NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..



Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


NGENNDIYAŊKOOƁE MEN: Siiftorde Aamadu Jool e hitaande tataɓere maayde makko Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 19-06-2010 )
 

Ecrit par AMADOU NDIAYE (Zorro), le 19-06-2010 20:45

Pages vues : 12761    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
Mamma Habii Jool
Ñ
ande naasaande 18 lewru korse 2007 haa ñande njeslaari 18 lewru  korse 2010, ko hikka waɗi duuɓi tati ko musiɗɗo men, ɓi’i neene men Aamadu Jool to Juude Jaaɓi, harbiyanke pellunooɗo « Jihaadi » ngam momtugol humambinnaagu leñol mum hootnoo e Joom mum to Ndakaaru.
« Aamadu Jool a wirni kono a maayaani »
 Ko ñande naasaande 6 lewru korse 2007 musiɗɗo men Aamadu Jool nganndiranooɗo “Peti” Jool wonande Juude jaaɓinaaɓe ɓe o janngidnoo “ekkol”, Mamma Habii wonande dewol makko to Cubalel Laawo wuro neene makko jeyaa.

Ko hikka waɗi duuɓi tati (3) haa yahdi e naange ko musiɗɗo men, ɓiyi Neene men Aamadu Jool suddii leppi leydi. Hannde noon, Pulaagu ina rutta mo leppi teddungal sabu nguurndam makko fof o waɗnoo ɗum ko e momtugol humambinnaagu e ɗemngal makko neeniwal  ngal o ñaaƴirtunoo, o faarnorii duuɓi e kitaale kanko fof e hiɓindaade ɗemngal tuubakiri, Farayse. 
Holi gonnooɗo  Aamadu Jool gorko pullo, ɓi’i pullo neene e baaba jeyaaɗo e hinnde Cubalaagu mo mbootu cukaagu mum daasaa hakkunde Juude Jaaɓi, Juude rewo, Juude hakkunde maaje  e Cubalel Laaw?:
Aamadu Jool, wi’de ina haala golwole maa e renndo Fulɓe maa taw ko welde ɗemngal walla aandude e ho’re mum sabu Pulaar wi’i:”so tawii guppoowo aandii e ho’re mum tuuta e juuɗe” enen ne maa taw ko ɗum heɓtii en e oo ngal ɗo ɗanngal ngal artetaake. Aamadu Jool a yahii  nde “yontaani” a woppidii min e yeeweede, ngoppu ɗa caggal ma jinnaaɓe ɓe korsa mu’en e ma humpaani, miñiraaɓe, sehilaaɓe e cuddiiɗo kam e suka baggo mo diwaani, hay aayaawo ma haaraani.
Aamadu Jool ko hebliyanke (kebloowo) dowrowo e ɗemngal Pulaar to Galle ARED, Goomu Wbinndiyankooɓe Ɗemɗe Ngenndiije Senegaal, Fedde fannoriinde njanngu mawɓe e ɓamtaare duumiinde e doŋre Afrik.

« Pele Njannguyankooje Aamadu Jool » :
Aamadu Jool jibinaa ko e hitaande 1961 to cuuɗi men Juude Jaaɓi e nder falnde Podoor (resiyoŋ Seeliwi), baaba makko wiyetee ko Muusaa Jool, neene makko ko banndi mum debbo Lobbaat Faal, wiyetee ko Habii Miñel Faal jeyaaɗo to Cubalel Laawo. Caggal njanngu makko leslesu to duɗal Juude-Jaaɓi, o heɓi seedantaagu makko, o ɓenni Podoor haa ko Allah haaji, o raaŋani duɗal hakkundeewal ngal Federba to Ndar ; o ummii toon, o fayi Pikini Ndakaaru, o jippii Kaaw makko Lobbaat Mammadu Biraan, lollirɗo Lobbaat Faal, o winndii e duɗal Pulaar ina wiyee Jamɗe Mbaawaa, ganndiraaɗo Aamadu Siley Mbooc ɗoon e Pikini Ndakaaru ; ɗum wonnoo ko e hitaande 1987/1988 ; caggal ɗuum, o ɓenni jokkoyde jaŋde makko to duɗal Pulaar Ceerno Sileymaani Raasiin Baal to Geejewaay ngam hebleede e fannu janngingol mawɓe. Ndeen o dursii, o jogiima seedantaagu makko e junngo, o woni e fellude « jihaadi » momtugol humambinnaagu e nder Pikini, kadi omo yi’loo golle haa Allah waɗani mo sutura, o naati Galle ARED Goomu Winndiyankooɓe Ɗemɗe Ngenndiije ngam hebleede ko fa’ti karallaagal infoormatik.
O woni ɗoo haa juuti, Soñaa Jallo heɓtini yiɗde makko wi’i yo o heddo e galle hee, o ɓeyda humpito makko e Pulaar.
Ko nii woni Aamadu Jool ƴettaa e Fedde ARED Goomu ina hebla jannginooɓe dowrowo haa mo woni kala heɓtini cagataagal makko e nder Fedde nde.
Gila o naati Fedde Ared Goomu o yaltaani, so wonaa nde o hooti e Joom makko ñande njaslaari 6 lewru Korse 2008 to Ndakaaru, wuro laamorgo Senegaal, caggal nde o lelii e rafi cellal.
Aamadu Jool a wirni kono a maayaani, sabu golle maa majjaaka e dinngiral Fulɓe, Pulaagu ne yejjittaa darnde ma puɗal e mutal.
E wi’de musiɗɗo men Abdullaahi Muusaa Jool to Juude gonɗo ɗo e Poor-Janti (miñiiko), Aamadu Jool e nguurndam mum wiyiino mo wonde wallifiima deftere ina wiyee Ngondiigu, kono o ɓuraani laaɓeede mbele deftere nde heɓii muuleede walla alaa. Ko waawi heen wonde fof maa en « nebbisano » banndiraaɓe ɓe haa ngannden deftere nde ɗo yahrata.
So tawii Allah jaɓii e binndanɗe men garooje maa en ngartu e felo nguurndam makko mbele banndiraaɓe ɓe ina ɓeydoo faamde holi gonnooɗo o ɗo gorko pullo dokkunooɗo pulaagu geɗal mum haa timmi e bannge mo heedno oo. En njettii kadi musiɗɗo men Abdullaahi Jool ɗo e wuro Poor-Janti ngo sabu ko kanko heɓni en natal ngal, kadi o seedtanii en huunde e nguurndam Aamadu Jool.
Yoo Allah yurmo mo, yaafoo mo kanko e denndaangal juulɓe.

Aamadu Njaay Zorro Jaayndiyanke  Pulaagu.Com/Gabon.

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : amadou diol, ared, alphabétisation, goomu winndiyankooɓe ɗemɗe ngenndiije, langues nationales


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (1 vote)

 

Affiche 12 de 12 commentaires

kullu nafsin jaayqatil muwti

Ecrit par: usmaan gaajo to gaboo (Invit ) le 19-06-2010 20:46

eskey e oo aduna ko en ho66e en ngonaa hoz6e ko yaawi juuti fof hoppe ko hootoo6e alaako ari duumaade e oo daduna so wona laamu geno ina gooqzi kadi tagaa wonki soora fittaandu ma meet lelaade wirto 6enna eskey ngol leñol ngol anndata jaambaree6e mum so wonaa ngontu maay6e yoo alla yurmomo yaafoomo kakoy maay6e juul6e

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Musidɗo, baaɗiraaɗo, giɗo am

Ecrit par: Ibraahiima Saar (Membre ) le 20-06-2010 11:12

Ceerno Aamdu Njaay ko adii fof miɗo salmin-maa, innde maa e yettoode maa aan e wonndiiɓe e yiɗɓe maa. Ko goonga gila naat-ɗaa e Pulaagu ko darnde e moƴƴude peeje njiy-mi e maa. Miɗo torii nde Alla hokkat-maa nguurndam njuutɗam e cellal ngam aɗa waawa yettinde paadaale maa kala! 
Aamdu Jool walla mbiyaa Mammadu Habii ko suka goongɗinnooɗo pulaar e fuutaŋkaagal. Miɗo sunii haa jooni e saŋkaare makko sabu ko joginooɗo eɓɓanɗe toowɗe fayde e leñol ngol. 
E hitaande 1987, mi waɗdii e makko ciimte (reportages) kawre fuku e ɗemngal pulaar. Haa jooni miɗo jogii leppi ɗii. 
Wayɓe hono makko ena poti siiftoreede; kono kadi ɓesngu makko ena fotnoo walleede sabu ko o nafatnooɗo leñol o wonnoo. 
Ablaay Jool kadi ena anndi no mbaydu-mi e makko: ɓiyngu yummaagu wonnno hakkunde amen. 
Ko ɓuri muusde-mi ko nde o saŋkotoo ndee, miɗo aadondiri e makko amin ngollodoo e Pulaagu.com, omo weltinoo henn no feewi etee omo summba ɗaminaaade ma min mbaɗdu golle moƴƴe. Alla haajaani, ko kaŋko woni Mawɗo! 
Yo Alla ɓuuɓnan-mo kala ɗo o woni, e ko o woni, e ɓe o wonndi haa baba!

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Taaree oo gorko ngenndiyanke!

Ecrit par: MbaayoGalo (Invit ) le 20-06-2010 16:13

Ko ardii fof ko ñaagaade Allah nde ɓuuɓnata ƴiye makko, waɗanama mo toon fooftorde makko kanko e maayɓe juulɓe kala! Yoo barkeeji ɓee ngenndiyankooɓe keddo e nder leñol haa teeŋti e nder galleeji maɓɓe! AAAAAAAAAMIIIIIIIIN! 
 
Miin mi heɓaani yiyondirde e makko kono ganndondiral amen waɗii faayiida; ko e ngaal jokkondiral deftere nde mbinndunoo mi, nde tiitoonde mum woni: "Ɓe njahii, ɓe ngartaani....", heɓi muuleede to ARED; ko Allah e ŋatgol oo ngenndiyanke e tiiɗnaare mum suba ko maa o jojjini e miñiiko Abdullaay Jool e yiytude to ngon-mi ko ɗuum waawi naamndaade kala. Oon ne woni e naamndaade haa Allah waɗi min njiyondiri. E ngaal jiytondiral woni sabaabu nganndondiral am e Aamadu Njaay (Zorro), geɗe keewɗe naftooje leñol ngol ndañaama heen.  
 
Ndeke noon, so oo genndiyanke siftoraama, alaa e sago mi seedtanoo mo e ngaal gollal dimal kollirngal himme e darnde makko. Mboɗo waawi sifaade laaɓngol makko reedu e golle ɗe o gollantonoo leñol ngol. Hay so tawii ko golle makko tammbii njoɓdi makko, ittataa wonaa mo woni kala nuunɗi e nder golle mum, laaɓi heen reedu. Ko ngaal nuunɗal addanta liggotooɗo ɓeydaneede "martaba"(grade) haa halfinee golle goɗɗe ɓurɗe faayodinde , mantee e timmal ɗeen golle.  
 
On njaaraama, onon kala!

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Neddo ko gondiido, aduna woni guurdiido

Ecrit par: Guédha SYLLA (Invit ) le 21-06-2010 10:40

Ko kaal-don a Aamadu Jool koo ina selli ko o daraninoodo pinal leñol. Won ko nganndu-mi e makko haa heewi hay so tawii min njeydaaka wuro, min ngollodiima e gollondiral hakkunde ARED, PIP e GTZ. Min mbaddii njahdii ngam hebloyde jannginoo6e dude, goomuuji kisnal gede fagguduyankeeje, ekn. Min njahdii e lappi keewdi ngam rewindoyaade golle e66oore GTZ e nder diiwaan Wiidu Cinngooli (Buteyni, Ganiina, Tatki e Wiidu Cinngooli). O gorko dardaro 6aleejo mo yiiyam pullo, cubballo mo awaani liddi kono awii pinal e ganndal, ko neddo beldo liggodaade, peertudo mo golle ju66ude. 
Mbede seedoo ko ngenndiyanke doon do ñaawdaa mo e sifaa ngenndiyankaagal. Ko sehil Mammadu Aamadu Lih mo ARED o wonnoo. Maayde makko ko ko jaaya mawdo no feewi e leñol ngol. So en mbelaama mbi'en ko bettere sabu tawi ko yaakaare mawnde dañanooma e cellal makko tuma nde o lelii rafi juutdo e leeso opitaal. Do yim6e cikkunoo jam dañtaama, ko doon o waynii. Yo allah yurmo mo yaafoo mo hakke ko e rewi joomiiko e ko nafi leñol ngol. Yo Allah wad barke e ko o dacci koo (6esngu nguu, e66ooji di jumtaani, golle de o summbunoo to ARED, ekn. En njetti PULAAGU kaaddi njettooru sabu wuurtinde ngenndiyankoo6e leñol ngol. 
Yo allah won ballo, jokka golle dee haa faw. 
 
Gedaa Sillaa, Kalfinaado jande PIP-PMA to Njum - Senegaal

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Neddo ko gondiido, aduna woni guurdiido

Ecrit par: Guédha SYLLA (Invit ) le 21-06-2010 10:44

Ko kaal-don a Aamadu Jool koo ina selli ko o daraninoodo pinal leñol. Won ko nganndu-mi e makko haa heewi hay so tawii min njeydaaka wuro, min ngollodiima e gollondiral hakkunde ARED, PIP e GTZ. Min mbaddii njahdii ngam hebloyde jannginoo6e dude, goomuuji kisnal gede fagguduyankeeje, ekn. Min njahdii e lappi keewdi ngam rewindoyaade golle e66oore GTZ e nder diiwaan Wiidu Cinngooli (Buteyni, Ganiina, Tatki e Wiidu Cinngooli). O gorko dardaro 6aleejo mo yiiyam pullo, cubballo mo awaani liddi kono awii pinal e ganndal, ko neddo beldo liggodaade, peertudo mo golle ju66ude. 
Mbede seedoo ko ngenndiyanke doon do ñaawdaa mo e sifaa ngenndiyankaagal. Ko sehil Mammadu Aamadu Lih mo ARED o wonnoo. Maayde makko ko ko jaaya mawdo no feewi e leñol ngol. So en mbelaama mbi'en ko bettere sabu tawi ko yaakaare mawnde dañanooma e cellal makko tuma nde o lelii rafi juutdo e leeso opitaal. Do yim6e cikkunoo jam dañtaama, ko doon o waynii. Yo allah yurmo mo yaafoo mo hakke ko e rewi joomiiko e ko nafi leñol ngol. Yo Allah wad barke e ko o dacci koo (6esngu nguu, e66ooji di jumtaani, golle de o summbunoo to ARED, ekn. En njetti PULAAGU kaaddi njettooru sabu wuurtinde ngenndiyankoo6e leñol ngol. 
Yo allah won ballo, jokka golle dee haa faw. 
 
Gedaa Sillaa, Kalfinaado jande PIP-PMA to Njum - Senegaal

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Sankaare Amadou DIOLE

Ecrit par: Amadou Njaay Zorro (Invit ) le 21-06-2010 13:58

HO'REEJO jAAYNDE PULAAGU.COM JAM WEETI E MA MI YIYII DUWAAWU HAASTA MO NDUWANI ZAA MI O, MBIYAT MI TAN KO AAMINI. HAALOOBE PULAAR MBI':"HAADE SO TAWII NEDDO WADII KO BONE FELETE, SO WADII KO MOYYI YOO YETTE" GOOTO E MEN FOF HANNDE FOTI WONDE KO FEETERE JEYNGE DO YANI FOF WONTA DUDAL MAWNGAL PULAAGU BAMTOO. SO TAWII EN NGARTII E SANKAARE AMADOU DIOLE INA WAYI NO KO MIIN YAHRAA MO NII NGATI KO MINEN NJIIDI WURO WOOTO MBIYEN JUUDE JAABI HAY SINNO TAWII MIN KEBAANI ANNDONDIRDE MIN NDENNDII DINGIRAL HABANAADE MOMTUGOL HUMAMBINNAAGU E NDER SENEGAAL SABU JANNGINOOWO E JAAYNDIYAANKE NFOF NJIYDI GOLLAL

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Neɗɗo ko gondiiɗo, aduna woni guurdiiɗo

Ecrit par: Guédha SYLLA (Invit ) le 21-06-2010 17:03

Ko kaal-ɗon a Aamadu Jool koo ina selli ko o daraninooɗo pinal leñol fulɓe. Won ko nganndu-mi e makko haa heewi hay so tawii min njeydaaka e wuro wooto, min ngollodiima e golle ɗe ARED, PIP e GTZ mbaɗdatnoo. Min njahdii e nokkuuji keewɗi ngam hebloyde jannginooɓe duɗe pulaar, goomuuji kisnal geɗe fagguduyankeeje, ekn. Min njahdii e lappi keewɗi ngam rewindoyaade golle eɓɓoore GTZ e nder diiwaan Wiidu Cinngooli (Buteyni, Ganiina, Tatki e Wiidu Cinngooli). O gorko dardaro ɓaleejo mo ƴiiƴam pullo, moƴƴo ŋari, cubballo mo awaani liɗɗi kono awii pinal e ganndal, ko neɗɗo belɗo liggodaade, peertuɗo mo golle juɓɓude belɗe yeeɓde.  
Mbeɗo seedoo ko o ngenndiyanke ɗoon do cifi-ɗaa mo e maale ngenndiyankaagal. Ko sehil Mammadu Aamadu Lih mo ARED o wonnoo. Maayde makko ko jaaya mawɗo no feewi e leñol ngol. So en mbelaama mbi'en ko bettere sabu tawi ko yaakaare mawnde dañanooma e cellal makko tuma nde o lelii rafi juutɗo e leeso "opitaal". Ɗo yimɓe cikkunoo jam dañtaama, ko ɗoon tigi o waynii. Yo Allah yurmo mo yaafoo mo hakke ko e rewi joomiiko e ko nafi leñol ngol. Yo Allah waɗ barke e ko o ɗacci koo (ɓesngu nguu, eɓɓooji ɗi jumtaani, golle ɗe o summbunoo to ARED, ekn. En njetti PULAAGU kaaɗdi njettooru sabu wuurtinde golle ngenndiyankooɓe leñol ngol.  
Yo Allah won ballo, jokka golle ɗee haa faw.  
 
Geɗaa Sillaa, Kalfinaaɗo jaŋde PIP-PMA to Njum - Senegaal

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

ko mo sukaabe juuwde Niemmbatno

Ecrit par: Amadou Samba Diack (Invit ) le 23-06-2010 01:22

ko goonga celludo so wonnoodemo ngendiyanke ,tuma nde o artannoo guurte caggal nde lekkonnaaji nguddi kala ko o wadhatno ina yooda sukaabe 
minen nde wonno kambhe ngadino min seeda to ekkol mo juuwde,ko timmtorgal mawgal o wonno Alla wadi min ndenndi yidde(pulaar) min tawdiri e dingiral mwalla mbiya NGESA BAABA gooto e amen fof fiyi casol mum hay so o wonniino gooto heblannoobe min tuma nde ngardiimi golle ADEF/AFRIQUE to diiwaan Kawlak to wiyetee Ndoofaan lagem .miyejitta golle makko to laaw haa teengti juuwde jaaabi paamen noon me majjata haa mbada sabu golle mabbe mbinndira kudi kannge e nder defte taariikh leniol fulbe be ngonnaa jaasbe

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

du aaw

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 23-06-2010 11:44

Ceerno Aamadu njaay A jaaraama, sabu haaldema seeɗa e nguurndam oo gorko jambaaro,ɓiɓɓe fulɓe fof mbeltiima e ndee winndannde.yoo geno yurmomo yaafoomo,kaŋko e maayɓe juulɓe fof aamiini.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

On nduttaama duwaawu

Ecrit par: Abdullaay Muusaa Jool (Invit ) le 26-06-2010 13:33

Caggal duuɓi tati wirnaare harbiyanke leñol : 
 
“Aamadu Jool wonaa mawni am ko Baaba am wonnoo”: 
 
Musidɓe tedduɓe fuɗnaange, hiirnaange, rewo e worgo kala to ngon-ɗon yoo weleede Allah won e mon. Ko wonaa ɗum ko mboɗo yetta on kaaɗdi njettoor denndaangal gollotooɓe e jaaynde Pulaagu.Com sabu ɓe ciftorii harbiyanke leñol hono gorko mo Juude Jaaɓi e Cubalel en mbiyii Mammadu Habii ganndiraaɗo Aamadu Jool mo wirnaare mum waɗi hikka duuɓi tati.  
 
Miin noon ko miin e Aamadu Jool njiydi Yumma e baaba go’to kono kadi ko min sehilaaɓe haa ko ɗoon waawi haaɗde ko weeɓaani ko; sabu yimɓe ina mbaawi jiydude Neene e Baaba tawa ngonaa sehilaaɓe minen noon Allah waɗii ko min sehilaaɓe min ngonnoo. Saabii mi wallifaade nde ɗo winndannde ko yiɗde ruttude banndiraaɓe duwaawu darinooɓe darnde laŋ sara makko e tuma nde o rafaa nde, ko Allah jogii njoɓdi yoo yoɓ ɓe, teddina ɓe ko aldaa e ɓuutdi. 
 
Anniya am ko yiɗde haalde walla sifaade huunde e golle makko, Aamadu Jool ko mawni am kadi ko miin rewi e makko. O jibinaa ko to cuuɗi amen Juude Jaaɓi e hitaande 1961, Baaba makko wiyetee ko Muusaa Faati Jaku Jool, Neene makko ko Sokna Habii Miñel Faal to Faalɓe Cubalel Laaw. Yoo Allah yurmo mo kanko e maayɓe juulɓe! Aamiini. 
 
Allah noon e tagoore mum so pooɗondirii neɗɗo, sikke alaa ko kanko jeyɗo o nawata; ko ɗuum woni ko heɓtii en e sankaare Aamadu Jool jahɗo nde yontaani. Aamadu Jool kañum e wonde suka ko noon kadi wayi wonde neɗɗo teddinɗo diine mum, kala ko omo golloo so tawii waktu yontii, o woppat, o salligoo, o juula nde o fuɗɗoo ruttaade e golle makko.  
 
Ɗum noon, ko mo Joomiraaɗo moƴƴani heewi wa’de noon. Aamadu Jool ko neɗɗo heewɗo njurum ndeeraagu, jiɗɗo mo woni kala, mo siicaani hay go’to wonii ko Haalpulaar en, Jolfuɓe, Safalɓe e raneeɓe; garɗo e makko fof wiyata ko kañum tan woni sehil makko, Allah e makko yaajde fiɗtaandu e laaɓde yeeso.  
 
Mboɗo teskoo haa jooni to cuuɗi amen Juude Jaaɓi, ndeen min tolniima e naatde njanngu Baa 
Mboɗo teskoo haa jooni to cuuɗi amen Juude Jaaɓi, ndeen min tolniima e naatde njanngu Baaba am noddi min, min ngari min kofii yeeso makko, o wi’i: “Njiɗ mi ko naatnude on jaŋde go’to e mon fof yoo haal ko yiɗi janngude, so Farayse walla Quraana, kala noon ko cuɓi-ɗon yoo taw oɗon mbaɗtina heen. Miin cuɓii mi njanngu Quraana, kanko o suɓii jaŋde ekkol Farayse, ɗo Juude Jaaɓi ɗo. Go’to e amen fof naati jaŋde haa to Allah haaɗnunoo; kanko o jokki jaŋde makko haa Allah waɗi sutura mum, o heɓi heen golle tawa ko e ɗemngal makko neeniwal dakmungal, Pulaar.  
 
Ko goonga, ko miin e makko njeydi Neene e Baaba, kono so tawii wiyaama nguurndam makko ina haalee, Mammadu Aamadu Lih mo Ared Goomu, Ibaraahiima Saar ɓi’i Neene makko to Farayse e Aliw kebe to Nguy keedaani caggal, sabu ɓe pellidii piyanɗe momtugol humambinnaagu e nder Senegaal. Hannde oo noon, gite ƴoogii, ɓerɗe men kecciɗii sabu wi’de ina sifoo Aamadu Jool wonaa huunde weeɓnde, kono noon go’to fof ina waawi haalde heen e makko ko anndi, kono kadi maa wood ko yejjiti e makko ko heewi. Neɗɗo noon, so tawii jogiima jikku moƴƴo go’to fof ina tuuyee jokkondirde e mum, nde tawnoo nehdi makko hay go’to humpaaka, wonii ko mawniiko en wonii ko giƴiiko en wonii ko miñiiko en go’to fof omo rokki geɗal haa timmi alaa fof mo o diwata konngol.  
 
So Allah addiima ɗo hoɗnoo ɗo, sahaa e sahaa fof o dañat hoɓɓe ummiiɓe to woɗɗi; waɗi noon o faltaaki hay go’to; njurum deero, a juutaani balɗe, kono aɗa juutnoo hakkille e nguurndam ma.  
 
Mammadu Habii walla Aamadu Jool ko sehil am, pewjidiiɗo am, kono kadi so mi welaama mi wiya ko Baaba am o wonnoo sabu gila jinnaaɗo amen gorko o suddii leydi, Allah rokki mo golle alaa e amen goyɗo haame sankaare Baaba mum, ngati ɗo Baaba amen fotnoo heedde fof o heediino e ngaal damal. Yoo Allah yurmo mo yaafoo mo, juutna balɗe suka baggo mo o woppi oo, haa oon ɓura mo juutde balde e wonde diineyanke kaaraysireejo!  
Njettoor Guurɗo Fa’de e Banndiraaɓe e Sehilaaɓe:  
 
Ko adii fof en njettii njettoor guurɗo banndiraaɓe e sehilaaɓe annduɓe mi e ɓe nganndaa kam fof. Yiɗde e korsa am e mon, ko Allah jogii njoɓdi yoo yoɓ on.  
 
Njettoor teeŋtuɗo fa’de e musidɓe men daraniiɓe leñol ngol jamma e ñalawma ɓeen ngoni: Mammadu Saalif Mbaay to Neere Waalo, Aamadu Njaay to Juude Jaaɓi, Mammadu Aamdu Lih to Podoor, Aliw Kebe to Nguy, Ibrahiima Saar to Farayse, Saada Jaw to Foonde, Mammadu Bojel, Siley Bah, Kaawu am Sammba Siley Faal, Mariyaam Faal, Usumaan Gaajo Poor-Jenti, mi yejjittaa ɓesngu Neene am rewɓe e worɓe: Diiye Jool, Abuu Jool, Kummba Jool, Sariif Jool, Aawdi Jool, Daayaa Gayi cuddiiɗo makko. Mi yejjittaa kadi kaawu am Umaar Hammaat Saar, Saalum Hammaat Saar; on njaaraama, on nduttaama duwaawu yoo ñamaande juut yoɓaaka. Aamiini.  
 
Abdul laahi Muusa Jool (Poor Jenti/Gaboo)

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Ablaay Jool mooƴnii ɓalli sanne!

Ecrit par: Ibraahiima Saar (Membre ) le 26-06-2010 15:47

Ceerno Ablay Jool addii seedantaagal kelɗungal, tiiɗngal, jurminiingal sabu alaa ɓurnooɗo-mo ɓadaade mawni makko Mammadu habii Jool. Ko o haai koo fof kadi, wona welnude tan sabu jiidude e Aamadu Jool, miɗo sikki nih won ko heewi e ɓure mawniiko oo ko o haalaani. 
Mammadu habii hono mum yiɗde "neɗɗo" ena saɗi. Kala mo o yiyi, omo yiɗi ɗum. Nde wonata hoƴomaaji tawata omo jalda e mum, omo fabboo, omo yanoo, woni noon seereer mum, walla jolfo mum, pulaar haalaaka... 
Alla hokkii-mi fartaŋŋe wonndude e makko ko juuti sahnga guurte ɗo huɓeere kaaw makko ɗoo. Ko ɗoon min mbaalata, min ñallata, min kiirata... Pulaar tan wonnoo jeewte amen, e fuutaŋkaagal. Ko ndeen hitaande min ciimti fuku e nder Fuuta, ena heɗee haa jooni e diiwaan oo. 
So Alla jaɓii ma mi yaltin lefol nalɗe ɗo min ciimtat kawre fuku hakkunde gure hakkunde maaje.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Duwaaw

Ecrit par: Ibrahima Abdoulaye Watt "James (Invit ) le 11-09-2010 11:21

yoo joomirado yurmomo yaafoomo,kaŋko e maayɓe juulɓe fof aamiini.Sagata jaado oo, koh musitdo,koh gido, koh ndeendiyangke. Mineen Cubalel naabe min dutti oon duwaawu.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 12 de 12 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
 Q          N21      
HP     S      Q   Q1C
 H    BJW     6      
 7     H      S   6UB
KAC           4      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥