NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


Jam min tekki
Moyenne:
Clics:2026
Diariyata
Moyenne:
Clics:2140
Baba Maal Chante Tara
Moyenne:
Clics:2795

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


JIBRIIL HAMMEE LIH: "MURTUƊO JOOP, Ngenndiyanke e neɗɗo Alla" Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 17-06-2010 )
 

Ecrit par JIBRIIL HAMMEE LIH, le 11-06-2010 14:29

Pages vues : 8243    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
Natal CRIDEM
L
eñol ina yeɗee malu waasa yiyde ɗum e sahaa mum. Joomiraaɗo ina jeertina en joo e joo fof, tuma nde o heɓti luɓal makko. Ko oon tuma tan keew-ɗen dartaade eɗen kaamtoo, nimsa joltana en : nimsa waasnoode yiyde e faamde. Joomiraaɗo luɓiino en yoga e ɓe limtat-mi, ɓe nguurdunoo-mi e ɓe nganndurnoo-mi darnde mumen wonande ɓamtugol pinal e leñol: Teen Yuusug Gey, Tafsiiru Jiggo, Saydu Kan, lollirnooɗo Mustafa Booli. Ko wuurdanoo ɓe, gollidanooɓe. Ko ɓe ndenndunoo-mi kadi dummbirdɗi Nuwaasoot, Walata e Ayuun. Teen Yuusuf Gey, ko mawniraaɗo teddindiranooɗo wonnoo hade wontude esiraaɗo.

Ko kanko wiynoo:"Miin ne mi addi_i baallal am e pinal leñol am, e ɗo keedtu-mi ɗo: conce Tafsiiru Jiggo, Njool Pulaar, oon ne ko mawniraaɗo, musidɗo miijooji e golle wonnoo. Saydu Kan, kañum,wonnoo ko ɓiy neene, diisndorɗo, gollidiiɗo.

Ɓeen njahii: Joom jeyi heɓtii jeyi mum. Ko noon woɗɓe ɓe mi waawaa lumtidde njahri. Woɗɓe ma ngabbo ɓeen.
Jooni kadi, O artanii jeyi makko goɗɗo: Mammadu Sammba Joob, loolirnooɗo Murtuɗo.
En njettii noon Joomiraaɗo nde addunoo ɓe, ɓe ngolli ko nafata, nawti ɓe, caggal nde ɓe ngolli yoga e ko ɓe ngaddiranoo e Aduna. Ɓe njahii nde weli yahde nde: tuma nde ɓe ngollata, tuma nde ɓe njiɗaa. Ɓe njahii, ɓe ɗaldii en ko eɗen naftoroo caggal maɓɓe, ko alaa happu.
Mammadu Sammba Joob lollirɗo Murtuɗo, oon ne ko musidɗo men wonnoo, baawnooɗo e jooɗnooɗo ko yiɗata.
Mutuɗo ina joginoo jeese limtinɗe: eɗen mbaawii xeewde neɗɗo o, yimiyanke o , ganndo e wittiyanke o , janngiyanke, dawriyanke o, juulɗo o. Ko ɗee jeese fof naatnaattondirnoo e ngenndiyankaagal makko timmungal ngal o lollirnoo ngal.
Neɗɗo o: Ko o keewnooɗo njurum, jiɗnooɗo, korminooɗo Aadee. Ko o denndetenooɗo fof, dokkatnooɗo kala ko o joginoo. Ɗo, ko kanko e Saydu Kan nanndunoo ɗoon jikku. O wonnoo ko paabotooɗo, keɓiiɗo nde neɗɗo hollitnoo mo mum haaju mum fof maa nde o tinnoo musidno ina wondi e caɗeele fof.
Ko o celluɗo fiɓnde e nder ko o ummaninoo kala, maccuɗo haaju makko.
Ko o jankininooɗo ete o wonaano gaño’añilo: omo yiɗannoo neɗɗo fof jam e
Ko o keɗtotanooɗo, cuusnooɗo goonga: alaa mo o aamannoo haaldude goonga. So luural ɓilinooma hakkunde ma makko e neɗɗo o hersataano ruttaade e yaafnaade so o faamnaama ko o juumɗo. 
Yimiyanke o: Omo lollirnoo lefol ngol o adinoo fiilde e duuɓi 1970 . So mi yejjitaani, ko ngolɗo lefol jime pulaar adii fiileede. Ngool lefol yaajiino e dente ngenndiyankooɓe Muritani. "Gawlo miskineeɓe", ina jeyanoo e ɗeen jime.
Denndaangal jime makko ko kirjinooje, pindinooje wonii to bannge jojjanɗe Aadee, jaqde ɗemɗe ngenndiije, darnde ɓiɓɓe leydi, diine, ekn.
Ganndo e witiyanke o: O woppii wiɗtooji limtinɗi, o waɗii firooji keewɗi. Ina heen ganndal Fisik, daarto maamiraaɓe Ejipta. O golliima e luggiɗinde miijooji renndiyaagal, miijmiitiyaagal (Filosofi).
Janngiyanke o: Janngiyaagal wonaano keerorɗi ganndal makko. Kono, sabu goongɗiɗgol makko, o hettiino peeje makko codorɗe mbele kala mo o janngini waawa e ko ɓuri yaawde waɗtude tarde e winndude pulaar. Ɗuum ina yahdatnoo e rokkude kala mo o huccondiri ndeereeru, cuusal e hoolaare. Ɓe o janngigni pulaar limotaako e Muritani, Senegaal e Farayse. Ko noon o naatniri Pulaar Madiina Gunaas ha golle lobbe mbaɗti waɗeede toon.
Ngenndiyanke o : Omo goongɗinnoo darnde nafoore leñol e leydi makko: ngootaagu e dow goonga e nafoore ɓiɓɓe leydi Muritani kala; ko noon ne keɓtingol ɗemɗe e pine ngenndiije Afirik.
Dawriyanke o : Mawɗo fedde dawriire ligodiinde e pelle goɗɗe e jiiɓdu ɓenndiundu wonnondu e Muritani caggal nde soldeteeɓe liɓi laamu. Darnde makko e miijooji makko laaɓtuɗi mahiiɗi e demokarasi, jojjanɗe Aadee, cafrugol ñawannde jojjanɗe Aade e Muritani, e ngootaagu lexxi Muritani addaniniino wondiiɓe makko lanndaaji keddiiɗi ɗi teddinde mo. Ɓeen ceedtiimo ɗum sankaare makko e wirwirnde makko: hay ɓe o haɓatanoo ɓe.
Juulɗo o : Omo goongɗinnooɗo ngootaagu ɓiɓɓe Muritani gasata ko o e diine Lislaam. Omo luggiɗiinoo e diine lislaam, fawaade mo e Deftere Allah nde. Jime makko keewɗe ina peññinnoo goognɗingol makko e tiiɗgol piɓle makko. Ko o cuusnooɗo sadak: o sakkotono yimɓe e muumteewon Allah fof.
Ɗo waɗtannde nguundam makko o wontunoo ko suufiyanke duuɗinooɗo geɗe Aduna: o soofiino hay ɓoornaade paɗe saka ñaantaade. Kala ceerno mo o yeewtidnoo, yeeɓiino luggiɗanagol makko e ngootampaagu Allah. Yoga e jime makko ina kollira ɗum, ha teeqti e : Maayde, Taaree Allah, Jaaroore Allah.
Murtuɗo wayniima, ɗaldii en golle loɓɓe, mawɗe: geɗe binndaaɗe gila e conce ha e yoga e gannde . O ɗaldii en kadi kaɓtorgɗal moxxal: fiɓnde tiinɗnde e soobee e ñiɓre e gollal e hare rimre wondude nuunɗal renndo e ngootaagu ngenndi.
Woodani en ko jokkude gollal makko ngal o renndunoo e adiiɓe mo yahde ɓe:
- muulde wiɗtooji ɗi o woppi;
- jokkude jannginde ɗemɗe ngenndiije e daraade mbele eɗe njogoo darnde ɗemɗe gollorɗe laamu, e gannde, tawi eɗe mballita e ɓamtaare Muritani kono kadi e denndaangal Afirik e Winndere nde (ko noon tigi o yiyrunoo darnde ɗemɗe Afirik);
- darodaade mbele kala Muritaninaajo ina yiytoo e leydi mum, e kala noon ko waawiwonde pinal mum, iwdi mum e ngonka mum renndo;
- ndentinen semmbe men mbele denndaagal ɓiɓɓe leydi ina ñoota ceekol renndo ngol Muritani waawi siforeede hannde ngol. Ɗumɗoon rewata tan ko e safrude bonanndeeji jojjanɗe Aadee, tawi ko cafrugol nuunɗungol, timmungol, ñiiɓngol. Ɗuum soomii ko ɓiɓɓe leydi mbaɗanoo ko duuɓi limtinɗi: warngooji, jaltinegol ngenndi, koyeera, e tooñanngeeji limtinɗi; ko noon ne kadi momtugol macungaagu tawi wonaa tan e ceɓe ɗemɗe;
- daranaade ɗowtagol jojjaanɗe Aadee e Muritani mbele leydi ndi waawa daroraade e leyɗe ɓurɗe yooɗde e toowde darnde (alaa ko o fotndunoo yiɗde Muritani, ngenndi makko) .

Hol no mbaawaten tabinirde ɗum fof? Ko hirjinde juɓɓe: softinde goodnooɗe e hettude kese jokkooje golle makko. E ɗum eɗen pota waawde sompude "Cosal Murtuɗo" (Fondation Murtuɗo). Hay so ɗuum noddi ko miijooji laaɓtuɗi, darnde tiiɗnde, e jawdi njonndi, hay so ɗuum weeɓaani ina jaadii, ina waɗoo.
E sahaaji garooji, eɗen poti waɗtude rokkude "Jeenaaje Murtuɗo" paytuɗe e Yimiyaagal, Kumtambinndugol, Ngootaagu Ngenndi, ekon.
Fedde yimiyankooɓe e winndiyankooɓe Pulaar, lollirnde Konngol e Binndol ina ɓeɓii addude ballal mum e ciynugol ɗiiɗo mijooji wonande ooɗo musidɗo e ngenndiyankooɓe woɗɓe wuurɓe e maayɓe wonii ko ɓe Muritaninaaɓee, wonii ko leyɗe goɗɗe ɓe njeyaa.
Jahgol Murtuɗo maandini ko joofgol golle. Joofgol golle makko. Jokkugol golle wonande woɗɓe. Puɗɗugol wonande woɗɓe kadi: YONTANNDE. Ko ni tan o foti woyireede. Ko ni tan ne ngenndiyanke foti woyireede. Ko ɗum ne tan teddinta mo, rokkata heddiiɓe caggal makko ɓe maantorɗe, nafta. Ko noon tan o jokkirta wuurdude e men caggal nde o waynii, mbayniigu ngu artetaake, tawi en kattaaki mo. Ko ɗumɗo firata duwaawu awluɓe o: "Yalla yo a wuur ha bada!"
Yo Allah waɗdu mo e malaaɓe. Eey, yo won!


JIBRIIL HAMMEE LIH

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : mourtoudo diop, dekalem, pulaar, pulaagu, mauritanie, mbaagne, langues nationales


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 3 de 3 commentaires

innde maa majjata maayata

Ecrit par: usmaan gaajo (Invit ) le 11-06-2010 16:50

murtuzo maayde bettikam nde nanmi sankaare ma mbiimi eskey geno jom baze jom baawze bazoowo ko wela waza nde welaa waza to welat eskey geno taqzo yim6e tagi jinneeji tagi leydi tagi asmaan tagi kuzi e lekze eskey joomam mi anndi maayde ina suusi reedu ngam nde nawanimi ceernam jogi noozo himme e softeende jinnoozo ngal mum haa 6urani zum huunde kal goozinzo mo aldaaye sikki taare pulaar ko zemngal ngal taariik mum hersinaaki jantaade o yimi o winndi o haali o riiwti human binnaagu o yeyniima ni66e o ha6i e añ6e hawo fooli pulaar naati duze mawze e tokoose o hirjini o suuni ceernam min ngona yejjitoo6ema haa abada yoo geno yurme yaafo ma yaa barke jidgol ma e ngal ma ceernam ceernam murtuzo joop

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Darnde

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 12-06-2010 20:04

A jaaraama Jibiriiru hammee lih.;taaree ndee winndannde feññinnde ganndal,ndee winndannde renndinnde yoga e ngenndiyaŋkooɓe ruttiiɓe e yamiroore geno,ndee winndannde famminnde holno darnde ɓee ngenndiyaŋkooɓe waynoo haŋki;e holko addannooɓe daraade,ndee winndannde faccirnde nafoore darnde ɓeee ngenndiyaŋkooɓe,ndee winndannde tinndinnde holno ɓesngu leñol fulɓe foti daroraade hannde;haa golle ɓee jaambaareeɓe waasa majjude,nafoore muuɗum jokka jora;haaɗo geno haaɗni jamaanu muuɗun.,enen alaa ko mbaawɗen ɓeydude e ndee winndannde e nguurndam mammadu sammba joop(murtuɗo)sonaa neldude mo duwaaw;kaŋko e maalɓe juulɓe fof,ngam mammadu sammba joop;subaka e ɓamtaare pulaar,naange e hoore e jaalaade pinal pulaar,kikiiɗe e fan'din'de ngenndi pulaar,jamma e wittude ganndal e ɗemmɗam pulaar,ñalawma e jaŋngin'de doosɗe e celluka e ɗemngal pulaar,ndeke noon mammadu sammba joop nder makko e boowal makko fof ko pulaar.,yoo geno yurmomo yaafooma,yoo geno waɗtumo e malaaɓe,yaako ligganii leñol fulɓe,sikke alla ko nelal geno o addunoo e men o tiimminii.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Darnde

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 12-06-2010 20:12

Mi ñaagiima yaafuya ngam wonɗo njuummi;(jamma e wittude ganndal e ɗemngal pulaar).

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 3 de 3 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
D           43O      
Y 2    M      E   XXP
ES2   TJE   TTO      
  4    B      N   2GA
  9         PL9      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥