NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


NDiarou
Moyenne:
Clics:4972
Poular 3
Moyenne:
Clics:3922
Abu Jubaa/yewweende
Moyenne:
Clics:3062

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


MAALI: Yeeƴannde e daartol Ndenndaandi Maali sahnga nde ndi mawninta duɓɓi 50 jeytaare Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 24-09-2010 )
 

Ecrit par AMADOU NDIAYE (Zorro), le 24-09-2010 22:24

Pages vues : 8747    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
22
Siilto1960, 22 Siilto 2010 Ko Hikka Waɗi Duuɓi Capanɗe Joyi (50) Ko Ndenndaandi Mali Heɓnoo Ndimaagu to Bannge Politik, Fagguduyankeewu e Renndo tawa heɓnoo oon Fartaŋŋe Dawrugol Hakkunde leyɗiijo Ko Gorko Afrikyanke Biyeteeɗo Moodiboo Keytaa jeyaaɗo e leñol Manndee tawa kadi ko go’to e aafnooɓe Fedde Diiwaanyankoore Lollirnde Wiyeede Kawtal Mali maa Federation du Mali.
Ndeen Fedde ngootaaguyankoore renndinnoo ko Sudaa Farayseyanke (hannde Mali), Senegaal e Hotto Woltaa (hannde Burkina Faso) e Dawomee hannde Ndenndaandi Bene. Ina waawi wiyeede nii Fedde Ngootaagu Afrik (UA) hannde nde ko njartudi ndeen Fedde hettaande ko adii jeytaare yoga e leyɗeele men.

Hakkunde 31 bowte e 1colte 1960 sappo e nayi (14) leydi Afrik Farayseyankoori keɓii jeytaare ko ina wona hannde duuɓi capanɗe joyi maa feƴtere teemedannde (demi siecle). E nder ndiin mbaydi politikyankori mawningol duuɓi capanɗe joyi (50) Maanditaare Jeytaare Ndenndaandi Mali tuggude e baaba mum jeytaare hono Modiboo Keytaa, Jeneraal Muusaa Tarawore, Ahmadu Tumaani Tuure e Pr Alfaa Omaar Konaare Pulaagu.Com suɓiima waɗande yilliyankooɓe mum daartol politikyankeewol leydi Mali haa teeŋti noon e golwole o ɗo gorko biyeteeɗo Moodiboo Keytaa baaba mum jeytaare Mali. Moobiboo Keytaa hoyreejo Mali gila 1960 haa heɓi 1968 jibinaa ko ñalnde 4 lewru Korse 1915 e leegal ina wiyee Bamako Kuraa e nder wuro laamorgo leydi ndi, haalooɓe ɗemngal wamarankoore mbi’I Bamako firtata ko Weendu Noodi so en pirii helmere nde e Fulfulde. baaba makko wiyetee ko Daba Keytaa, neene makko noddirtenoo ko Faatumata Kamara. E ko daarti kaali wonde Moodiboo Keytaa sankii ko e kasoo to diwaan Kidaal ñalnde 16 lewru duujal, woɗɓe kadi mbi’I o sankii ko Bamako caggal nde maalde waɗaa o ñamminaa ñaamde fosnaande. Kanko fof e yiɗnoode ngootaagu Afrik, añɓe njaawii fewjande mo, sabu laamu makko duumii tan ko duuɓi jeetati doŋ tuggi 1960 haa 1968, haasideeji Afrik ɗi njiɗaa fina, njiɗaa tina ngemmbi huywere wootere tawa kadi ko tedda paɗe, yoɓee yooma ina wiyee Liyetenaa Muusaa Tarawore e oon tuma, ari soli laamu makko, tafi laamu kiisngu ina larboroo kala suukara ina weli. Ko gila ndeen duule ƴiiwoole ɓamtaare e ngootaagu men puɗɗii saayde, añɓe piyi ñidde e cowte mbiyi poolii ɓiɓɓe Afrik kaalɗo fof kela, taƴa. Baaba mum jeytaare hono persidaa Modiboo Keytaa nde tawnoo ko jannguɗo, pinɗo e paamanɗo ɓiɓɓe afriknaaɓe ko jontaaɗo mawɗo wonnoo yanti heen ko o keɗananooɗo e dingiral politik hakkunde leyɗeele. Rokki mo oon korsa e ngaal teddungal ko golle makko e wonde mo neɗɗo laaɓtuɗo maa peertuɗo miijooji.

Image
Aamadu Tumaani Tuure

Modiboo Keytaa ko gorko politikyanke celluɗo haala, ngenndiyanke e nder ƴiiƴam mum, dimo keɓtinaaɗo to bannge ngonka mo wonaa hewel e dolɗo afrikyankaagal. Mbi’i-ɗen Modiboo Keytaa jibinaa ko ñalnde 4 lewru korse 1915 to Bamako Kuraa hanki wuro laamorgo Sudaa Farayse kadi o heɓii jannginde e ngal ɗoon leegal ɗo o waɗi cukaagu makko, baaba makko ko Daba Keytaa, neene makko ko Faatumata Kamara.
    « Modiboo Keytaa e Pele Mum Njannguyankooje e Politikyankooje»:
Hakkunde hitaande 1925 haa heɓi 1931 o naati duɗal njanngu leslesu walla pirimeer Irben mo Bamako.
E hitaande 1931 o heɓi seedamfaagu walla sertifikkaa pirimeer, o naati duɗal njanngu hakkundeewal biyeteengal « Terrasson de Fougere » hannde duɗal Askiyaa Mohammed, duuɓi tati pawtii heen, o ɗannanii Ndakaaru Senegaal o winndii e duɗal toowngal biyeteengal William Ponty , O waɗi toon duuɓi ɗiɗi omo heblee e fannu janngiyankaagal maa dabiyaagal njanngu. E nder ngoon heblo janngiyankaagal duumiingo duuɓi ɗiɗi Modiboo Keytaa ɗafti almudɓe ɓe fof nawi araaraay ndeen haralde hooti leydi Mali hocci kaadam « keree » wonti jannginoowo ekkol e lewru Septaamburu 1938. Nde tawnoo ko almuudo moƴƴo seeremɓe makko mbaɗi e makko ceedtii e makko ka ɗo haala mbelka kono kadi coomka tigilde jamfa kulɓiniika e oon sahaa ɓe mbi’i : »Modiboo Keytaa ko  jannginoowo dowrowo, belɗo hakkille kono ngañgu walla Salaare mum tuubakooɓe farayse ina fuŋŋinii suuɗaaki, ko o baɗtam boniijo mawɗo mo hulaani hay dara, potɗo reeneede walla waɗteede hakkille kala e sahaa». Modiboo Keytaa añaani faraysenaaɓe, kono ko neɗɗo caliiɗo macungaagu maa kalifaandi tuubakiri. Modiboo Keytaa alla e mum salaade macungaagu (njiimaandi) tuubakooɓe pawi e ɓiɓɓe afriknaaɓe, ɓamii haɓeede yoo ɗum nattu gila e 1937 e nder pelle keewɗe hay sinno e oon tuma tuubakooɓe ina kaɗi ɓiɓɓe afriknaaɓe waɗde politik.

Image
Muusaa Tarawore

Ngam taƴde geƴƴelle macungaagu kanko e musidɗo Mammadu Konaate gooto e saliiɓe njiimaandi tuubakiri ɓe cosi fedde ina wiyee Fedde Jannguɓe Sudaa (Mali) so en kaali farayse mbiyen Association des Lettres du Soudan, ko kayre nii wonti Fooyre Sudaa (Foyer du Soudan). Hay sinno payndaale mayre politik alaa heen haɗaani nde dillude e ngoon senngo.
E nder jaaynde nde o hetti e hitaande 1943 ina nwiyee “Yiytere Keneduguu” “L’œil de Kenedougou”, o ñiŋii heen ko aldaa e suuɗaare aadaaji men bonnuɗi en diine ko wayi no: seɗɗaagu, toorodaagu, ngawlaagu, cubalaagu …e kiiɓal laamu koloñaal ‘en. Kanko e musidɗo makko Mammadu Konaate, Modiboo Keytaa hettii kawtal Yooltooɓe Hujjaaji Jannginooɓe (Federation des Syndicats des Enseignants). Ngenndiyankaagal makko, jaambaraagal makko, golle makko politik e senndikaalyaagal keɓii hurtiyoyde Modiboo Keytaa kasoo cili keewɗi, kono ɗum fof tagaani mo hollude keeci (hulde). Ko salaade mo macungaagu e luunndaade laamu Farayse addani mo jaggeede o weddaa e kasoo biyeteeɗo “Prison de la Sante” mo Pari, ko ina tolnoo e jonte tati, hawrunoo ko e hitaande 1946. E hitaande 1946, sosaa to Bamako (Mali) lannda politik afrikyanke ina wiyee “RDA” (Rassemblement democartique africain), tawa ardinoo ndeen Fedde ko yarhammu Felix Houphouet Boigny horeejo Kodduwaar, kanko Modiboo Keytaa o tamnaa koolaaɗo kuuɓal L’Union soudanaise RDA. E 1953 o toɗɗaa konseyyee Ngootaagu Farayseyanke (Union Francaise).
E hitaande 1956, o woni meer wuro Bamako, kadi o toɗɗaa nulaaɗo suudu sarɗiiji leydi Farayse yanti heen o toɗɗaa cukko hoyreejo nduun suudu.
O wonii cili ɗiɗi koolaaɗo (secretaire d’Etat) laamu e guwernama laamu nayaɓu leydi Farayse. E hitaande 1958, o toɗɗaa walla o sufaa hoyreejo fedde Kawtal Mali “Federation du Mali”. Ndeen fedde diiwaanyankoore renndinnoo ko Sudaa Farayse hannde Mali, Senegaal, Hotto Woltaa hannde Burkina Faso e Dawomee hannde Bene. Burkina Faso e Bene ɓooyaani e mayre kaɓɓi dimle mumen njalti e fedde nde, tawtoyi Kodduwaar. Ñalnde 20 lewru morso 1960, Modiboo Keytaa baaba jeytaare Mali, toɗɗaa walla fiilaa mawɗo guwernama kawtal Mali “Federation du Mali”, tawa renndi e mayre ko Sudaa Farayse (Mali) e Senegaal. Ndeen pooɗee-nduuree e buklet-baklet heewii hakkunde Modiboo Keytaa e koɗdiiɗo mum Senngoor fedde nde fusi ñalnde 22 Septaamburu 1960, Modiboo Keytaa heɓi ndimaagu Sudaa Farayse hannde Ndenndaani Mali, tawa ko kanko heɓi fartaŋŋe politik wonde baaba mum jeytaare maa mbiyen hoyreejo gadiiɗo jooɗaade e jappeere caggal duuɓi keewɗi murteende, karwaas e kasoo.

Image
Modiboo Keytaa

To bannge politik Modiboo Keytaa jooɗiima, jooɗaaki urii buubi ñaaki jaggi luundiiɓe ɓurɓe laaɓtude wa’ɓe no: Fili Daboo Sisokoo e Hamaduun Dikko weddii ɗumen e kasoo. E hitaande 1967, Modiboo hetti murteende (revolution active), yowi kuulal ngenndi  lomtini ɗoon fedde soldateere wiyeteende :Comite  National de defense de la revolution (CNDR). Golle kaantoriɗɗe dadiiɓe walla milis popileer  e jangol doole kaalis faraa mali « dévaluation du franc malien en 1967 »,  ina jeyaa e uube politik lugge caabiiɗe njangu laamu Modiboo Keytaa.
Ñalnde 19 lewru Jolal 1968 tedda paɗe Liyetenaa Muusa Tarawore teɓɓii kufne makko wi’i o haandaani e laamaade weddii mo e kasoo gulɗo jaw to Kidaal. Ko ina abboo e duuɓi sappo tuggi 1968-1978 laamii Mali ko goomu soldateewu (comite militaire de liberation nationale). Baaba mum jeytaare Mali, Modiboo Keytaa maayi ko e kasoo to Bamako ñalnde 16 duujal 1977 tawi omo yahra e duuɓi capanɗe jeegom e ɗiɗi (62), caggal duuɓi jeetati e jappeere, kono haa jooni hay gooto waawa wi’de ko ɗum ɗo saabii sankaare makko, woodii wi’ɓe ko o posnaaɗo, heddiiɓe ɓe mbi’i alaa o maay tan. Ndeen Haalirde Ngenndiyankoore leydi ndi habrii maayde makko wirwirnde makko ñalnde heen to genaale Hamdallaahi ɗeɓii finnirde laamu ngu, sabu yiɗɓe makko fof ñaññu mbi’i ko o baraaɗo mbaɗdi ngar mi ngaraa e polisaaɓe wuro ngo, heewɓe ngaañaa ; woodi kadi uddaaɓe e kasooji. Ndeen laamu cañngu Jeneraal Muusaa Tarawore duumiinde, ɓittere ɓiɓɓe leydi nde juutii. Ko caggal seppooji rewɓe e tikke janngooɓe teeɗantooɓe potal, ko nder nduun iiñturu renndoyankeewu ko kapiteen Aamadu Tumaani Tuure e oon sahaa e wondiiɓe liɓi laamu Jeneraal Muusaa Tarawore e hitaande 1992. Ndeen Ahmadu Tumaani Tuure wonii hoyreejo laamu luɓal yuɓɓini cufal Pr Alfaa Umaar Konaare toɗɗaa sukkiti bawɗi wonde hoyreejo gadano cufaaɗo e potal. Ndeen Pr Alfaa Omaar Konaare jooɗiima wuurtini Modiboo Keytaa baaba mum jeytaare laawol ɗimmol, o inniraa galle walla dingiral biyeteeɗo « Memoriyaal » Modiboo Keytaa, ɗum wonnoo ko ñalnde 6 lewru korse e hitaande 1999. 

Modiboo Keytaa Baaba Mum Jeytaare ko afrikyanke Kuɓɓuɗo Mo Hollataa Gaño Keeci (caggal)


Modiboo Keytaa, baaba mum jeytaare Ndenndaandi Mali afrikyanke kuɓɓuɗo maa caasɗo, nguurndam makko fof o waɗnoo ɗum ko e wooɗtoɗinde doŋre Afrik maa mbiyen Ngootaagu leyɗeele Afrik, tawa ko adii ɗum nii o jeyaama e aafiyankooɓe (fondateur) kawtal Mali (federation du Mali) kanko e yimiyanke Lewopool Sedaar Senngoor hoyreejo leydi Senegaal e oon sahaa. Nde tekkere fuɗɗii luuɓde hakkunde maɓɓe fedde nde fedde nde fusi Modiboo Keytaa geddi tawtoyi Mohammed Seeku Tuure mo Gine Konaakiri e Kuwaame Kurumah mo Gana, ɓe penti fedde diiwaanyankoore ina wiyee Ngootaagu leyɗeele Afrik bannge Hiirnaange. E hitaande 1963 Modiboo Keytaa jeyaama e wallifiiɓe kuulal (charte) Fedde leyɗeele  walla dowlaaji dentuɗi Afrik Organisation de l’Unite Africaine (OUA), kanko fof e wondunoode e oon sahaa ngenndiyankooɓe huɓɓuɓe wayɓe no : Gamaal Abdel Naseer mo Esipto, Ahmed Ben Belaa, Kuwaame Kurumah ko kanko wonnoo, ñeeñiyanke, teenoowo e duñtoowo ngal ɗoon duɗal ngootaaguyankeewal ngal tuubakooɓe Farayse meeɗaani weleede hay sahaa go’to.
Ko wonaa ɗum ko nde tawnoo Modiboo Keytaa ko neɗɗo jiɗɗo jam, yiɗani Afrik jam darinooma ñippi cumu walla fitina hakkunde ɓiɓɓe yumma hoɗdiiɓe Marok e Alaseri e ngal ɗoon pottital politik waɗanoo ko Bamako wuro laamorgo leydi Mali hanki Sudaa Farayseyanke. Caggal nde tekkere politik luuɓi ko juuti tuggude e hitaande 1963 haa heɓi 1966 hakkunde leydi makko e Senegaal, Allah wisi e luural maɓɓe ngal diƴƴe ɓuuɓɗe hakkunde makko e Burkina Faso e Kodduwaar, ɓe mbaawtidi e koye maɓɓe, leyɗeele ɗe mbaɗti nafondirde, yimɓe ɓe mbaɗti yahondirde.

Image
Alfaa Umar Konaare

1960 Haa e Ñallunge Nge Ndenndaandi Mali heɓii Laamiiɓe (Hoyreeɓe) Nayo Seertuɓe Falsafa Dawrugol Walla Mbiyen Jiyanɗe Politik:
Ñalnde 22 Septaamburu haa 19 Jolal 1968 ko baaba mum jeytaare hono gorko ngenndiyanke biyeteeɗo Modiboo Keytaa. Ñalnde 19 Jolal 1968, Liyetenaa Muusaa Tarawore teɓɓii tengaade makko jooɗii e jappeere haa ñalnde 23 Marsa 1991, caggal guttugol keneeli potal e Afrik, goomu soldeteewu e gardagol kapiteen Ahmadu Tumaani Tuure korkiti juuɗe Jeneraal Muusaa Tarawore e goddi malinaaɓe polli mo kuufi laamu luɓal haa ñalnde 8 korse 1992, cufal potal yuɓɓinaa Pr Alfaa Omaar Konaare gonnooɗo Hoyreejo goomu Fedde Ngootaagu Afrik tottaa kuccam leydi Mali haa e hitaande 1997, oon manndaa huuɓi, malinaaɓe ndokkiti mo manndaa goɗɗo haa e 2002 hawrii o fiilaama Hoyreejo Goomu Fedde Ngootaagu Afrik.
E hitaande 2002 Jeneraal Ahmadu Tumaani Tuure paabinooɗo malinaaɓe e ndoolndoolaagu Jeneraal Muusaa Tarawore ari ƴamtude lefol laamu ngol o rokkaa hoolaare nde haa hitaande 2007, oon kadi hesɗitinaa haa 2012 wona hankadi aadi makko e leydi ndi timmii haade wonii kuulal ngenndi ngal ina salii neɗɗo ƴamta walla rokkee lefol laamu cili tati deggondirɗi.

Tesko-ɗen : Tesko-ɗen Ndenndaandi Mali ko leydi mawndi njookiindi e nder jeereende Sahara e diiwaan Afrik bannge hiirnaange to bannge werto wiyaama njaajeendi e njuuteendi mayri ko : miliyoŋ, teemedde ɗiɗi,  ujunaaje nayi e capanɗe jeetati ujunere ,teemedde joyi e capanɗe jeeɗiɗi e nayi (1 248574) Kiɓɓal maa km2, keewal ɓesngu mayri walla mbiyen poppilaasiyoŋ ko sappo e nayi miliyoŋ (14 000000 Hbts) innama aadee caggal binnditaagol kuuɓtidinngol ministeer « habitat » pannoriiɗe mahngo koɗorɗe leydi ndi  e hitaande 2009 maaynde nde. Ngoon losko maa binnditaagol feññinii wonde Mali ina waɗi ko ina abboo e miliyoŋaaji ɗiɗi , teemedde tati e capanɗe jeeɗiɗi ujunere fooyre (2370 000 foyers). Fannuyankooɓe loskiyankaagal diine mbiyi capanɗe jeenayi e dow teemedere (90% ) e yimɓe mayri ndewata ko diine Annebi men Mohammadu Rasuulu (MJK) walla mbiyen diine islaam 10% keddiiɗo o rewata ko diineeji gaadanteeɗi.
To bannge ɗemɗe ngenndiije so tawii ɗemngal Wamarankoore maa Bamanankaa ngal ɓennii (36,9%), ko banndiraaɓe men Fulɓe ɓe cukki e maɓɓe to bannge limoore (13,9%) e tuugnaade e loskooji Fedde Hakkunde leyɗiire nde wonaa laamuyankoore « Ineskoo » wiyaama nii boom ko ɓe miliyoŋ e teemedde ɗiɗo ujunere pullo (1.200 000 locuteurs) kaaloowo Fulfulde maa Pulaar. Ina waawi tawa nii boom ɓe ɓurii ɗoon sabu eɗen nganndi kala leydi ndi ngon-ɗen, so en ɓuraani keewal, eɗen keewi sukkude e ardiiɓe ɓe. Kono tan on kumpaaka keewal men ina heewi waɗde jeddi maa mbiyen yeddeede, yeru Muritani e Sengaal alaa noon ko haali leyɗeele keddiiɗe ɗe. Kono banndiraaɓe yillotooɓe lowre Pulaagu.Com enen wiyooɓe mbi’i mi, wi’i mi e wi’i maa mi, en kaalii en ngaynii mbiy-ɗen : »jeddi ɓoli ngittataa yawaare ». Ittata nde ɗo yawaare ɗemɗe maa leƴƴi tan ko njaɓen winndude, janngude e wonde neɗɗo gooto kadi alɗuɓe renndo men ngo njaɓa ittande leñol ngol geɗal ngal Allah rokki ɓe ngal. Kono pulaar wi’i ; "noppi nanooji puɗata ko e hoyre malaande".
 

Amadou Njaay Zorro Pulaagu.Com/Gabon

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

 

 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : Mali, Fete Nationale, Modibo Keita, Federation du Mali, Soundjata Keita, Soudan Français, Hamadou Hampathe Bah, General Moussa Traore, ATT, Alpha Oumar Konare, Cheikh Modibo Diarra, Salif Keita, Cedeao, Uemoa.


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
 O          RFJ      
X9     Q      W   IKS
 7    48U   AL6      
 W     G      J   LJ7
9NU         CQU      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥