NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


(Guinea)Lega Bah-Nene
Moyenne:
Clics:1871
wallanbandi
Moyenne:
Clics:1258
Wanngaade yontii
Moyenne:
Clics:2776

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


NGONKA AFRIK: Caggal Duuɓi Capanɗe jeytaare doŋre Afrik, Hol ko waylanii En? Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 08-08-2010 )
 

Ecrit par MAMADOU MALAL GUEYE, le 08-08-2010 16:41

Pages vues : 3800    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Image
Afrik Kummba Yumm'en
Y
oga e Leyɗeele keewɗe e nder doŋre Afirik ina njogori mawninde (maa mawninii) hikka ( 2010 ) hitaande 50ɓiire ko ɗe keɓi jeytaare. Mbele ndeen jeytaare addii ɓeydaare haa hokki afiriiknaaɓe waawde fandinde jeyiiji mumen? Mbele nii jiimnooɓe ɓee pokkitii haa laaɓi? Ɓuri welde jaabaade sikke alaa jaabowol ngol ko: “eey, ɓe njahii, kono ellee beeli maɓɓe ina keddii tawo”.

Haŋki e hecci haŋki "koloñaal" en njiylotonoo tan ko ɓakdi ngadiindi (matieres premieres) afiriknaaɓe (wiro, kakkaawo, kafe, iwuwaar, jamɗe ɓaleeje, kiri, kaŋŋe ɓaleejo (petorol), kaalis, ekw…) hay sagataaɓe maccinoyteeɓe to Orop. Ha jooni ellee ɓe ceeraani e hatojinde e siiɓaade ndoolon Tumbere nde (Afrik), kono ko mbaydi teettere ndii tan waylii, tawi ɓe tuugnii ko e ƴoƴe, peeje fuunti, e wallitoraade ngaluuji maɓɓe e basal afiriikinaaɓe,…

"So tawii en teyii mbiyen Waɗde alaa tawo ko waylii!

Nde winndaa, siifaa, yoga e leyɗeele Afrik ina mbaawi foofde henndu jeytaare ( kitaale 1960 ), toɗɗaa yoo ardo ngenndiiji ɗi Seeɗayal e ceeɗta-kunal janngunooɓe e maɓɓe, kono hay so haalaaka gini ɗii caƴƴetee ko to tuubakiri to. Ina jokki haa e ñalɗi hannde ɗii. Mo ina laamo kala, kala leydi e Afrik  weytoo, wellitoo, maa o wela o weeɓa, o welda e oksidaa’en (“occidentaux”), so ɗuum alaa, tawata itteede mo e jappeere woɗɗaani (e feere fof noon) .

 Waɗde, seeɗa mbiyen alaa ko waylii!

E nder ɗuum saɗii ngenndi dow duunde nde ndaɗndi e rafiiji jeemotooɗi ɗowngu laamu kala: banndam-mbanndaagu, leñam-leñamaagu, kinɗam-hinɗaagu, ɓinngu-baabaagu, ekwn…, hono no waynoo gila e laamuuji Jah-Oogo 'en, Manna en, Tonnjoŋ en, Termes 'en, Saada Dikel Saada 'en, Laamtooro Sidiki Sal en, haa addan maa laamu Deeniyankooɓe, Almameeɓe haa yettii e ngu Tuubakiri, kiiɓi kiiɗi haa  piɗtaali pekkori.

Waɗde seeɗa mbiyen alaa ko waylii.

Alaa ko waylii nde Afriknaaɓe ngoppidaa  e koye mum en, laam-ndendaagu laŋkaa, weddaa; ɗuum jibini golwole keewɗe hakkunde leƴƴi (guerres civiles), maayɓe keewa, sukaaɓe e sagataaɓe ndahee, rewɓe mboomee, mbonnee, jaale coppee ndummbee leptee e geƴƴelle haa maaya. Won e maɓɓe ngona heen ko Allah haaji, njalta, njokka hare nder maa caggal ngenndiiji mum en. Ñalnde kala ko laamɗo follaama, goɗɗo jooɗtiima e jappeere. Hono no wayno gila e laamuuji gadiiɗi.

Wadde seeɗa mbiyen alaa ko waylii.

Nde keneeli "demokaraasii" Orop ngutti e yoga e leyɗe Afrik (e nder kitaale 1990), fuɗɗaa wiyeede haŋkadi yontii laamotoo tan ko mo ɓesngu suɓii lammini. Jooni ko kartal tan, pollugol dadiiɓe yoo nattu, warngooji yoo karmu (ellee karmaano), yoo ɗemɗe ngenndiije potnde to jaŋde, rajo e telewisioŋ, ko ɓiyɓe leydi kala poti e jeyi laamu, ko kattanɗo tan halfintee geɗal laamu. Mbele ɗuum laatiima, ko eey maa alaa?  Ndaw ko famɗi, so tawi won ko waylii gila ndeen. Won e ngenndiije boom, heen leƴƴi ɓeydii ko hiiɓeede, maamaaje mumen kala nduugaa piyaa e leydi, daɗi potrnooɗi wiltude nduggaa, ɓee heen mbaree, ɓee heen ndiwee e golleeji mum en, e jeyiiji mumen. Wadde seeɗa mbiyen alaa ko waylii.
Heewii wiyɓe ina laaɓi, e tuugaade e ngonka ka  afriknaaɓe nguuri ka, so tawi ɓe keddinooma e njimaandi tuubakiri ɓuratnoo moƴƴude e maɓɓe, tawde kay nde ɓe teeldi e koye maɓɓe kala, ɓe laatotoo ko barooɗe ladde, mbaawndi kala morkoo walla moɗa keddiindi ndi.

Holi ko haɗi en waylaade? Holi ko saabii subaka Allah kala pinaaɗo, caɗeele ina ɓeydoo heewde? Mbele ko en njangaani? Walla en njanngu en paamaani?  Haawnii heen fof, ko eɗen njogii jannguɓe jaŋde toownde, yaltuɓe e duɗe toowɗe keɓtinaaɗe, ɗe ngannduɗen hay  ɗowɓe ngenndiije tuubakooɓe ɓe, ko e ɗeen njalti. Mbele wonaa en njanngat tan kono en paamataa ? Walla en njanngii, en paamii, wondi ko en pinaani ? Mbele wonaa kadi ko jaŋde addata maa tabitinta pinal ?......

Naamnde ɗe nani keewra en, banndiraaɓe Fulɓe walla afriknaaɓe tiiɗno-ɗee mbaɗlee en jaabaade. Ko waawi heen wonde fof, woodi jaaboriiɓe ɗee naamnde e wiyde: Nehdi e nehsu Afrikinaaɓe  njahdaani e yuɓɓo "demmokaraasiijo"? Hay so wonaa goonga dey, ina nanndi heen, kono en ngaraani jaabaade ngo miijo, njiɗ-ɗen tan ko joopaade (hono no go'to e mussiɗɓe men wiyratnoo: en kirsaani, en mbarmintu tan).

Heewii e nder leyɗeele ɗe, ɗo laamɗo haaɓanaa, wiyee yoo "manndaaji" ndotte, "wooteeji" njuɓɓinee.  ɓiɓɓe leydi ngootira juuɗe e koyɗe, kono koroo yo jooɗinooɗo o ɓos. So yahii haa o feewnitiima e jappeere he, haa o fanndinii ɗoygu tan, o wayla doosɗe kaɗooje mo waasde duumaade kaaɗdi nguurndam makko e laamu. O wona e toŋtude ɓe heen, o toŋka ɓeya to, o tonnga ɓeya ga, o waɗta jey denndaaɗo jey makko keeriiɗo, no dontuɗo e baaba mum, hono no waynoo gila e laamuuji gadiiɗii.

Waɗde so en cuusii mbiyen mbiyen alaa tawa ko waylii, saka waylanoo ɓiɓɓe afriknaaɓe.

Heewii ɗo laamɗo laamii, ngam geɗe mum kaantorinɗe e juutde e laamu, o haaɓanee.  Subaka gooto hoƴƴudu makko teɓɓee o follee, o woppinee jappeere nde. Ɓaawo ɗuum, nanndidiiɓe makko miijooji ngara e ɗowgu ngu, njokka ngool dawrugol kaaɓningol, wonta ɗo wonnoo tawi alaa nii ɗo yahnoo. Woni ɗo mbiyɗen: Ɓe njaltirii dame, ɓe naattirii kenorɗe.

Image
Dental ena haalee... kono leelii.
Waɗde kay seeɗa mbiyen alaa ko waylii.

Rafiiji ɓurɗi bonde nani ndooki miskineeɓe: jontinooje maa mbiyen "palidismo", "sidaa", ɗoyru, ekwn…. ɗi limotaako. Rewɓe nani ngoppa piɗtaali mum en hojom kala e baame, tigguuji ɗii kaalaaka. Mbele wonaa noon tan waynoo gila nde ganndal kesal anndaaka, janngaaka, faamaaka? Hono no waynoo nde anndanooka so wonaa caafal e paafal, mbaangu tan e denngere tan.

Waɗde seeɗa mbiyen alaa ko waylii.

E nder yonta hannde oo, yoga e sagataaɓe uujii, uujanii jawɗeele ɗe keɓataa, gure men dowriije fof njeewii. Nde yooro hawi hanndii, kolaaɗe men jeeri e waala cooyi, caaɗli e beeli melsitiima ngontii karaaje joorɗe kos, semmbe fof ulliima e ladde, ngam njiylaw  nguura. Won e maɓɓe njaltii hay keeri leydi, ɗannaniima leyɗeele goɗɗuɗe, to anndaa hay toon ne, ɓe ndaɗaani e caɗeele, haa teeŋti e lepte tumarankaagu. Won e maɓɓe boom njettoytaako, keddotoo ko e maayo haaɗngo "geeƴ" Atlantik,  genaale ɗii piɗtaali piɓtuɗi njoorta to ngenndiiji mum en. Ɗi paaɗaa haa addani ɗi fotndude maayde e wuurde, nde ɗi njooɗii e “samba laakaara”, waɗde keewɗi e majji njoftoyii laakara.

Ɓalli sagataaɓe, liɗɗi mbaɗdii heen idaa to ɓakkere

kamɓe ndognoo ngenndiiji maɓɓe sabu ɓittere,

Hay so ɓe njettoyinooma kayne ellee ɓe ceeraani e takkere,

Jooɗiiɗo kala yoo siimtat ndeen ɓelsere.

So tawii en ndiwii hebbere e tuppere,

ɓur-ɗen hatojinde hannde ko e ɓellere e hettere,

waɗde ngaynanen koye men e teppere.

Banndi am en, banndi am en, juutii ndee mettere

Yontaani, yawtu ummanaade ndee yawre,

Kono ellee ko en jebbliiɓe ndee faawre.

Mo gollal mum woni humde bamɗi seertataa e bonɗi holsere,

Kono seeɗa mbiyen eɗen mbelaa ndee ɗawre.

Heewɓe e men ndonkaama hay yoo kawre,

e tee ko ɓeen fof  ngoni haangaaɓe e tawre.

Ɓe ngona faayre leñol, ɓe cikka ko ɓayre.

Dariiɓe so ina ngoodi ina ɗaminaa yaakaare

Kono  ummaade yontii, mbele maa nanondiral dawre.

 

Maamuudu Malal Gey Lollirɗo Dooro Gey Pulaagu.Com/Muritani

WB: Cet e-mail est protégé contre les robots collecteurs de mails, votre navigateur doit accepter le Javascript pour le voir

Noddirde: 6553833-2443833.              

Hollir e Facebook

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








  


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : afrique, indépendance, états, guerre civile, démocratie, union africaine


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 8 de 8 commentaires

duunde afrik (full6e).

Ecrit par: jaafara elimaan baal (Invit ) le 08-08-2010 19:22

Ko adi-fof sallminaango teddungo he mon. 
1º Mankad'en ko ngenndiyankoo6e saas6e, yid'd'6e ko kala ko faati he aada he pinal afrik. 
2ºKala ko njanngud'en ko d'uum ngonntaten, janngu6e Safaroore mbiata ko ala ko woodi ko wona d'uum,janngu6e, d'emmde tuubakoo6e ko noon. 
Ngoy'a-am ko full6e,enen GENO ena rokki-en,kala d'emmngal mbaawd'en,ala baawd'o seerndude en he jom d'emmngal-en so wona to y'iiy'am. 
3ºMaju6e heew6e wala 6e pamaani ena njeya he tammpin6e-en, ko wayi no wiyoo6e aada moy'aani mogginii6e he diine, 6een 6e ngaddani kuutord'e naftorrd'e, hena gasa twa 6e paamaani,aduna ko maayo,yimm6e ko lid'd'i 6urgu 
doole maa mawwnude fof mod'a keddiid'i-d'i. 
4ºKo 6uri heewde he men ndoni ko yeebaare. 
5º6esnguuji-men loowaaka pinal full6e" jaambaraagal,banndiraagal, Ligganaade 
e maayande leñol,arrdide leñol-mum he goobu mum. 
6ºHannde ko d'eeleeli 6uri heewde he men, sibu ala bakiliid'o maayannde leñol men. 
Hannde muusimi ko en d'anniyankoobe,6i66e d'anniyankoo6e, taaniraa6e danniyankoo6e,jibinoo6e d'aniyankoo6e,jibinanoo6e ladde. 
njaafod'on, ko fodde jiid'e-am. On njaraama.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Ɗanngal

Ecrit par: Maamuudu Malal Gey (Dooro Gey) (Invit ) le 08-08-2010 20:58

Ceerno Jaafara Baal, mi salminii ma. Eɗen mbeltii e yiyannde maa faayodinnde, e dalilaaji ɗi ndokuɗaa en. Kono mbeɗe yiɗnoo naamnditaade ma ko feewti e toɓɓere sakkitiinde nde, ɗo kaalɗa ɗanngal ɗo. Mbele aɗa waɗi ɗanngal jeeyaa ko teppi ƴellitaare renndooji men ( haa teeŋti e ngol fulɓe) ? Mbeɗe ŋakkaa faamde yiyannde maa nde ɗoon. Ko wonaa ɗuum, mi yettii ma no feewi.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

afrik suwaa tawo waylo

Ecrit par: usmaan gaajo (Invit ) le 08-08-2010 22:56

so wozee6e njehi ndokki ti afrik ndimaagu mum wona haa laa6i sabu haato yaarete zo e nder afrik yoga e gardiingu toowngu ko kam6e ngardina gila e gollorze haaye cafrilze hay nder laamuuji afrik won jagge toowze ko kam6e ngardi haazo afrik yaaratazo ina wazi ardii6e fuuntaa6e gite mumen ngutte ndonka yiide laabi 6amtaare tawo alaako saabi zum sowona wiinoo6e en ke6i koye 6e ngoppi koye 6e cakkii e6e tonga koyze so tawi duu6i 50 jeytaare afrik haa hannde afrik koko sakki juuze mate galu gonzo e nder afrik oo 6esngu afrik wondiko alanaazum ganndal e peeje wadde mbiyen alaa tawo ko wayli haaye ñallunge he saza yizi laamaade afrik alay sagel ndiisno ndiraaye ma66e hayso kaa laamzo a ja6at pewjidaaye ma66e su zuum alaa en njiyi cokor cokor mo6e mbazata haa sabobina hareeji jamma e ñalawma dumiizi e nder afrik wadde mbiyen dokkit gol ma66e afrik hoore mum wona haa laa6i kono mbele afrik fotiko joozaade tan hofa pezeeli fada ndimaangu mum jaabowol mum ko alaa

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Naamnal

Ecrit par: Dooro Gey (Invit ) le 09-08-2010 01:31

A jaaraama Ceerno Usmaan e ɓeydol maa paayodinngol. 
Feewde e janngooɓe ndee winndannde Kala,eden njiɗnoo walleede jaabaade : Mbele wondi ko Afriknaaɓe Janngaani ? Walla ɓe njanngii,ɓe paamii, wondi ko ɓe pinaani ? Mbele wonaa kadi ko jaŋde addata maa tabitinta pinal ?...... walla ko ɓe pinaani ? walla maa taw ko nehsu maɓɓe woni ko yahdaani e demmokaraasi ?

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Duuɓi Capanɗe Joyi Jeytaare Heero Afrik

Ecrit par: Elh Baaba TALLA (Invit ) le 09-08-2010 10:10

Musidɓe feerotooɓe e Lowre Pulaagu.Com, on calminaama on njuuraama, ngaccon hakke no feewi sabu fergitere wo'tere ina waɗaa e naatirde winndannde musidɗo men Dooro Gey nde: Ɗo haalata maa limtata leppi gadani ɗo, mi heɓii ɗisde heen inɗe laamɓe hanki, tee wonaa ɗum wonnoo fa'ndaare jaayndiyanke o. 
Taate ba'ɗe noon kala e sahaa ina mbaɗa e Jaaynde, kono nde tawnoo ko daartol joom mum en ina ngoodi, ɗum saabi eɗen ñaagoo ɓe yaafuya e ndeen juumre. Musidɗo men Dooro Pulaagu.Com/Muritani yettaama e nde ɗo winndannde ɓeto duuɓi capanɗe joyi jeytaare doŋre men Afrik. Mboɗo sikki hankadi en paamondirii. Yoo Geno rokku en fartaŋŋe yettaade pa'ndaale men dagiiɗe. 
Elh Baaba TALLA Pulaagu.Com/GABON

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Duuɓi Capanɗe Joyi Jeytaare Heero Afrik

Ecrit par: Elh Baaba TALLA (Invit ) le 09-08-2010 10:16

Musidɓe feerotooɓe e Lowre Pulaagu.Com, on calminaama on njuuraama, ngaccon hakke no feewi sabu fergitere wo'tere ina waɗaa e naatirde winndannde musidɗo men Dooro Gey nde: Ɗo haalata maa limtata leppi gadani ɗo, mi heɓii ɗisde heen inɗe laamɓe hanki, tee wonaa ɗum wonnoo fa'ndaare jaayndiyanke o. 
Taate ba'ɗe noon kala e sahaa ina mbaɗa e Jaaynde, kono nde tawnoo ko daartol joom mum en ina ngoodi, ɗum saabi eɗen ñaagoo ɓe yaafuya e ndeen juumre. Musidɗo men Dooro Pulaagu.Com/Muritani yettaama e nde ɗo winndannde ɓeto duuɓi capanɗe joyi jeytaare doŋre men Afrik. Mboɗo sikki hankadi en paamondirii. Yoo Geno rokku en fartaŋŋe yettaade pa'ndaale men dagiiɗe. 
Elh Baaba TALLA Pulaagu.Com/GABON

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

d'anngal.

Ecrit par: jaafara elimaan baal (Invit ) le 10-08-2010 11:00

Sallminaango teddungo faade he leñol Fullfulde. 
moodi(musid'd'o) Maamuudu Malal Gey, d'anngal ko boomaare nde ala ko foti so wona firtaare nde tuubakoo6e pawi e hoore 6aleejo nde rootaaka ha hannde. 
danngal ko bonnata ko 6uri heewde e ko nafata. 
Yeru 1ºmaay6e keewi. 2ºÑaw6e e lade ngassata.3ºLud'tu6e kaaletaake.4º6errd'e njoori (yurmeende natti). 
d'eed'oo ged'e fof e muusde hono wopude jinnaa6e duu6i duumiid'i arta tawa be birniima (cannkiima)ala ko foti muusde. 
No heew6e paamirta so sukaa6e gaale-fof d'anniima, ngopi he galle tan ko nayee6e, so gallol ma suudu yani hol darnoowo?,so galle yanaama hol paabotood'o?. Leydi kodonngre, leñol ko galle,so 6e cariima jey ma6e nawe (so wujja maa so hepta)tawa ala ko 6e mbaawi heen. 
En ngopi ko men hed'en peewna ko janann6e tawa ko naftortod'enheen ko seed'a. accon hake. on njaaraama.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

on kaali goonga

Ecrit par: jibi (Invit ) le 11-08-2010 06:32

haala ka fof ko goonga 6alee6e ko nii tan alla fecciri dumen e aduna,ko dusoo6e tan ngonata e aduna,on a jaraama seydi gey

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 8 de 8 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
D3C         DIE      
  T    4      L   4Y1
MQY   W42     1      
  A    Q      T   H8R
KWR           5      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2014 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥