N

dee falnde, to woɗɗi, ɓuri keddiiɗe ɗee ɓesnude. Kayre tan ende soomi feccere keewal yimɓe leydi ndii. Falnde Esti'eer heɓi innde mum ko sabu maayo Komo yuppata diƴƴe mum ko e nder falnde ndee. Maayo Komoo ummii ko e maayo Mbee maa Mbay ɗo Kanngoo, ngo looñti, ngo sawndii ŋore Liberwiil, ngo yantoyi e haaɗngo Atlantik ɗo Cap Esteriars. Ndeke so maaje ndendu ceeri e wenndiŋ too feewde dabbe, wuro Pr Umar Bah teddiniraaɗo ɗii ñalɗi pine,Librewiil ko ɗoon maaje njuppata e maayo haaɗngo.

Ko e ngoo wuro, laamorgo dawriyankaagal e njuɓɓudi Gabon, laamorgo falnde Esti'eer, Fedde Fuuta jooɗii. Wuro ngoo ina soomi 578 156 innama aadee (2005). E hitaande 1849, dahanooɓe ina mbaɗtoyee maccuɓe, jolnanooɓe e laana mbiyeteeka Elisiyaa, nde ɓe ngaddaa haa e jiimnde ɗo wuro ngoo darii ɗoo, ɓe taƴi ɓoggi, ɓe teerni laana, ɓe cosi wuro ngoo. Kono tan won wiiɓe, wuro ngoo ina hoɗanoo ko adii ɗuum.

Darnde sukaaɓe ena seedaa...

Ko waawi heen wonde kala, golle ñalɗi pine tijjanooɗe ɗee udditiraama silke deftere Allah seniinde ndee, hedde waktu 11 e dow gardogol hoohooɓe diine wuro ngoo.Ceerno Muntagaa Umar Taal gooto e seernaaɓe tawtoranooɓe ɓee duwii, wiyi: yoo Allah daɗndu, suura en sabu Qur’aana. On puɗɗoriima ko moƴƴi, yo Allah rokku en joofnude e jam. So haaju fuɗɗoraama defetere seniinde ndee, ƴettaama ƴettiraama Allah ina wayi no feewii nii.

Kikiiɗe, hedde waktuuji 16 seppo mawngo ina heblaa ngam feññinde pinal kam e cormitogol Fulɓe. Seppo ngoo fuɗɗortoo ko to Ambasad Senegaal tiindaade Sinemaa Komo, ɗo jeewte ɗee njogori yuɓɓineede ɗoo. Sinemaa Komoo woni ko hakkunde Haayre Seniinde (Montange Sainte), Jehre Monbuwet e Jamaa Ceerno Umar Kan ɓurka anndireede Jamaa wudduwal.
Seppo ngoo: Seppo ngoo fuɗɗii ko hedde 17 kikiiɗe. Leñol ngol e ngal ñaantungal tuggi Ambasad Senegaal, woomii Opitaal Jeneraal, wirtii SEEG tiindii Komo.

18w 20: hiirde ndee fuɗɗii ko e konngol Abu Kebe, o yettini bismaango, ko woni kanko woni jirwinoowo hiirde ndee. O adii noddude ko Aynaaɓe, ɓe njippii e ndinngiral, ɓe kolliti ñaantungal maɓɓe. Nde aynaaɓe ƴeeŋi, sippooɓe njoli hollitde cormitogol, ɓe ngardii ko bismaade Pr Laam, ɓe ngaddani mo ko fedannde wiyeteende: ittaaka waɗtaaka, ina wondi e nebam sirme.

Nulaaɗo men dariiɗo to Liberwiil e Abuubakri Laam

Jaaltaaɓe noddaa kañum ne e gubbol mum, Gellaay siforaa, Hammee Birom Moodi Kome jaaraa, kummba saar mo ŋawle e ŋaaraango limtaa e jaale cubalaagu; sappotooɓe keɓti Mikorooji ina cappoo Jimɗi Baaba maal: gubbol, ɓaytoɓayto fayi daande maayo ina yahda e daaɗe reftotooɓe Rewɓe subalɓe ɓee ŋabbi, ngaddi liigu mumen ndokki Pr Abubakri Muusaa Laam. Ganndo maayo ƴetti konngol yimɓe ngulli luuki caati mo kelle.

Taamiraaɓe Bilaa Al Habashiyyu noddaa, ngari e keewal nootitii hinnde mumen, ɓe caataa kellii, nde ɓooyi ɓe njippii. Subalɓe e liɗɗi, aynaaɓe e nebam e kosam, fedde Bilaali ngaddii waare leɗɗe hannde hiraande dañaama. Ñeeñɓe noddaa: maabuɓe e lawɓe, sakkeeɓe ndeggorii: ɗum ko boɓi, looɗe butelaaji curayuuji ina mbeelnaa e juuɗe, ɓe calmini Fuutankaagal. Saawaali yimaa: ndokkee saawaali yimɓe caati kelle. Fedde Fuuta, weliikam, pulaagu weliikam, pullu am "manketaake" tennge, enɗam fulɓe e lawɓe jarfaa. Ɗoon aynaama ndille laawii kaalis juuraa haa joorii. Ɓee ne ŋabbi, loonde rootaa rokkaa Pr wondude e ñaaƴo yooɗngo.

gooto e ñaaƴooɓe ena ɓaŋŋina Pulaagu.com

Rewɓe rimɓe noddaa: jaawanɓe e tooroɓɓe. Rewɓe reewɓe sacciiɓe haa nannditi e ɓikkon jinneeji nootiiɓe ngari njuuli e Nulaaɗo Allah, ɓe mbismii Ceerno Laam.  Ɓoolol(wiro) ngol duuɓi teemedde 200 yaltinaa, debbo jaawanndo oo holliti wonde: ngol wayri yaltineede ko nde o jibinaa. Rewɓe rimɓe ɓee ŋabbi calmin, mbismii. Faatiha janngaa aayatal kursiyyu rewnaa heen, Qul-huwalaahu-ahad, moolorɗi ɗiɗi, salaatul faatiha wortoraa. wammbaaɓe noddaa ko fantaŋ ɓe ngadorii, Aamadu Samm poolel , gemlaaji, aynaaɓe nayi ina keewi kono potaani miin kala tawa mi nattitii waawde. Kinnee maa wona yawaare koofee maa wonaa hutaade.. Kaalis juuraa. Ilo yalaɗi siforaa ɗoo tawi dow wulii les wulii etee kammu ŋabbotaako.

Societeeji tammbiiɗi ñalɗi ɗii noddaa, njettaa e ballal mumen: Safiir Internasiyonaal, Air Iwaar, kawbel (cowbel, galle kosam), Air Mali, western union, bgfi: kamisoko bismaa. Gabcel yejjitaaka,Sammba tijjaani jallo.

Awluɓe ndokkaa konngol ngaddi leeso, ciftini yimɓe ko firti Tooro, ɓe ngaskini haa Mboolu Maakama Sayku Umar, Alfaa Umar ceerno Baylaa.....Ndeke awluɓe ɓee ina coomi jirwinde hiirde ndee. Kolli belɗi koɗi, kelle caataa worɓe awluɓe ina naayoo.  Fari laamɗo gede mo yeddetaake, daaɗe dow jahduɗe juɓɓondirɗe; Hono naane tawi daande seroore debbo gawlo lotti ina seeka weeyo, ina sera.Ɗoo kadi tawi yimɓe ɓee nattii waawde jogaade koye mon. Paamon noon, ɗii binndi ko ɗi "en directe", ko ɓernde fidata, nde tawnoo gila fantaŋ hoɗaa tawi ƴiiƴam lallii e reedu, ɓernde honaa awluɓe e wutteeji bakaaji ina njeysoo. Eskey pulaagu! Eskey pulaagu! Mo yooɗaaka pulaagu tawi ko alaa ngilngu ɓernde. Daaɗe belɗe yelaa ina cera, worɓe awluɓe pelliti jippaade ina njaha haa ɗeɓi jusaade, Allah e naayogol, juuɗe ina mbiccee maa mbiyaa: ɗe ngoni  ko e seŋtaade. Misoraaji ina mbeɗoo, coppuli dawaaɗi, ciññel jaangaaɗo, juurooɓe keewti dinngiral. Ndeke mbiyen haayoo yelaa. Mbiy ɓe yonii, maa mi yeena on "ordinateer" am oo.
Jolee laana tuutuu jolee laana.

Dono waali, Wulee joom mbaar e mbaaraangu. Mballee mo Allah walli. Baar goɗɗo nanngaa: laam tooro, tooroodo jaaraa. Mo wii awluɓe nafataa tawaka ko a kewnaani. Ɗoo noon mi siftorii Farba leñol Mammadu Abdul Sek feetere jayngol. Ko mawɗo awluɓe oo heytiiɓe, so wonaano ɗuum ɓe njokkitan jamma oo. Tawi futuru yonii, yamiraa yoo foofte seeɗa, waktu rokkee.

Caggal juulal futuru, pulaariyankooɓe njoli e dinngiral:
Fedde fuutaa noddii, nootoɗen e keewal
Waɗi mi wi'de noon ko enen njiidi yumma
waɗi mi noon wi'de ko enen njiidi baaba.
Ko renndi kala teskee, teddinee hormee
Ɓiɓɓe fulɓe ngumme joɗnde mehre nafataa
So doole ndonkii yoo doole keɓɓo
waɗi noon wi'de ko enen njontaa hannde
Yonta hannde ngummee mawɓe nduusa en...

Ɗoo golle ngarti e joom teddungal ñalawma oo: Fedde Fuuta.
Sammba tijaani Jallo hooreejo fedde ndee ƴetti konngol bismii Ceerno Laam e lomtaade fuutankooɓe.
Nguurndam Ceerno Umar Bah siftinaa arnooɓe hawri jamma oo woɗɗoyii, hiirde ndee rowaa ko hedde waktuuji 21.
Aadi jaggaa, janngo kikiiɗe ko Pr Laam naatata dinngiral yeewtana fulɓe dartol iwdi mumen.
 

Mammadu Saalif Mbaay
Cet e-mail est protégé contre les robots collecteurs de mails, votre navigateur doit accepter le Javascript pour le voir
Nelaaɗo dariiɗo to Liberwiil, Gaboo

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...

ON NJAARAAMA FULƁE...

Tags : oumar ba, pulaar, institut des langues nationales, ifan, le fouta toro au carrefour des cultures, libreviille

Evaluation utilisateurs

   (1 vote)

Affiche 16 de 16 commentaires