NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


GABOO: Helooɓe Baafe Jamma NjooɓIima Fiɗtaandu musidɗo men Mammadu Muusaa Caam (Boynaaji) Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 14-07-2010 )
 

Ecrit par AMADOU NDIAYE (Zorro), le 14-07-2010 21:01

Pages vues : 7675    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
Maammdu M Caam, yrmeende Alla e maa!
K
o ñande Alet 11 lewru morso, jofi Altine 12 lewru ndu ngon-ɗen ndu, helooɓe baafe jamma njooɓii fiɗtaandu musiɗɗo men Mammadu Muusaa Caam to cuuɗi men Boyinaaji. Ko e oon subaka Altine , o tawaa e nder suudu bitik makko omo lelii dow leeso, omo haɓɓaa ɓoggi haa o tiiɗi, omo fiyaa laaɓeeje baŋ yoo baŋ. Oon war hoore ina haawnii no feewi sabu hay hoɗdiiɓe makko e galle ɓe gooto kala woondi, waati, wiyi hay dillere wootere ejaani e oon jamma halkaare.
Ko waawi heen wonde fof, ko nder jamma jennguɗo ndeen ajaande waɗaa, sabu Jibi Kamara gooto hoɗdiiɓe makko heɓii wiyde yaltii jamma hedde waktu gadano ina simmoo, nani Rajo Farayse Rfi ina haala nder suudu makko. Ɓe mbiyi : « omo joginoo neesu woppude Rfi ina haala nder suudu makko haa weeta».
Ndee ustaare peral maa boomaare waɗnoo ko to leegal biyeteengal wuro mawngo maa mbiyen « Garaa Wilaas ». Ngal ɗoon leegal ina anndiraa heewde taƴooɓe, hay ñalawma gooto fof ina hula yahde teelɗo e nder maggal, ngam hulde yaneede.
Mbele ko hoɗdiiɓe makko haalpulaar’en ɓe njani e makko, walla ko sukaaɓe taƴooɓe wonɓe e leegal ngal jamfii, njoɓii fiɗtaandu makko ? E jooni jooni o kam, alaa heen fof ko laaɓi tawo, ngati haala ka woni ko e juuɗe sariyankooɓe wuro ngo, tee ina ɗaminaa maa goonga feeñ, warɓe hoore ɓe ceenee, mbeddee e suudu niɓɓuru.
Mbele ko Mammadu Muusaa Caam tan meeɗi yahrude senegaalnaaɓe e dow ndi ɗo mbaydi ? Ngal ɗo naamndal jaabowol mum ko alaa.

Sahaa e sahaa fof hoɓɓe ina layyee ɗoo no ndammiri Juulde Taaske nii, jam ruttoo ñalla, waala.


« Haalooɓe pulaar mbiyi So tawii Fowru Ɗukkii Sagata Yiyi Ko e Jaɓɓal mum ».
So tawii fowru maa waasooru ɗukkii sagata yiyi ko e jaɓɓal mum», E wiyde gollinoowo mo hono Abdul Asiis Lih to Abdallah Waalo : Mammadu Muusaa Caam, ko ɓe mbaɗti gollodaade ko ndu ɗo lewru foti waɗtude lebbi jeegom. Ko o neɗɗo jamyamo, mo heewaani pitipiti mo anndiraaka caakaneeje maa pankare. Hade makko wonde julanke ko o « kusuŋŋe » o wonnoo o yahatnoo ko e nder batooje, ko nde golle ɗe ndartii nde, o felliti jooɗaade e bitik o, omo ndaarta ko o wuurniri ɓesngu makko heddiingu Boyinaaji. Haalooɓe pulaar mbiyi : « ñalnde balɗe ngasi, ceerno e fiɓiri baaji fof ngalaa ko mbaawi heen ». So lajal makko e tagoore makko timmii, hiirataa joom mum leloyaaki wirto ɓenna.

Holi ko woni Heedo Laamu fayde e Hoɓɓe ?

Laamu leydi waawndi wonde kala no reende kisal yimɓe mum woniri farilla nii, ko noon kadi jogorii farilla reende kisal hoɓɓe kañum e jawɗeele mumen. Kono ellee ɗo e Gaboo kisal maɓɓe ina ɗeɓi yeebeede walla nii boom tawa ko ɓe yeebaaɓe maa woppidaaɓe e koye maɓɓe ; belaaɗo kala naata e maɓɓe duufta dammuwol ɓurngol fayde hirsa haa mema leydi tawa alaa biyoowo suukara ina weli.
Adii yeebaade kisal men nii ko jooɗaniiɓe en ɗo ɓe, ellee wonaa sabu gonangal men ɗo addi ɓe e leydi he. Kala e maɓɓe noddaaɗo heewaani waɗtude heen faayiida. So en ƴettii yeru : Gaboo, alaa ko ɓuri senegaalnaaɓe haa teeŋti noon e haalpulaar’en heewde e mayri, kono hay karte konsileer walla paspoor heɓde ɗum ko saɗeende mawnde, alaa noon ko haali geɗe toɗɗiiɗe sariya. Haalooɓe pulaar mbiyi : « kala no sakke yiyru ma ko noon ɗatirantu maa paɗe ma », maa taw ko newaare men haa ɓurti addani hujjaaji men yoolaade ɗo fotaani. Holi fof paamoowo, so wiyaama hannde ammbaasadoor Senegaal alaa e leydi he, jogii ko tamnaaɗo konsilaayankaagal maa mbiyen « charge d’Affaires », etee qiraama ko tawetee e Afrik Hakkundeejo fof ko Gaboo ɓuri ɓesnude ɗanniyankooɓe senegaalnaaɓe.
Ɗum tan banndiraaɓe fotii tagde laamu Abdullaahi Wadda ngu waɗta e men hakkille, sabu eɗen njowitaa no feewi.
So tawii laamu leydi njaɓɓiindi en ndi, hiisaaki en, holi ko haɗi en kiiso-ɗen koye men, cirŋinano-ɗen koye men, mbaasen lelnande warooɓe en ɓee daaɗe. Hoto ɗum ɗo dañtu Sammba yumma mum, kono so en ndaraaki laŋ, maa ɗum dañtu sammbaaji goɗɗi, mbiyen kadi en kollii Allah walla ma o ñaaw ko dukaaka. Haalooɓe pulaar noon mbiyi :  « so fotnooɓe wulliteede ngullinii, miskineeɓe kuuɓat law », enen ne hoto njaɓen woorti ko ɓenni sonngireede jamma e nder galleeji men.

Holi ko Saabii Kootol Njuga Njaay jooɗaniiɗo Senegal Gaboo ?

Ngal ɗoon naamndal ina waawi waɗde mo woni kala ngada beño. So tawii a ƴeewii, a ƴeewtindiima  mbiyataa maa taw laamu Abdullaahi Wadda nattii jogaade haaju e ɗanniyankooɓe wonɓe Gaboo. Eɗen nganndi Njuga Njaay nde fiilaa nde heɓiino waɗde njillu ɗo e wuro laamorgo fagguduyankeewo ngo, o jooɗodii e huunde e senegaalnaaɓe heddiiɓe ɓe hono banndiraaɓe men Jolfuɓe ɓee ngeddi jooɗnde mbiyi kaalanaaka, tee mawɗo koloni senegaalnaaɓe weddii ko eeraango ngo humpaani hay gooto. Yanti heen kadi, ɗo batu ngu waɗnoo ɗo e ɗo ɓe keewi rentude ɗo ko salndu e palal. Ñalnde heen, nde tawnoo ko o neɗɗo alliyanke cuusɗo goonga, o resaani, o resndaani, alaa fof ko o heddani ɓe so wonaa ko o anndaa. O rokki ɓe fenaande, o wiyi : hay sinno ɓe kaalnaka, so wiyaama tan jooɗaniiɗo Senegaal ina ara ɗo, senegaalnajo fof ina foti haɓɓude kine paɗe mum haa tiiɗa, ara heɗaade, sabu anndaa ko jogori haaleede.
Kono ɗoon yimɓe fof ina paami wonde gila Umaar Jaw mo Jammel heɓi Fedde nde ko ɓe ɗehiiɓe maa nii boom ko ɓe ngedduɓe, ɓe coomi e ɓerɗe maɓɓe ko haalpulaar mo janngaani, taraani ardotaako ɓe haa abada. Ko ɗum saabii « alhaali » maɓɓe fof  ko kamɓe nawanta koye maɓɓe Liberwiil. Won wiyɓe ko kamɓe mojjitii mbinndi ɓataake ɓaarni e mawɗo leydi ndi, ngam wiyde oon famɗinii ɓe e dow haalpulaar’en, e tee ɗo yahaa artaa fof maa tawe ko oon bone saabii kootol o ɗo gorko alliyanke mo hulaata haalande neɗɗo goonga.
Ko goonga ko Abdullaahi Wadda fiilnoo mo, so welaama itta mo, kono o fotaani entude senegaalnaaɓe Gaboo, o wiya  o rokkataa ɗumen ammbasadoor. Ko waawi heen wonde pooɗee nduuree hakkunde Haalpulaar’en e Jolfuɓe wonaa hannde fuɗɗii, tee kadi wonaa hannde hokkata.

So en ngartii e winndannde men, Mammadu Muusaa Caam ko haalpulaar jeyaa ko cuuɗi men Boyinaaji o, jibinaa ko to Boyinaaji ñande  7 lewru korse e hitaande 1951. Neene makko wiyetee Aysata Hammadi Caam, Baaba makko wiyetee ko Muusaa Juulde Caam ; o woppii caggal makko cuddiiɗo gooto e sukaaɓe tato kadi e wiyde banndiraaɓe makko ko o gooto gorko jibnaaɓe makko. Ko ñalnde talaata 13 lewru morso Mammadu Muusaa Caam wirnaa  caggal juulal takkusaan, juuli mo ko Almaami ɗimmo Jumaa wuro ngo e tawtoreede halifaaɓe diine wuro ngo, baandiraaɓe, sehilaaɓe e hoɗdiiɓe. Ko sahnga waktuuji tati ñalawma pawɗi hojomaaji capanɗe joyi e jeeɗi waktu Gaboo, juulɓe ƴetti mo, pawi mo e Werlaa, ɓe ndaaŋani Genaale maa Baamuule Cennge, o duusaa, o duusiraa sunaare e ginnaali Allah. Hakkunde wuro ngo e genaale ɗe ngoɗɗeeki mum ko hojomaaji capanɗe tati e ko fawi. Nde dental yettii baamuule yanaande makko wonaa e aseede, heddiiɓe ɓe ɓallorii oon fartaŋŋe njuurorii maayɓe mumen. Nde tawnoo ɗoon ko seeno no naane tawi ngaska ka yanii, banndiraaɓe e sehilaaɓe ɓurɓe ɓadaade cuuti gooski ki, pali mo e cewka paliika, ngaflini mo junngo makko ñaamo, cuddi mo leydi, o hooti Sahre goonga.

Nde ɗum ɓenni jibnaaɗo e Ceerno men Abdul Rahiim Ñaŋ to Wuro Alfaa wiyi : gooto fof yoo janngu Faatiha laawol gootol e qulhuwa- alhaalu laabi capanɗe nayi e go’o nulda mo, kanko e maayɓe juulɓe leliiɓe ɗoon. O heɓɓorii oon fartaŋŋe suno, o weddii eeraango fayde e juulɓe ɓe nde tiiɗnotoo mbaɗa ko Allah waawni juulɗo mbele golle genaale ɗe ina njoofa, sabu enen fof ko ɗo mbaɗtinten janngo. Caggal wirwirnde nde, juulɓe ɓe fof pottitoyi ko to Jumaa mawɗo to ngam tellinande mo deftere Allah seniinde nde.
Pulaago.com ina rennda sunaare e banndiraaɓe Boyinnaajinaaɓe, ina toroo : Yoo Allah yurmo mo, yaafoo mo kanko e maayɓe juulɓe, ndu o naati ndu ɓurana mo, ndu o yalti ndu, barke makko heddoo e sukaaɓe ɓe o woppi ndiwaani ɓe. Allah ɓooyna mo toon, ɓooyna en gaayi, ɓooyen sakkanaade mo e duwanaade mo. Aamiini, aamiini.
Alaa fof mo sunaaki e nde ɗo maayde peral e cekedele, gooto fof ina haamtoo ina wiyaa nganndee dey wonde tumaranke ina muusi. Ñande fof eɗen mbaree alaa haalooɓe.
E nder ɗum Umaar Soh gooto e tawtoraaɓe wirwirnde nde wiyi:”en mbaawaa tan wuurdude nii e nder ngo ɗo wuro, ñalnde fof tan eɓe ndaaftira sagataaɓe men gooto gooto, ɓe kirsa haa ɓuuɓa hay gooto wiyataa suukara ina weli.
Fotnoo hannde e nde ɗo maayde enen julankooɓe ɓe fof udden bitikaaji men fotde balɗe ɗiɗi, haa laamu ngu hattoo. E oon tuma maa hoohooɓe wuro ngo naamndo ko muusi en. So tawii ɗum waɗaaka gooto heɓii bitikel mum jooɗiima, wiyi ko mehre paamon ñalnde woɗnde, ma ɓe taw en e nder bitikaaji, galleeji men ɓe kirsa en haa maayen, jam ñalla waala, njahen e Allah juuɗe ɓole.”
So eɗen malaa yoo Allah haaɗnan en ɗo wororde, heeda hakkunde tagoore e tagoore.


Aamadu Njaay Zorro Jaayndiyanke Pulaagu.Com/Gaboo


* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : mamadou moussa thiam, gabon, port gentil, meurtre, consulat du s�n�gal


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (1 vote)

 

Affiche 3 de 3 commentaires

Mette ndiwataa ɗoo

Ecrit par: Ibraahiima Saar (Membre ) le 14-07-2010 20:53

Ko saɗaani Alla foti tawo wiyeede sabu nguurndam e maayde ko kañum'en ñaldata, kiirdata, mbaadata. Kala nde balɗe ngasi, ko ebna faloo alaa. Kono guurɗo fof, Alla ena hokki ɗum fartaŋŋe reende fittaandu mum so waawaa reenanee. 
So warngooji ena njana e men ɗoon e Gaboo, adii fof ko laamu leydi ngummi-ɗen jaasi sabu sinno ngu sirŋiŋino tan, maa hohooɓe leydi ndii ndarano kisal ɗanniiɓe maggu. Kono heebaare ndee ena nndaa ko saabii ɗum e miijo am: ko haalpulaar'en ngoni toon! Mbar Senegaal haŋkadi suɓaaki laawol mum, kala ko wonaa jolfe yoo maay, so ɗemngal, so njulaagu, so neɗɗo? 
Ooɗoo gorko mo ɓe mbari ɓe njaniri e mum maa taw klo eɓe nfanndi alaa ɗo jogori wulleede. Kono tan yo a taw maa laamu Gaboo waɗ heen fulla mbele waɗɓe ɗum ɓee ena njiytee. Ɓa mbaawata waɗde hen fulla tan ko so tawii laamu Senegaal ummaniima yoo goonga yalty jooni jooni. So ɗum alaa, hay gooto wonndaaka. 
Onon julaŋkooɓe kadi so on mbaawii, uddee bitikaaji mon balɗe tati ngam hollude sunaare mon. Mbinndee ɓaakeeji fewde e ammbasaaduuji gonɗi ton ɗii kala, fayde e laamu Senegaal, hohooɓe diineeji ɗii kala. Ko ndeen sabaabu waawata dillineede sabu ko e darabniiɓe ɓamtaare Gaboo njeya-ɗon. 
Maayɗo oo yoo Alla yurmo-mo, yaafoo-mo. Yoo juuɗe moƴƴe njaɓɓo-mo. So Alla mette ndiwataa mo wiyaani, waɗaani ena waɗee ɗee golle bonɗe! 
Yoo Alla ɓaydan musidɓe men wonɓe to Gaboo sutura, o falanoo-ɓe bonɓe e bonnooɓe, Aamiin. 
En nduwiima...

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

kooni ko zam nguurnda muusi

Ecrit par: usmaan gaajo to gaboo (Invit ) le 14-07-2010 21:35

yurmi niima e 6ee laarto yoo6e ko galle baaba wuurdi saatu nde waylo waylo wayli jamaanu men to6o natti ilam darti yooro duumi baasal yaaji sagataa6e kaa6i joote mbazi ladde seeko mi naata oljo oljo natti to gure menngam sagataa6e naatee ladde ngonti tumarankoo6e kono yurmi niima zo teddungal alaa hakkunde njaati gee6e e ho66e mumen teenti noon zoo e gaboo sabu 6esngu gaboo alaako nganndi na so wonaa yoo nguur e dow ho66e ko zuum wazi ho66e zo ina njogi tampere mawnde gila noon e persida umar bonngo maayzo mo ngannduza haaye ñallunge he saa sawndiima yenaande mum maa nan gulaali mum e piile zewo fiyate ze sabu bone oo fof ko kanko addi zum o holi 6esngu makko tan ko ho66e wadde mbiyen to dogee wazi to hucce alaa yoo allah yuurmono en baraazo o yaafoomo en neldi 6esngu makko duwaawu yoo alla ñaaw nde fenaande wazateende tawo alaa to ngullito za

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

du aaw

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 15-07-2010 11:49

Eɗen nelda mammadu caam duwaa,yoo geno yurmomo yaafoomo,yoo geno haarnumo Aljanna,yoo geno waɗmo ɗo waɗ-noo maayɓe malaaɓe,kaŋko e maayɓe juulɓe fof,yoo barke makko heddo e ɓesngu makko,ɓe ɓooya sakkanaademo e duwanaademo,Aamiini.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 3 de 3 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
 N           K       
G9     M    LP    F4W
 K    JH4    H       
 K     P     3    JFI
B5M         C1M      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥