M

awnde 16 Morso 2010 min naati Niw York sahnga beetawe. Gila Manhattan haa Brooklyn, alaa ɗo yaɓɓaa saka ɗo tuuta alla e werlaaji e yimɓe heñiiɓe heewde! Niw York noon waɗi ko palle joy: Manhattan, Bronx, Queens, State Island e Brooklyn. Ko e ndeen falnde min jaɓɓaa, min teddinaa, ko e oo nokku koɗo moƴƴaa fooɗti laamu. Brooklyn ɓooyii wonde falnde wellitiinde hade mum yantude e Niw York e hitaande 1898. Millioŋaaji ɗiɗi e feccere neɗɗo ina koɗi e Brooklyn, ko falnde nayaɓere ɓurnde hoɗɗeede e DDA.

Brooklyn ko laaɗe njoorɗe ceekata leydi, muta e nder diƴƴe cuppitoo e kammu, ɗo werlaaji e yimɓe mbappondirta e oljo oljo e nguleeki ɗe neɗɗo waawaa sifaade! Kono Brooklyn kadi ko jumaa mawɗo e Fulton, ɗo Imaam Siraaji Wahaaji wajatoo, oo Siraaji, jaɓanaaɗo, tiiɗaaɗo Alla e Nulaaɗo mum! Ko o juulɗo ganndiraaɗo goonga kaɓatooɗo kala fenaande, o felii jaayiya baɗnoodo Niw York Ñalde 11-9-2001, o wiyi "hay gooto waawa warde pittaali e ndii baadi e innde lislaam", kono kadi o yennii leydi Amerik nde Bush haɓotoo juulɓe!

Ko e ndee falde Ceerno Alhaji Baro, Imaam galle Sayku Umar wondude e besngu Alfuutiyu njaɓɓii hoɓɓe ummiiɓe baŋ yo baŋ e Dowlaaji Dentuɗi Amerik. Fuutaŋkooɓe ina teddina fuutaŋkooɓe, koɗuuli haa e nder Otelaaji. Bisimilla koɗo !!! Tisubaar juula to jumaa Harlem e gardagol Seriñ Jibriilu Jeey, dental ngal saakii, juulɓe potitoyi Brooklyn galle Sayku Umaar. Gila takkusaan haa geeƴe ko e njuuluuji, wirdu, jaŋde Quraana, waajuuji e innaali Alla tan wonaa, jamma oo fuɗɗi woɗɗoyde, seernaaɓe nduwii, jamma gadano waala e Brooklyn.

Hoyre biir 17 Morso 2010 woni ñalde ɓesngu Sayku Umaar e almudɓe mum cuɓii ngam siftorde jinnaaɗo maɓɓe, ceerno maɓɓe salndu diine, mo Fuutankooɓe paarnortoo hannde e duunde adunaare ndee. Hol yuɓɓinɓe o jamma e hol tawtoraave jamma oo?
Yuɓɓini jamma o ko mawdo lomto jinnaaɗo debbo, oon woni Nenee Taal. Jeyi sabaabu jamma o ko mawniiɓe Safraa Taal ne wondi e ballal Rama Taal, Madaani Taal (Kolombus) e Rugiyatu Taal (Sinsinaati), nde wonnoo ɓe noddi ko e innde Alfuutiyu alaa keddiiɗo, ko ɓuri teskinde, ko galeeji diine keewɗi tawtoraama : Sariif Abdul Kadiri Haydara gandiraaɗo Ciise Haydara mo Ciloñ salndu fuuta wuro ceerno Baaba Talla, Ceerno Sidi Ahmet Sih ko gooto e ɓesngu Alhaji Maalik mo Tiwaawoon, gardiiɗo Zawiya Alhaji Maalik Sih to Waasinton laamorgo DDA, Sariif Al hasan Salmaan to Sinsinaati suka tokooso hakkille mawɗo jokkoowo enɗam jiyateeɗo e kala dente juulɓe e DDA.
Jalaalu Diin Bah mo Ceerno Aamadu Tijjaani Mammadu Saydu Bah cincuɗo Madiina Gunaas ha yaaja dewal Geno garnooɗo tawtoreede Daakaa Kolombus, Ohayo arii mawninde jamma oo. Ceerno Abdul Kadiri mo ceerno Mammadu Bokara Kaan duɗal jaaɓi haatirde lislaam to Kahaydi, dawɗo Farayse hiirtoyi Brooklyn. Ceerno Mustafa Ñas gooto e ɓesgu Baay Ñas mo Kawlak gummoriiɗo Dowla Kintakki. Ceerno Siree Jah ŋanaajo nguurdam Rasuul to Kulombus Ohayo. Ceerno Baydi Aan jeyaaɗo Beelinaaɓe gummoriiɗo dowla Wirjiiña ko kanko firatnoo kala ko haala e pulaar e ɗemngal jolfe, mo limti juuma, en toriima yaafuya wonaa sago so tawii won mo limtaaka e dogol ngol . Nokku o ina ñantaa ha yooɗi, yimɓe nootiima ha keewi, ñameele e njarameeje ina pilpiltondira, jooɗorɗe kuufi daŋki mawki ɗo seernaaɓe njooɗii ina kucciti e almudɓe e yiɗɓe.

Ko Ceerno Madaani bismii dental ngal, refti heen jaŋde Quraana. Cerno Siidi Ahmed Sih e Cerno Abdul Kadiri Kaan njimi, jime Alhaaji Maalik Sih ɗo jaarata nulaaɗo; almudɓe ina njaaboo, dental ngal ina naayo... Nde ɓooynoo, konngol rokaa Nuuru Sayku Umaar ŋanaajo nguurdam Sayku Umaar Alfuutiyu, caggal calminaali tedduɗi e koofnaali, Cerno Nuuru huccinii njettor keeriiɗo e yuɓɓinɓe jamma o e njettoor kuɓtidinɗo e kala tawtotraaɗo jamma o hay jiɗnooɗo tawtoreede dañaani. O ɓamti daande, o yeeƴii ñaamo e nano makko o wiy: "mi alaa kongol no njettirmi jooɗiiɓe ɗoo ɓe, gila e taaniraaɓe nulaaɗo ɓurɗo winndere, ha galleeji waliyaaɓe e seernaaɓe Fuuta fof renduɓe ɗoo hannde. Eskey Sayku Umar Alfuutiyu Taal!
Ko e ndii baadi o yeewtani bandiraaɓe juulɓe nguurdam Sayku Umaar Alfuutiyu ha salaatu. Teddungal ruttaa e ceerno cukalel Jalaal Diin mo cerno Aamadu Tijjaani Mammadu Saydu yo juulnu dental ngal Abdul Kadiri Kaan duwii yimɓe fof ɓamti mbiiy Aamiin. Ndental ngal saakii won heen ndawti kooti ɓe kirdi jaltiri Niw York luuro (tunnel) Holland.

So Geno Jaɓii ma lowre men Pulaagu.com artu e nguurdam Alfuutiyu.

Haadii aan, nulaaɗo dariiɗo to Niw York
Cet e-mail est protégé contre les robots collecteurs de mails, votre navigateur doit accepter le Javascript pour le voir

Nulaaɗo men dariiɗo, Haadii Aan (nano) e Sirif Alasan Salmaan (Sinsinaati)

Daŋki hohooɓe hiirde ndee?

Nuuru Sayku Umar, ɗowɗo yeetere ndee.

Alasan Salmaan, Nuuru Sayku e Sidi Ahmed Sih (galle Maalik Sih)

Alasan, Nuuru e Sidi Ahmed

Jubbannde e joɗnde soknaaɓe arnooɓe e keewal.

Jubbannde e jooɗnde worɓe arnooɓe

Jubbannde...

Jubbannde e renndo arngo ngoo.

Almudɓe e jimɗi mum'en tedduɗi.

Soknaaɓe ɓee keedaani sara e hiirde ndee.

Jubbannde e hohooɓe daŋki ɓee.

Nuuru Sayku Umar.

Arɓe keewii limotaako...

Ceerno Madaani Taal mo Kolombus, ena bismoo renndo ngoo.

Ceerno Abdul Kaadiri Kan mo Ceerno Mammadu Bookar Kan (Kayhaydi)

Daŋki hiirde ndee ena hucciti e renndo juulɓe.

Ceerno Siidi Ahmed Sih, Galle Alajji Maalik Sih (Wasinton DC)

Cerno Siidi Ahmed Sih ena sataa nano Abdul Kaadiri Kan, ñaamo Nuuru Sayku Umar.

Ceerno Abdul Kaadiri Kan

Ceerno Jalaalu Diin Bah mo Maadiina Gunaas

Jalaalu Diin Bah e yoga e wonndiiɓe mum.

Jubbannde e daŋki kii.

Jooɗnde rewɓe ɓee.

Jalaalu Diin Bah ena jaɓɓondira e Nuuru Sayku Umar

Ceerno Jalaalu Diin Bah ena jaɓɓo ceerno Siidi Ahmed Sih

Rugi Taal (sinsinaati) e ceerno Nuuru Sayku (Gummoriiɗo Senegaal)

Safuura Taal (Niw Yorko) juɓɓinɗo jamma oo.

Jalaau Diin Bah mo Madiina Gunaas

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

Tags : Elhadji omar tall, new york, Nourou Tall, madani tall, commémoration

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

Affiche 5 de 5 commentaires