NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
149 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..



Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


GABOO: Bilo Ñalɗi Pineyankooji Fedde Fuuta waɗnooɗi to Liberwiil Gaboo Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 07-08-2010 )
 

Ecrit par MAMMADU SAALIF MBAAY, le 07-08-2010 12:51

Pages vues : 8492    

Publié dans : Les News, Pelle e dente


Image
E
ngol noon en leelii arde sabu keblugol winndannde ɓennunde ndee gasoyi ko waktu 21 ɓiijo ɗoon ɗo yeeyirde Diriim-Tel Olandoo (Njaafo ɗen eɗen ndutta teddungaal, eɗen njetta ardiiɓe ndeen yeeyirde sabu newaare nde ɓe keblani en to bannge ɓoggol lulluŋaawol, ɓe keedti e hebbinde ɗereeji ɓaŋŋinirɗi Pulaagu.com. Ndeke en njaarii Mammadu Baabayel Mbaay e Aamadu Mbaay). Nde gasnu ɗen e wondude e keñe njaaɓan-ɗen galle Saydu Saar bismiiɗo ndee hiirde, bismii fuutankooɓe, bismii ganndo men, ceerno men Pr Abuu Bakri Muusaa Laam. Nde njettiɗen njaɓɓeɗen, ndokka-ɗen nokku, puɗɗi-ɗen ƴettude nate.

Caggal nde Galo Saar sifii darnde e tiiɗnaare terɗe Fedde Fuuta, Hooreejo fedde ndee ƴetti konngol,  holliti wonde caggal ɗee golle, so Allah jaɓii, feewanaa ko sosde aafnde maa mbiyen "fondation" tawi kala gummiiɗo ummanii pulaar golle mum ina tonngee heen; kala deftere faayodinnde winndaande e pulaar ƴeewee no muuldaa.  Saydu Saar, bismiiɗo hiirde ndee to galle mum, ɓami konngol. O adii "wasiyaade" yimɓe ɓee yoo hadaaye Nulaaɗo Allah mo jam e kisal ngoni e mum yaltine sabu tawtoreede gooto e taaniraaɓe  mum. So eɗen teskii ma, Fedde ndee udditirnoo golle mum ko silke deftere Allah teddunde ndee, ndeke ina ɗaminanoo wortoraade no ɓuri moƴƴude, so yaltinde hadaaye Nulaaɗo Allah. E nder konngol joofnirgol haala makko, Saydu Saar hunaniima Fedde nde ina rokka ɗum teemedere ujunere (500 000 Fcfa) mbuuɗu seefaa, baɗlal keeringal  ngal o fodannoo Fedde ndee e nder ɓernde makko, so ɗii ñalɗi ciynaama.

E nder jooɗnde nde won dokkuɗo Fedde ndee ujunnaaje sappo (50 000 fcfa) mbuuɗu, Allah e mum weltaade. Fedde Faarmata Binta Rasuulu hawraama golle mumen njuɓɓii sabu geɗe maɓɓe kala njooɗii, timmii. Seede mum ko nate seppo ŋarɗungo ngo ceedi ɗon, yantude e ndee hiraande waɗnde faayiida nde yiytere ndaarata, reedu joom mum heewa.

Image
 
Tiitoonde yeewtere hannde ndee noon toɗɗii ko leyɗeele men e ko dooki ɗumen caggal uddooji Jamaa (Senegaal) e Manantali (Mali). Ceerno men, ganndo men Pr Abuu Bakri mUUSAA Laam to duɗal jaaɓi Haaɗitirde Ndakaaru adorii ko: salminde jooɗnde nde gooto fof innde mum e yettoode mum fuɗɗoraade e hoohooɓe diine. Nde ngarɗon jaɓɓaade mi boowal laaɗe diwooje Liberwiil, won ko kaalnoo mi. Mi wiyiino on: to tolnii mi hannde to bannge ganndal ɗoo, mboɗo yettira ɗum Allah sabu oo "martaba" mo o rokki mi. Kono hay ɗuum, so banndiraaɓe keɓtinaani ko ngollotoo mi koo, hay baɗte mi dañaani." O siftini ko Ceerno men, Mammadu Sammba Joob lollirɗo Murtuɗo Joob (yoo Allah ɓuuɓan ɗum) wiynoo mo: "Ganndo hoto won ɓellere gajjal, faya haaɗtina e reedu mum."

O jokki kadi haa jooni, o wiyi: "Mi winndii, hono no Baaba Sal wiyri nii gerngal defte sappo (10): "paawngal" leydi (la Fièvre de la Terre) ko deftere nde ngadii mi winndude ngam reende pinal men, mbele e ngal waasa majjirde en. Mboɗo sifoo e nder mayre "musibbaaji" doomiiɗe leyɗeele men. Iwdi fulɓe gila Misra, paalel njuumri, sawru ganndal ko heen jeyaa. Onon ne on mbonnaani sabu on ciftorii golle am, mbaɗanɗon mo ko mbaɗanɗon mo koo. Nde neɗɗo leydi oo, hono Pr Magaanga mo Duɗal Jaaɓi Haaɗtirde "Universite" Omaar Bonnggoo Ondimmbaa ari salminde mi to jippunde am too, jippunde nde teddinirɗon mi ndee, o wiyi: Aan noon, anndu banndiraaɓe maa ɓee njippin maa ko e "hotel" ɓurɗo moƴƴude e nder wuro ngo. Naane mbaran ɗon ko ngaari e njawdi. Enen Fulɓe ko ngaari woni mbaraangu ɓurngu teddude gfayde e koɗo. Ndeke weltaare am ina mawni.Ko Allah jogii njoɓdi yoo yoɓ on, kadi teddina on ko aldaa e ɓuutdi. Caggal ngol konngol mantungol, duttirgol teddungal, yeewtere ndee fuɗɗii.

"Yeewtere Pr Abuu Bakiri Muusaa Laam"

Eɗen mbaawi tonngude e haala makko wonde Fuuta ko leydi waalo iloori wayi kono kaŋŋe nii sabu leƴƴi kala njiɗiiino tellaade nde Fuuta woni Fuuta ndee. Kono jooni ɗuum wayliima. Sabu yaama e mon ɓe yooro ngoo riddi Fuuta haa ngari ɗoo e leydi ndi, kono noon leydi ndii nani ɗoonn haa jooni, kayri kam ndi dogaani. Baaraasuuji walla uddooji mbaɗaama to Senegaal e to mali. E siftinde ko e hitaande 1984 uddo "baaraas" Jamaa gasi, duuɓi ɗiɗi pawtii heen uddo Manantali ngoo joofi. Ɓamtaare Fuuta waawaa rewde walla laataade so wonaa ndema e ngaynaaka sabu nokku jogiiɗo leydi mbaydi no leyɗeele men ko ɗoon foti adoraade.Neɗɗo ko jogii ko heen tuugnotoo nde waawa ɓamtaare. Leyɗeele gulleteeɗe hannde ɗee kala, so wonaa Japoŋ, ɓamtaare mumen adii laataade ko e ndema.

Image

O wiyi:" Alhajji Sayku Umaar taal mo Halwaar meeɗiino weddeede naamndal ko feewti e ndema, o heɓɓitii, o wiyi": Ndema ina heewi ko haali, kono mi feccataa ɗum Aamadu am. Kaa haala hollitta ko ndema ina heewi tampere
Oon jamaanu noon yawtii. Hannde peeje karallaagal e kaɓirɗe kese ina ngoodi tawi ɗe tampinaani. Enen kala eɗen teskii caɗeele ɗanngal gila Orop, Amerik haalaaka Afrik. Feere ɓamtaare men waawaa dañeede gaagaa kolaaɗe men jeeri e Waalo. Kono won caɗeele ndookii sabu uddooji (baaraasuuji) mahaaɗi ɗii kaɗaaɗi leyɗeele men ɗe ñamlaade haa teddi ko ina abboo 300 miliyaar e kaalis Dolaar. Eɗen ngandi ñamaande ko ko yoɓetee, hay so anndaaka holi no yoɓratee. Woon haralleeɓe mawɓe wayɓe no Mustafaa Kase en mbiyi: yoo leydi ndii waɗe pecce tati: heen feccere laamu ngu heeroroo, pecce ɗiɗi keddiiɗe ɗee ngona e junngo Konsey riiraal e
dow eɗe peccitee pecce 3: adannde ndee waɗee ndema toɗɗiika njulaagu walla mbiyen "Agro-bisiness" feccere adannde ndee (laamu). 

Pr Abuu Bakiri Muusaa Laam yeewtii ko heewi  ko fa'ti e jeyi ngenndi (Domaine national), o holliti wonde:  so wonaa ɗo ngon-ɗaa aɗa rema ngesa maa, ko heddii kala ko jeyi laamu. Kono hay ɗuum ko ɓe ƴeewtotooɓe ɗuum. O woppaani hay ko wiyetee titre foncier koo. E dow ɗuum, o siftini wonde luɓal (bail) laamu ko duuɓi 99 bail. O wiyi: "Enen fuutankooɓe en ngandaa ɗuum e leydi, ngannduno-ɗen ko renndeede e nder galle." Ɗuum woni jeyi baaba.
O yeewti ko juuti e caɗeele coomiiɗe e leydi, o rokki yeruuji baɗnooɗi e nder Fuuta haa e diiwanuuji goɗɗi ko wayi no waalo. O wiyi ɗuum ko e yonta Abdu Juuf, hannde noon eɗen nganndi laamɗo jooni oo. Ɗum nani ɗoon.

Hannde, ko en ɗanniiɓe, won dookɓe ina catii ina padi no dute padirta janɗo ɗomka haa taƴa, cilkita ɓanndu mum. O teeŋtinii noon wonde hay gooto waawaa haɓde e laamu. Yeru waalowaalo'en nani ɗoon. Feere nde njiy mi ko mbɗen peere no ndemruɗen leydi men, ndaɗnden ko mbaaɗɗen heen daɗndude. Leydi ndii e hoore mum ko kaalis. Kanko e hoore makko, o wiyi ndema jalel e jammbel, o suɓanaaki ɗum ɓiyiiko. Won ɓe cuuɗi men Fuuta ɓe ngalaa doole ko liggorii leydi ndii.Won ɓe padaani haa mbiyee yo ngummo, won kadi ɓe kaalisaaji mumen mbonnaa, kono hoto yimɓe ɓee ngoppu. Sabu haalaaɓe ɓee ɓooyi juutde ko heɓtooɓe leyɗeele ɗee So ko Wuro, maa gure walla nii rennduɓe faamondirɓe, ndentinen doole, peeje, liggoɗen leyɗeele men. kala ko mbaaw-ɗen ndenndinen, hay so mbiyen hikka, ngummanto-ɗen ko feewnitde kam e fotndude leydi ndii, mo wuuri maa mo wuurti mbaɗen goɗɗum, ngoniren noon haa golle ɗe ngasa.

Image 
 
Nde o rowi konngol makko solaade maa mbiyen mikiroo hooti e taaniraaɓe Nulaaɗo men walla Serifaaɓe: caggal salminaandu Islaam. Banndiraaɓe ɗii ñalɗi ko e ñalɗi tesketeeɗi njeyaa sabu loowdi nanaandi hannde ndii. Eɗen ñaagoo Allah nde yoɓata wonɓe sabaabu ɗum ɗoo. O siftini konngol NUlaaɗo Allah mo jam e kisal ngoni e mum: so a nanii haala ƴettu ko nafata heen koo. O wiyi: Denten, ndentinen, pewjanan koye men tawi hay gooto fewjanaani en. En njettii Allah sabu Fuutankooɓe ko juulɓe ko yiɗɓe nulaaɗo Allah. En jettii Allah sabu no hoɗiraa ko noon yillortee. Hoto gaño dañ sago mum e men. Gooto kala yoo waɗ Faatiha e Salaatul Faatiha, yaa Laɗiif laabi jeenayi. Hawri e waktu 22W 30 yonii hiraande ɓadinaama yimɓe peewi e kiraaɗe. 
 
E janngo mum, kikiiɗe hade men hirndude, en keɓii fartaŋŋe jooɗodaade e Goomu Njuɓɓudi ñalɗi ɗi. Geɗe keewɗe naftooje leñol ngol njeewtaama heen. Sikke alaa hono ɗii ñalɗi wonaa tan guurtinooji pine men, kono ko sahaaji jiytondiral e ɓamdugol peewje ɓamtirɗe leñol men. Kala ko njiy-ɗen ina feewi e ngol ciimtol, ko leñol ngol feewi, soomi ko feewi; kala ŋakkanɗe tawaaɗe heen ko e am woni, nde tawnoo neɗɗo timmaani.
Wonnoo "anniya" men e faayndaare men ko wuurdude e mon ɗii ñalɗi fuutankaagal, ɓaŋŋinirɗi pinal Fulɓe e kuuɓal. Yoo Allah rokku en waɗtude nii mo wuuri, tawa eɗen ɓeydii en ustaaki, arɓe nootitaade e ñalɗi ɗi mbaynoo jam, tawoyaa jam.

Nulaaɗo keeriiɗo Mammadu Saalif Mbaay jaayndiyanke Pulaagu.Com/Gaboo

Cet e-mail est protégé contre les robots collecteurs de mails, votre navigateur doit accepter le Javascript pour le voir
Nulaaɗo dariiɗo pulaagu.com
Liberwiil, Gabon

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

 

 

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...

 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : gabon, fedde fouta gabon, aboubacri Moussa Lam, culture peule, langue pulaar, libreville


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 1 de 1 commentaires

a jaraama no feewi

Ecrit par: jibi kebe (Invit ) le 11-08-2010 23:14

hay huunde humpaani min eɗii ñalɗi pine badaadi gabon,seydi mbaay golle maa fof njoodi peewi,yoo alla 6eydu mbaawka ka,yoo wuur pulaagu.com,e lowe ful6e fof

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 1 de 1 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
HJH          2       
  8    F    A7    MUW
8TT   55H    R       
7      L     4    TO1
CJC         3T6      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥