Juulde taaski: ko sunna e nder lislaam, ko darɗe ɗiɗi njuuletee heen, kabbiraali jeeɗiɗi e darnde idannde nde, tawa habbiraango harminirngo ngo nani heen ,kabbiraali joyi e darnde ɗiɗmere nde, tawa habbiraango harminirgo ngo alaa heen; juulde nde wonata ko e dingiral pummirgal walla e nder jumaa so ngal dañaaka, (Nulaaɗo Alla  sallallaahu aleyhi wa sallam yaltatno ñande juulde koorka walla taaski fayde pummirgal , o adotoo waɗde fof ko juulde) fillii hadiis o ko Bukhaariyyu. Nulaaɗo wiyi kadi : (kabbiraali juulde koorka ko 7 e darnde adannde nde, joyi e darnde ɗiɗmiire nde, caggal kala e majji noon ine foti janngeede) filli hadiis o ko Abuu Daawuuda.

Tesko: worɓe e rewɓe fof ine poti yahde pummirgal wondude e njuɓɓudi diineyaŋkeeri, hay rewɓe yaltuɓe njuulu ine njaltatnoo e sahaa Annabiijo (S.A.W) ngam  heɗtoyaade haalannde juulde nde  (khuɗba walla discour).
So aɗa fummoyaa, a loototo lootngal janaaba, calligino-ɗaa, ɓoorno-ɗaa comic maaɗa daneeji laaɓɗi, ko ɗuum woni sunna Annabi, so a dañaani daneeji, yo won laaɓɗi tan. So aɗa yaha ngonaa e innude Alla aɗa wiya ( Allaahu akbar kabiiraaa, wal hamdu lillaahi kasiiraa, wa subhaanallaahi bukratan wa asiilaa).
 so aɗa hoota ndewaa mbedda goɗɗo mo jiidaa e mo ndewno-ɗaa nde njahataa nde; kala nde  njuul-ɗaa ; calmin-ɗaa e nder balɗe juulde tati ɗe; habbir laabi tati!
 
 
HOL KO WONI LAYYA
Hol ko woni layya ? layya ko dammuwol kirseteengol walla ngayri kirseteendi  walla ngelooba mboreteeba ngam ɓadloraade ɗum Alla geno o? ñande juulde Taaski wonande mo wonaa kajjoyɗo.
Daliilu mum to deftere joomiraaɗo: ko ɗo o wiyata: (Juuldu sabu joome; mboro-ɗaa) to simoore Kawsara, boretee noon ko ngelooba, dammuli kirsete.

Ibtaahiima Aamadu LIH

Sunnaaji cellugol layya                                                                                      

1- yo dammuwol ngol his e kala ayibaaji ( ɗokkol , laƴowol laƴal peeñngal, muumol ngol meenataa, paaɗngol, kelngol allaadu tawa ina ƴiiƴiina, walla ngol tataɓal laaci mum taƴi, walla pooƴngol haa ɓurti, e kaangangol, e ceekingol nafru ko ɓurti tatal) .
2- Ngol hirsetee ko ñalawma, saanga beetawe, wonaa jamma.                                         

3- Kirsoowo ngol o yo won gorko juulɗo kellifaaɗo, kirsugol debbo ine sella kono ko ko añaa to bannge Maalik.

Waktu kirsugol layya:
Waktu mum ko beetawe juulde taaski caggal nde almaami hirsi to pummirgal, haa yettoyii naange-e-hoore demmba miñum juulde.
  Kala  kirsuɗo ko adii nde almaami o hirsata layya mum, walla hirsidi e makko,layya mum  sellataa to bannge chariya, ko teew tan o dañi, yo hirsu goɗngol.

Sifaaji  layya: 
Yo ngol won payngol, cellungol , ɓuri yiɗeede ko njawdi ndi tappaaka, rewi heen ko njawdi tappaandi, rewi heen ko mbaalu, rewi heen ko ndamndi ndi tappaaka rewi heen ko ndamndi tappaandi, refit heen ko mbeewa, rewi heen ko nayi rewi heen ko gelooɗi.
To bannge duuɓi yonata e baali ko colngol haa fuɗti, wiyaama baali ine solira hay libbi sappo walla jeetati walla lebbi jeegom, walla dañngol hitaande kadi ina yona. so tawii ko to banngal beyi colngol futti woni dañngol hitaande haa naati e ɗimmiire mum paamen tan yonataa e ciiri layya kaal-ɗen ɗoo ɗii fof so wonaa soli- fuɗti.
Gooto fof ko kañum foti hirsande hoore mum layya mum, so waawaa yamira goɗɗo yo hirsan ɗum, caggal nde almaami o layyii.
Hay huunde noon yeeyetaake e layya hay nguru ngu, e kolce ɗe, a ñaamat heen ndokkaa heen, cakko-ɗaa heen, mooftaa heen, so a yiɗii.
Sifaa kirsugol layya oo:  dammuwol ngol lelnirte bannge mum nano, huccinee fuɗ-naange tawa layyotooɗo o, ine jogii laɓi mbelki tigirigi mbele engol yaawa fooftaade, o wiya (Bismillaahi allaahu akbar) caggal nde o ñaddii, o nannganaa koyɗe yeeso e caggal, o taƴa hulumbere nde e goddol ngol e raɗooji ɗiɗi daande ɗe, tawa o suutataa laɓi ki, so ki metti yo addu ngoɗki , o fawa e daande he, nde o fuɗɗoo suutde ngadani ki; so wonaa ɗuum tan dammuwol ngol jiibat.
Tesko-ɗen kala joom galle ine foti layyanaade galle mum, hay so tawii ko o ɗanniiɗo, o neldi layya ine moƴƴi, so tawii ko o nawlirɗo ko ngootiri tan waɗɗii mo, kono so o waawii layyanaade kala cuddiiɗo ine moƴƴi, so ɗuum alaa, alaa e sago o ñaagoo jontaaɗo ngam hirsoyde to galle makko mawɗo to, so oon wonaani toon.
Banndiraaɓe juulɓe yo Alla rokku en tawtoreede taaski, so en tawtoraama kadi ya Alla rokku en waɗtude nii mo wuuri tawa eɗen ɓeydii en ngustaaki, kala ustii e men yo taw ko tuundi ɓanli men e bakkatuuji men.

IBRAAHIIMA AAMADU LIH

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...

ON NJAARAAMA FULƁE...

Tags : aid el kebir, fête du mouton, tabaski, islam, prières

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

Affiche 4 de 4 commentaires