NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
157 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


kanel diop
Moyenne:
Clics:2909
fac alliance
Moyenne:
Clics:2046
Jam min tekki
Moyenne:
Clics:1992

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


DIINA: Juulde Taaski e Sifaa layya Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 25-11-2009 )
 

Ecrit par IBRAAHIIMA AAMADU LIH, le 24-11-2009 09:13

Pages vues : 8635    

Publié dans : Les News, Diina


Image Juulde taaski: ko sunna e nder lislaam, ko darɗe ɗiɗi njuuletee heen, kabbiraali jeeɗiɗi e darnde idannde nde, tawa habbiraango harminirngo ngo nani heen ,kabbiraali joyi e darnde ɗiɗmere nde, tawa habbiraango harminirgo ngo alaa heen; juulde nde wonata ko e dingiral pummirgal walla e nder jumaa so ngal dañaaka, (Nulaaɗo Alla  sallallaahu aleyhi wa sallam yaltatno ñande juulde koorka walla taaski fayde pummirgal , o adotoo waɗde fof ko juulde) fillii hadiis o ko Bukhaariyyu. Nulaaɗo wiyi kadi : (kabbiraali juulde koorka ko 7 e darnde adannde nde, joyi e darnde ɗiɗmiire nde, caggal kala e majji noon ine foti janngeede) filli hadiis o ko Abuu Daawuuda.

Tesko: worɓe e rewɓe fof ine poti yahde pummirgal wondude e njuɓɓudi diineyaŋkeeri, hay rewɓe yaltuɓe njuulu ine njaltatnoo e sahaa Annabiijo (S.A.W) ngam  heɗtoyaade haalannde juulde nde  (khuɗba walla discour).
So aɗa fummoyaa, a loototo lootngal janaaba, calligino-ɗaa, ɓoorno-ɗaa comic maaɗa daneeji laaɓɗi, ko ɗuum woni sunna Annabi, so a dañaani daneeji, yo won laaɓɗi tan. So aɗa yaha ngonaa e innude Alla aɗa wiya ( Allaahu akbar kabiiraaa, wal hamdu lillaahi kasiiraa, wa subhaanallaahi bukratan wa asiilaa).
 so aɗa hoota ndewaa mbedda goɗɗo mo jiidaa e mo ndewno-ɗaa nde njahataa nde; kala nde  njuul-ɗaa ; calmin-ɗaa e nder balɗe juulde tati ɗe; habbir laabi tati!
 
 
HOL KO WONI LAYYA
Hol ko woni layya ? layya ko dammuwol kirseteengol walla ngayri kirseteendi  walla ngelooba mboreteeba ngam ɓadloraade ɗum Alla geno o? ñande juulde Taaski wonande mo wonaa kajjoyɗo.
Daliilu mum to deftere joomiraaɗo: ko ɗo o wiyata: (Juuldu sabu joome; mboro-ɗaa) to simoore Kawsara, boretee noon ko ngelooba, dammuli kirsete.

Ibtaahiima Aamadu LIH
Ibtaahiima Aamadu LIH

 Daliilu mum to bannge Sunna annabi ko filluya ƴettaaɗo e Anasi (y. A. w) o wiyi: (Nulaaɗo Alla (S.A.W) layyiima jawɗi ɗiɗi tuwaabiiruuji mawɗi gallaaɗi; o hirsiri ɗi junngo makko, o wiyi: Bismillaahi , Allaahu akbar o fawi koyngal makko e hello daaɗe majji (saanga nde o hirsata nde). Nullaɗo wiyi: (Eeehey mon yimɓe: layya ina waɗɗii e kala galle) fillii hadiis o imam Ahmad.  O ruttii o wiyi : (kala dañɗo yaajeende layyaaki woto ɓadto pummirgal amen ngal) fillii hadiis ooɗoo kadi ko Ahmad. Juulɓe fof ine kawri wonde layyako huunde laawɗinaande e Lislaam.  
Ñaawoore layya: layya ko sunna teeŋtuɗo
Sarɗiiji layya:
Sarɗiiji layya ine mbaɗi pecce ɗiɗi:  sarɗiiji cunningol mum: ine jeyaa heen hattande ɗum; wonaa sunna e dow mo hattanaani, sunninaa ko e mo wonaa kajjoyɗo, oon sunna mum hadiya. 

Sunnaaji cellugol layya                                                                                      

1- yo dammuwol ngol his e kala ayibaaji ( ɗokkol , laƴowol laƴal peeñngal, muumol ngol meenataa, paaɗngol, kelngol allaadu tawa ina ƴiiƴiina, walla ngol tataɓal laaci mum taƴi, walla pooƴngol haa ɓurti, e kaangangol, e ceekingol nafru ko ɓurti tatal) .
2- Ngol hirsetee ko ñalawma, saanga beetawe, wonaa jamma.                                         

3- Kirsoowo ngol o yo won gorko juulɗo kellifaaɗo, kirsugol debbo ine sella kono ko ko añaa to bannge Maalik.


Waktu kirsugol layya:
Waktu mum ko beetawe juulde taaski caggal nde almaami hirsi to pummirgal, haa yettoyii naange-e-hoore demmba miñum juulde.
  Kala  kirsuɗo ko adii nde almaami o hirsata layya mum, walla hirsidi e makko,layya mum  sellataa to bannge chariya, ko teew tan o dañi, yo hirsu goɗngol.


Sifaaji  layya: 
Yo ngol won payngol, cellungol , ɓuri yiɗeede ko njawdi ndi tappaaka, rewi heen ko njawdi tappaandi, rewi heen ko mbaalu, rewi heen ko ndamndi ndi tappaaka rewi heen ko ndamndi tappaandi, refit heen ko mbeewa, rewi heen ko nayi rewi heen ko gelooɗi.Image
To bannge duuɓi yonata e baali ko colngol haa fuɗti, wiyaama baali ine solira hay libbi sappo walla jeetati walla lebbi jeegom, walla dañngol hitaande kadi ina yona. so tawii ko to banngal beyi colngol futti woni dañngol hitaande haa naati e ɗimmiire mum paamen tan yonataa e ciiri layya kaal-ɗen ɗoo ɗii fof so wonaa soli- fuɗti.
Gooto fof ko kañum foti hirsande hoore mum layya mum, so waawaa yamira goɗɗo yo hirsan ɗum, caggal nde almaami o layyii.
Hay huunde noon yeeyetaake e layya hay nguru ngu, e kolce ɗe, a ñaamat heen ndokkaa heen, cakko-ɗaa heen, mooftaa heen, so a yiɗii.
Sifaa kirsugol layya oo:  dammuwol ngol lelnirte bannge mum nano, huccinee fuɗ-naange tawa layyotooɗo o, ine jogii laɓi mbelki tigirigi mbele engol yaawa fooftaade, o wiya (Bismillaahi allaahu akbar) caggal nde o ñaddii, o nannganaa koyɗe yeeso e caggal, o taƴa hulumbere nde e goddol ngol e raɗooji ɗiɗi daande ɗe, tawa o suutataa laɓi ki, so ki metti yo addu ngoɗki , o fawa e daande he, nde o fuɗɗoo suutde ngadani ki; so wonaa ɗuum tan dammuwol ngol jiibat.
Tesko-ɗen kala joom galle ine foti layyanaade galle mum, hay so tawii ko o ɗanniiɗo, o neldi layya ine moƴƴi, so tawii ko o nawlirɗo ko ngootiri tan waɗɗii mo, kono so o waawii layyanaade kala cuddiiɗo ine moƴƴi, so ɗuum alaa, alaa e sago o ñaagoo jontaaɗo ngam hirsoyde to galle makko mawɗo to, so oon wonaani toon.
Banndiraaɓe juulɓe yo Alla rokku en tawtoreede taaski, so en tawtoraama kadi ya Alla rokku en waɗtude nii mo wuuri tawa eɗen ɓeydii en ngustaaki, kala ustii e men yo taw ko tuundi ɓanli men e bakkatuuji men.

IBRAAHIIMA AAMADU LIH

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : aid el kebir, fête du mouton, tabaski, islam, prières


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 4 de 4 commentaires

WELTAARE

Ecrit par: ALIW KONTEE (Invit ) le 26-11-2009 12:35

A jaaraama ceerno Ibraahiima Aamadu lih,a saggitii min saggere sagganoonde,eko faati e layya juulde taaske,sabu min nganndii nde waddotoo juuldo,eno waddortoo juuldo,e dammuwol ngol juuldo hirsata, haa ndeen yamiroore wadditoo dum joomum daña layya,a seerndii pelle jawdi poddi wadeede layya,gootol heen fof a haalii duubi mum do tolnotoo timma wadeede layya sellana joomum,a sifiima heen dafangol,e badngol (si)kelngol allaadu walla koyngal,walla maale godde njiyee e dammuwol he ko nanndi e duum.a labbinii no woniri falirla,eno sunna mooftorii e nder mum,jidaadi e gañaadi heen fof a haali,hay poddo hirsude a woppaani,e sahaa nde foti hirseede, ko ñaametee heen eko sakketee heen hayhuunde a accaani,tawa aldaa e yeeyde teewu dammuwol layya.seydi lih ndee winndannde wadii faayiida,nde hokkii ganndal kala mo anndiraano hononi,nde beydii ganndal e kala ganndirnoodo hononii,nde siiftinii kala ganndunoodo ina yejjiti ko waynii.a haalii ko faati e pummugal e sifaaji mum,eko yidaa e comci naweede ñande mum. bandirabe juulbe njuulee mo wuuri,odon njarloo odon yaafo,yoo geno hokku en taweede oo sahaa mo wuuri,tawa eden beydii en ngustaaki e diine men,eden beydii daranaade ko bamtata leñol men,yoo geno hokku en semmbe e sellal,e dañal jaajngal aduna e laakara,yoo geno wad barkeeji mawdi e besnguuji mem,yoo geno yob moyyere jinnaabe men e seernaabe men.ceerno Ibraahiima Aamadu lih a salminaama a juuraama a ñagaama duwaaw,yo en mbattuniii mo wuuri.a jaaraama jokku golle.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Aamiin yo en mbaɗtu nii mo wuuri konte e

Ecrit par: Ibraahiima Aamadu lih (Invit ) le 26-11-2009 23:29

Aamiin yo en mbaɗtu nii mo wuuri tawa eɗen ɓeydii to banngal ALLA e aduna fof , en njettii ceerno Aliw konte; e tiiɗnaare mum. sabu ko winndude saɗi ko fof ko taraneede winndande ɓuri saɗde, yo Alla Geno o loosnu en e Lislaam. 
 
Ceerno Ibraahiima saar mawɗo lowre pulaagu.com ene foti duwaneede cellal e juutde balɗe e sutura duumiiɗo sabu ɗum ko wirngo ñiiwa suddaare leñol; yoolti hujjaaji fulɓe e juulɓe, ceerno Aliw konte yo Alla suure ɓamtu maa aan e kala dariiɗo e ɓamtude leñol ngol.  
ON NJAARAAMA BANNDIRAAƁE FULƁE E TO MBAAW6ƊON WONDE E JOOKLI WINNDERE NDE FOF YO EN MBAƊTU NI MO WUURI.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

abidjan

Ecrit par: alpha diallo diamouguel fouta (Invit ) le 14-12-2009 20:53

mbida salmina kalla lenol ngolfof

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

leñol ngol fof salmitimaama ALFAA JALLO

Ecrit par: Ibraahiima Aamadu lih (Invit ) le 17-12-2009 07:09

leñol ngol fof salmitimaama ALFAA JALLO; kala ɗo ɓiɗɗo pullo waawi wonde e nder winndere he, yo tiiɗnoto jokkondira e banndiraaɓe fulɓe. 
 
Tiiɗno-ɗen e diine men Lislaam e laawol men Tijjaaniyya kañum e pulaagu men ; ndenten ngonen gootum. 
So Alla geno o suur, sellina juulɓe fof haa teeŋti e ɓiɓɓe fulɓe.  
On njaaraama wonɓe Abijaŋ.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 4 de 4 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
LA7         3        
  1    J    2 9   HW4
5IR   CQJ   X9E      
  O    6      T   RYD
59K           P      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥