NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
157 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


ABIWORD in Fulah Part 1
Moyenne:
Clics:969
Babba Saadu
Moyenne:
Clics:933
Jey Baaba
Moyenne:
Clics:2114
ousmane hammadi
Moyenne:
Clics:28017
Ousmane Gangue
Moyenne:
Clics:1545

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


MURITANI: Gelongal wullii e Daande Maayo Nuwaadibu, Wuro Fagguduyankeewo Muritani Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 13-08-2010 )
 

Ecrit par MAMADOU MALAL GUEYE (Dooro), le 13-08-2010 20:00

Pages vues : 6105    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
Gelongal Bah
H
oli e aadaaji men ɗi en potaani woppude, ɗi diine men salaaki ? Holi fayndaare ɗowgu laamu Muritani e ɗemɗe ngenndiiji ɗee? Holi ko sinndi aarabaagal e islaamiyankaagal? Holi to islaam yahrata  e nder renndo mbiimiyaŋkooɓe? Mbele ngo wonaani e yeebaade diine oo?  Holi fayndaare ɗowgu (politik) laamu Moritani nde ɓaafti kette leydi daande maayo, ina yeeyi ɗumen ɓe njeyaaka e leydi ndi? Mbele dillinii ɓeen sikketeeɓe ko faamɓe e finɓe (kaadaruuji) leñol ngol ? Mbele ɓeen ndariima haɓtaade no fotiri nih?

Ko huunde e naamnde gonnooɗe ginol golle yeewtere nde musiɗɗo ngenndiyanke Jiba Bah, lollirɗo Gelongal Bah, jirwinani en to leegal Hayyi-Madiriid e nder Nuwaadibu, wuro laamorgo fagguduyankeewo Ndenndaandi Islaamiyankoori Muritani.
Yeewtere nde wonnoo ko ñalnde Hoore-biiru, 7 juko 2010. Nde fuɗɗii ko hedde waktu 17ɓo pawɗo, haa waktu 22ɓo? waktu Nuwaadibu. Ko musiɗɗo mon Dooro Gey ɗownoo yeewtere nde. Adii ƴettude konngol udditi, anndini arɓe ɓe, jaari yuɓɓinɓe hiirde nde, sili toɓɓe yeewtere nde, lelni naamnde ginol golle yeewtere nde. Caggal ɗuum ko gardiiɗo Fedde nde hono Mammadu Alhajji,e Hooreejo teddungal Labbo Mammadu Raasin mbismii, njetti arɓe ɓe.

Gelongal naatiri yeewtere nde ko calminaali, koofnaali nder jime pulaar e pulareeje mum juumtuɗe, memooje luggere ɓernde kala nanoowo « mbiyi-mi ». O adii naatde ko e diine islaam, o siftini calɗi ɗi, o holliti holi no pinal fulɓe e yontaaji ɓennuɗi mbaydi e pinal fulɓe hannde. Ko ɗoo kadi o feññini hakkeeji hakkunde ɓiyɗo e jibnaaɗo. O holliti hannde, renndo ngo ina heewi borjeende ; kono ko heewi heen ko renndo ngo suɓii ɗuum, tawde ina jogii fartaŋŋe salaade oon musiiba.

E nder toɓɓere « diine e pinal », Gelongal Bah laɓɓinii, wonde jikkuji jilliiɗi kesi nani mbonna aadaaji men, jelogal leñol men, e tee ko ɗi aadaaji moƴƴi ɗi luurdaani e diine o. O haali heen koltu: wonde ɓiyɗo pullo ina foti timmude, timma e ɓoornungal mum tawi wontaani goɗɗum (ɗum ko to rewɓe e to worɓe kala). Kono Jiba Bah haaɗaani ɗoon tan, sabu o rippii no feewi e ko feewti e cunningol (kaddingol) dewbo. Ɗoon o siftini, leñol fulɓe ina sunnintunoo ko adii diine Islaam, kono Nelaaɗo (MJK) nde ari nde haɗaani ɗuum, kono wiyi tan ko : « Yoo ŋeeste seeɗa, waasa mudditeede haa laaɓa ». O wasiyi, tawde Islaam haɗaani ɗuum, en potaani miijaade woppude oon aada, sabu so woppaama won ɗo herƴinta nehdi ɓiyi juulɗo. So tawii hulaa ko rafiiji jibinteeɗi heen ɗi, yoo sunninooɓe keble, mbaɗa ɗum no haaniri nih. Gelongal wiyi ko ellee, heblude cunninoowo ɓuri newaade, e heblude ŋarwinoowo; tawde ina wona noon alaa ko itti ɗum?

"Ɓaleeɓe Muritani e ɗemɗe Mumen Ngenndiije"

En mbaawaa ƴettitde ɗoo yeewtere nde no woorunoo nih, kayre fof e faayodinde, kono alaa e sago meeften e toɓɓere « ɗemɗe ngenndiije e goodal neɗɗo ɓaleejo Moritani », nde tawnoo ko ndeen saɗeende woni haɗnde ɓaleejo moritaninaajo kala ɗaanaade, hoyɗa.

O siftinii, e tuugnaade e dalillaaji nanniiɗi, wonde leñol fulɓe ko ɓooyngol, keccungol, sikke alaa ɗo woɗɗi diine Islaam. Nde diine oo naati leñol ngol, o ardi ko e pinal Aarabeeɓe ko goonga, nde wonnoo o yettorii yimɓe ko e Aarabeere, ɗemngal Nelaaɗo Mohammadu Rasuulu (Mo Allah juuli, waɗi jam e kisal e mum), nde tawnoo Nelaaɗo kala, nulaa ko e ɗemngal mum. Ko ɗuum addanta en wiyde, e no o wiyiri, Aarabeere ina teddi no feewi; kono yoo faame ɗemɗe ngenndiije ɗe fof wonii ko Sooninke, Wolof, Aarab, Pulaar e Bammbara, alaa heen peewnangal e nder "isin" (usine), maa mbiyen yimɓe peewni, tawi wonaa gootal heen fof ko e kaawniiɗi e kaawisaaji Joomiraaɗo Joom baɗe e baawɗo O. Ɗuum firti, ko wiyde ina nuska heen ɗemngal, wayi ko no yawde golle Allah nih (Yoo Allah yaafo en, suura en). Sabu ellee, no neɗɗo suɓortaako yummum walla baaba mum nih, ko noon woniri no o suɓortaako jeyeede e leñol Seereraaɓe, maa goɗngol ; ɗuum ko Allah tan waawi waɗande ɗuum neɗɗo, ko kanko tan kadi anndi ɗiin sababuuji ɗi o waɗirta ɗuum (kadi o naamndetaake ɗuum), tawi alaa ko innama aade waawi heen hay batte, so wonaa yiɗde hollude maw-maw e aawde ngaañgu, ɗe batte mum mbeeɓaani momtuɗe e Aduna.

Gelongal Bah e jumpuɓe e yeewtere nde, njejjitaani hirijinde nde fuutankooɓe mbaɗtata hakkillaaji mumen e kolaaɗe ɓaaftateeɗe ina njeeyee jananiiɓe, ɓe njeyaaka boom hay e leydi ndi ; nde yimɓe ɓee nganndata wonde, so neɗɗo haɗaama haalde ɗemngal mum no yiɗiri nih, heɓtanaama leydi mum, hiiɓaama e jaŋde mum, oon so wiyaaka jeyaaka e ngenndi mum neh, ellee won ko haɗaa. Hiirde nde juutii, faayodinii, tawtoranooɓe ɓe naatii e yeewtere nde, kollitii weltaare mum en e golle ɗe.
Ko meeftannde tan e nde hiikiinde, ɗo yontaaji kala (mawɓe, sukaaɓe, rewɓe e worɓe) kawriti, miijooji ngostondiraa, haa ellee mbiyen, ɓe njinaaɗo boom yeewtere ndee gasa, tawde ko kamɓe mbaɗtindii e hiirde nde.

Maamuudu Malal Gey lollirɗo Dooro Gey Pulaagu.Com/Muritani.

WƁ: Cet e-mail est protégé contre les robots collecteurs de mails, votre navigateur doit accepter le Javascript pour le voir

Hollir e Facebook

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii









   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : mauritanie, gelongal, nouadhibou, langues nationales, arabisation


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 3 de 3 commentaires

gelongal ko ngaari ko mawndi seydi bah

Ecrit par: jibi kebe (Invit ) le 14-08-2010 03:37

mbuɗo laa6a yeewtere gelongal bah,fof mum ko nafoore, ko tampanɗo leñol ngol haa teeŋti noon e fuutaŋkoo6e, jamma e ñalawma o woni koy fin dinde fuutaŋkoo6e, rewo mum noon e worgo mum,yoo en tiinno mbatten e makko hakkile,hono no mbattiri den e ngenndiyankoo6e woɗɓe hakkillaaji ni,a jaraama ceerno mamamadu malal,yoo wuur pulaagu e lowe goɗɗe ɗee fof,

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Rokkude miijo

Ecrit par: bahbacca@yahoo.com (Membre ) le 16-08-2010 13:30

Yeewtere Gelongal ndee waDii faayide no feewi, kono tan mi haawraani e makko to bannge duhnugol sukaaBe rewbe. Ko goonga Diine Islaam haDanni Dum, kono kadi waDDinaani Dum, sabu Islaam e hoore mum tawi ko AarabeeBe ina mbaDannoo Dum. Ndeen noon so tawii caDeele ina mbaawi heBeede heen, hol ko haData en daccude Dum, mbaasen wiyde tan ko aada men. Aada ina moYYa ina bona. Bacca

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Duhnogol

Ecrit par: Maamuudu Malal Gey (Invit ) le 22-08-2010 18:51

A jaaraama, a salminaama Bacca. Mbele a sikkaani, tawde ko ɗum aada mo bonaani, heblude tan duhnooɓe, waɗooɓe ɗum haa feewa tawo waɗataa rewam ɓuri? 
Ko wonaa ɗuum mi yettii ma nde gadduɗaa yiyannde maaɗa, kono a hokkii kam damal no ciftinir-mi ina heewi daliilaaji ɗi Gelongal rokki e nder yeewtere ndee ɗi njaltaani e winndannde nde; En ñaagiima yaafuya, ko en etiiɓe tunngude tan.  
Mbeɗe sikki noon “duhnugol e rewam mum”, ina foti yeewtideede no feewi. Ko ɗum saabii eɗen ñaagaa yoo en ndokku heen miijooji men.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 3 de 3 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
GF8         FT9      
3      1    I F   CW7
I2P   FLI   SJU      
7 Y    N    C U   JTM
X9W         QPL      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2014 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥