (fuuñeyaagal gite) e fuuñeyaagal kuuɓtodinngal (fuuñeyaagal gite-nguruyankaagal)
Jiyɗe fuuñee keewaani moƴƴude e jerondiral e yimɓe heddiiɓe ɓee. Naange ina yaawi sumde ɓalli maɓɓe, sabu ko goobu Melaaniin wonnoo curo. Ko ɗuum waɗi, eɓe keewi areede Kanseer (canceer) ɓanndu. Ndeke geɗal ngal kala fawii ko e goobu melaaniin.
Melaaniin woni innde joofotoonde goobuuji tekkuɗi (tuggi ɓalewol, naawol haa boɗewol) tawateeɗi e nder nguru ɓanndu, leeɓi, cukuli kam laaltordi yiytere .

Image

Keewal melaaniin e nder neɗɗo fawii ko e geɗe  keewɗe: 
    - Dontinal
    - Hormonaaji" garooji hirjinnde Melaaniin oo
    - Geɗe ñawnooje bayɗe no fuuñeyaagal.
Golle melaaniin ko suurde nguru e caafe naange dow-wiyolee, jaawnooji naywugol, ballitoowo jolgol kanseer nguru ɓanndu. Yanti heen, dolgol  witaamiin D, haa teeŋti e njumgol (peewnugol) mum e taweede caafe pooynuɗe (cereeli naange), fawii ko e goodgol melaaniin famɗi maa heewi. Ko ɗuum waɗi e leyɗeele pakitɗe ɓuuɓol, neɗɗo mo ɓanndu mum heewi melaaniin (ɓanndu ɓaleeru) ɓuri farwande ŋakkeede witaamiin D e joom ɓanndu raneeru.
So nayeewu ina jola, goobu melaaniin ina rostoo e mbaydi mum. Annduɓe noon ina luurdi ɗoo. Ɓe mbiyi keewal goobu nguu ustortoo ko seeɗa seeɗa, ɗoon ɗo nayeewu jaalotoo. Ɓeya mbiyi huunde ndee yowitii ko e peccugol kam e cargol poobu nguu e nder guru, ko ɗuum feññinta pate biyeteeɗe nayeewu.
Gar-artingol fuuñeyaagal ɓuri heewde ko e ɓanndu ɓaleeru hurmundu. Hoto paayden noon e danranawal e fuuñeyaagal geɗe ɗiɗi luutondirɗi. Caafe naange lorlataa joom danranawal hono no lorlirta fuuñeyaagal.

E yowitaade e cewle ñabbuyankooje, fuuñeyaagal ko ñawu kuuɓtodinɗo aduna, e mbaaydiiji mum kala, ko heddo go’o wonannde 20 000 jibinannde (0.005 %), to kulle ko jibinannde wootere feññinta fuuñeyaagal e dow 100 000 jibinannde. Ndeke fuuñeyaagal ɓuri waawde heɓde ko aadee.
Ndee limre ɓurii ɗoo wonande woon e leƴƴi, haa teeŋti e afriknaaji kam e amerik-worgankooji. E nder leñol Kuna (to Panama) limre ndee yettiima 3.5% fuuñee (3.5/20 000), to USA ko 1/12 000 (wonande ɓaleeɓe mum), Nigeer kam e duunde Alande, limre ndee yettiima 1/1000. Nguu ñawu ina tawee haa e leyɗeele men, Senegaal, Mali, Gine, haa Tansanii, ɓe keewi soowreede: “tuubakooɓe ɓaleeɓe”.
Ndeke en nganndii ndee yiyannde ƴoogaande e ganndal ina luutondiri e jiyannɗe keddiiɗe ɗee. Fuuñeyaagal ko ñawu. Ñawɗo noon so safraaka foti ko walleede kono wonaa sileede.

(sewnde: ɓulgaris-medical, afrik.com, wikipedia)

Mammadu Saalif Mbaay
Pulaagu.com

Kelmeendi:

fuuñeyaagal = albinisme
danranawal = leucistisme
fuuñee = albinos
dontinal = génétique
goobu = pigment
fuuñeyaagal gite = albinisme oculaire
laaltordi yiytere = choroïde
dow-wiyolee = ultra-ɓiolet
dolgol = métabolisme
Gar-artingol = fréquence
cewle ñabbuyankooje = sources épidémiologiques
njumgol = synthèse
caafe pooynuɗe = rayons lumineux

Hollir e Facebook

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii









   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : Albinos, sacrifices humains, albinisme, Afrique, Genespoir, superstitutions, leucistisme, anomalie génétique, mélanine, soleil, pigments, choroïde, couleur de la peau, ɓitamine D, vieillissement, pigments dans la peau, Burundi, assassinats d'albinos, Salif Keita, maladie génétique, trafic d'organes, Kassim Kazungu


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
G           DY1      
2 3    S    2     X97
9UO   RUH   SO8      
  F    C    A H   3JX
  R         FT4      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2014 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥