NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


ABIWORD in Fulah Part 1
Moyenne:
Clics:2276
Yero Maama
Moyenne:
Clics:3024
Kanel Diop
Moyenne:
Clics:2677

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


USMAAN MAKKA LIH: Leydam hol ko mooriiɗaa ? Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 26-06-2009 )
 

Ecrit par USMAAN MAKKA LIH, le 26-06-2009 16:43

Pages vues : 11105    

Publié dans : Les News, Renndo


Leñol fulɓe : Gonɗi cim-cim, jaleeɗe keŋ-keŋ

ImageLewlewal -26/06/09 - Leñol am kol to ngonɗaa ? Fulɓe hol to keedɗon ? Keele maayi, tata nana yana ! Hannde ko hannde mo Murtuɗo Joob. Mammadu ummaniiɗo ngam  riiwtude humanbinnaagu, majjere…Hannde o ruttiima, o tawoyii toon, Al Hajji Umaar, Ceerno Suleymaani Baal, Yero Dooro Jallo, Mustafaa Booli, Saydu Kan, Faadel Kan,Teen Yuusuf Gey, Jiggo Tapsiir. E oo ñalawma moni kala nana woya, kono jaŋngo ko jaleeɗe keŋ-keŋ lomtotoo. Jooni en polaama, ko enen jaɓɓi koye men. Ngummen, ndaroɗen, golle mbaɗen, “miin” ngoppen. Alaa ko bojji nafata, alaa ko jaleeɗe ɓamtata. Ko golle tan !

So maayde wajaaki, hol ko waajatoo ? Pulaar wii dawde bonngol bonaani koni ene finndina. En ngoyii, en cekkii, en ngullii, en mettinii, kono alaa ko naïf. Ngoonga ko demngal woni fitaandu leñol, daaba pinal, bottaari jaŋngo. Hannde Pulaar ko baaye e fannuuji keewi hay sinno fulɓe ko dowruɓe e kala fannu.

Huunde yurminiinde, huunde nde famotaako. Ellee neehdi taniraaɗo. Bonna taanum, soo maayii, wiyee suka oo ko liggaaɗo. Hol liggiiɗo fulɓe ; so wonaa fulɓe. Ñawu nana e men. Mo woni kala ko jaroowo ƴiiƴam ! Mo woni fof ne anndi oo ñawu, doktooreeɓe ene ngoondi, kono way gooto mo ena safra oo sukuño, makañoo... Goonga won etiiɓe safrude, kono yonaani. Hannde leƴƴi keewɗi ndaɗii, keewɗi maayi. E oo ñalawma fulɓe mbaasi Murtoɗo, bawɗi puusii, taballeeji ceekiima. Dimaaɗi mbirgii e nder ɗoyngol waɗɗatooɓe.

Mbate leñol Pulaar wonaani e nder koyɗol, nder “kooma” Huunde haawniinde. Hannde fulɓe ko daɗɓe to jaŋnde, daɗɓe to faggude, haralleeɓe ; hono caggal, ko toon ɓe keedi. Ko enen ngoni adii ummaade, sakkitii sulmaade.

Gila Ceerno Suleymaani Baal, haa Sayku Umaar Taal, Ceerno Hamme Baaba Talla, haa hannde, fulɓe ko « ardiiɓe-heetɓe caggal » E ndaw ko haawni ! Ko waɗi noon ? Waɗi noon ko e leñol men mbaawɗen ko sikkitaade mo woni kala, mbawɗen ko tuumde sukoño kala katante, mbaawɗe ko jirgitde ko jeeƴi. Mbaawɗen ko foɗondirde jaagorɗe, mbaawɗen ko haasidaagal. Mbaawɗen ko woyde maayɗo, fiilde ɗuum lefol teddungal tawa maayii.

Min njiɗaa lefol teddugal caggal maaynde, kelle caggal batu, mbiru dow bawɗi. Pulaar ene haalee hannde e nder aduna hee ko foti no capanɗe nay (40) leydi e Afrik, Pulaar woni go'o malla ɗemngal ɓurngal haleede e Senegaal, Muritani, Gine. Kono ko fulɓe ɓuri tampude e nder ɗee leyɗeele. Hannde e duunde Afrik ko pooɗondiral hakkunde Liŋngalaa e Sowaylii ngam wonde ɗemngal gollirgal e nder fedde ngotaango Afrik ; ɗoon, ɗo Pulaar rippata, ene furɗina koyɗe, ene furƴina.

Hannde Tijjaani Aan yehii, Teen Yuusuf Gey, Mustafaa Booli, Saydu Kan, Yero Dooro Jallo, Faadel Kan, Jiggo Tafsir ekn jehii ; jooni ko Mammadu Sammba Joob Murtuɗo abbiiɓe. Alaa e hay nokku gooto e leyɗeele men ɗo Pulaar jogii ayaawo, rajo maŋngo  ( kuumtinngo leyɗeele e diwannuji), jaaynde mawnde, malla jaaynde yaltoore kala ñalawma e ɗemngal Pulaar. Woodaani ! Jooni hay so lowe « Enternet » nana ndemee seeɗa-seeɗa, ko heewi ene heddii. Mbate wonaa annduɓe mbiyi kala ɓurɗoma jaayndeeji, ayawuuji, daŋɗe haalirde nawii ray e dow heddiiɓe ?

Jooni Tijjaani Aan, Murtuɗo e wondunooɓe e mumen njehii, heddiiɓe nana ngoya ; kono bojji ɓoyataa. Sibu momtata bojji ko golle, golle e dow balle. Wonaa poɓɓe pokkitee ! Wonaa fiytaade becce wiide “miin komi ngenndiyaŋke” Hay dara nafataa. Nafata tan ko golle. Alaa e sago ngopen “miin”, ngopen yiɗde ardaade tawa en filaaka, tawa en mbawanaa.

Yontii ceeren e ɗoyngol, ceeren e foɓɓude, ceeren e hasidaagal, ceeren e bonnitde e bonnude. Hannde jojji ko golle, jojji ko taftaade koye men, taftaade leñol men, darnude fedde fulɓe adunya mawnde, ñiibnde. Yonti ko jolde e nder mayo, yonti ko leppude, awde ko moƴƴi e leñol; yonti ko suɓaade keele, riiwtude e nefde ɓe nafataa. Sibu oon njiyi en ngalaa Tabital Pulaagu adunyaa. Njogiɗen ko Tabital Farayse, Amerik, Belgil, Itaali, Muritani, Senegaal (pelle ɗiɗi), Gine, Sera-lewon ekn.

 En mbaawa gollaade tawa en kaaldaani, en mbaawaa yahde tawa en tafaani konu mawngu, tawa fof en ndentaani. Alaa e sago fulɓe jeccitoo, mbadda gite ŋaas, gite nii e dow ñorgo no Umaar Tokosel Bah heewi wiyde. Etee ko ɓuri heen haawnaade, hannde e oo sahaa jotondiral ɓuri weewde, Internet, laaɗe diwooje, laaɗe deegooge, noddirɗe (telefon), fof ene ngoondi. Mbate maamiraaɓe men yaahruɓe hajju koyɗe ɓuri en pellital, holaare e Allah, cuusal e pible ? Oon njiyi galle Pulaar Senegaal nana nder leydi nduufoori, alaa ko nafi tawo ; fewnaaka, wopaaka. Oon njii jawdi fedde Pulaar Amerik nana daɗɗaa, mooftaa, suraa ; teemedde miloŋŋaaji, illaa nawtude maayɓe…

Wadde hol to Yero Siila, Mammadu Njaay (Iniwersitee mo Ndakaaru), Ibirahiima Moktaar Saar, Saajo Bah, pelle Senegaal, Muritani, Gine, Maali, Burkinaa, Sera-lewon, Gaana, Niger, Nigeriyaa, ekn, ngoni ? Hol nde kelmeendi men rentintee, hol nde Saggitorde men yuɓintee, hol to paaɗen.

Wadde hol ko njiɗɗen ? So en nganndii ko njiɗɗen tan, maa wune dañe. Sibu alaa e sago Pulaar e ɗemngal mum yuɓɓinee, helmeeji mum taftee, tuugnorɗe ndañee; tawa wonaa woni fof e yidde mum, e miijo men. Wona ngoƴa renndo men. Wadde alaa e sago go'o ndañen jaayndeeji, rajjoji, teleeji, kelmeendi men wona ngootiri, sagitorde men wona gootum ; pelle men ndetinee e dow kuule e doosɗe laaɓɗe poy.

Hay dara nafataa woyde maayɗo, so ɓooyii jaleeɗe, fitinaaji e hareeji ndewa heen ; haa jooni Tijjaani Aan ena woyee kono way gooto waɗaani ko wiyannoo koo, way gooto e men ƴeewaanii waaju e  ndee maayde. Mbiy-ɗen ko golle e dow balle, kaaldigal, nonondiral e dow paamal e peewal. Yonntii nde ndematen lowe men ; yonii ko ɗoftaten heddiiɓe koo... Sibu yo laaɓ en, hay gooto arataa ɓamtana en leñol men, hay gooto arataa, rokka en jawdi. Ñawu oo ko enen, doktoor oo ko enen.

Hol ko heddii ?

Kuɗol Usmaan (Makka) Lih www.lewlewal.com

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.


HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 5 de 5 commentaires

Binndoowo

Ecrit par: Sayku Umar BAH (Invit ) le 29-06-2009 10:14

Ndeezoo winndannde ene foti addan'de en miijtaade, sabu e lewru seezto ndeezoo hitaande jaaynde le Recheches lollonde e aduna he, winndateende e zemngal Farayse, yaltinii zemze keborze maayde e aduna he, ko vooyaani, ene jeyaa e zeen zemze, zemngal PULAAR. Ve mbiyii e ndeezoo jaaynde ko so Fulve ndeenaake, zoo e duuve maa zemngal mum en majju e aduna he. 
Ve kaalii heen hay dawrugol bazangol e senegaal, haa zemngal Wolof wara zemze Senegaal keddiize ze. UNESCO gayniri haala mum ko woto hay gooto hersir haalde zemngal mum, kala nezzo yoo darano zemngal mum saloo mozeede. 
Kono ko vuri heewde e dawriyankoove men loppaaka zum, mbiyata en nii ko en vurtuve,ko en seerndoove lexxi, etee, alaa ko kaalzen so wonaa yoo en kev hakke men. kadi so eve kaalda e men ve kaalata ko zemze, ze en nanataa. Kadi ko ene ngootantave. Jizzo fof yoo sood ndeezoo jaaynde xeewa zum. 
Ko heddii ko koko Usmaan Makka haali ko, moxxo e men ko maayzo tan guurzo fof, dilloowo en kavoto zum, mbonnen innde mum, haa wonti nii, lenyol men alaa moxxo. kono zum fof ko majjere tan. Nyaagiimi on banndiraave ko hirondirde e gollaade, wonaa e wallondirde e ubbude golle yimve gollotoove e anyde zum en.Kadi musiiba me koko mawni am Mammadu Alasan BAH, wiyata ko Musiiba Pullo ko, ko o munyanta gozzo ko o munyantaa zum banndiiko.Yoo Alla Wallu en e ko moxxi

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

jaarnaade

Ecrit par: ALIW KONTE (Invit ) le 30-06-2009 12:39

ko usmaan makka haali ko, yoo yimbebe mbadtu heen hakkillaaji mumen no feewi,o holli en ko laawol, ngol potden rewde bamtoden,o udditani en ko damal,ngal potden naatde njaaren yeeso,hay koŋko koo haali ko,o welaaka o haali dum,geno lonnginimo yoo haal dum,sabu ko waaju gondudo e nafoore e bamtaare wonande leñol ngol,miin dey nde njiimi winndannde makko nde nderndam nde suusi,sabu bamtaare lañol dañetee koy konngudi baadi ni,

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

tinno ynen e lenol men

Ecrit par: rougui sow (Invit ) le 05-07-2009 14:26

ko banndiraado gorko ko haali ko ko goonga la6do de tawno en mbawaata yaruude yeeso so wonna gitteen ko wonni e 6eryne men yne eynen pooti tinnade e demngal men e pine men adaaji men hanki ko dum wallatta en e lenol en pottaani welsindaade demngal men e pine men e adaaji men ko dum woni sodorde bamtaare men en njetti hono ardiibe golle yne ko wano pulaagu e mbiimi e grup lewlewal ko onoon diiwti ni66ere men haa leerni neddaaagal men oon jaraama

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

kabaaru kaamtoriido

Ecrit par: Muhammadu FADEL (Invit ) le 27-07-2009 23:04

Caggal calminaali teddudi di kuccinmi he maa ko yidi holludema tan wonde hanki subaka he dimaas hee 26.07.2009 doo he wuro koungheul hee huunde haantoriinde kadi wadii heen debbo jibindo wari!ko o resteran trisse,o wi'etee ko Maam jaara Gueye o libini ko sabaka samedi 25/07/2009 o woppoyi suka mum e sera ataliyee mekanise moto bi'teedo Tijjaan Jallo.joodii haa jamma o arti he biyum o reenditi dum.hay yimbe ataliyee nii teskiima gulaali keccel kono tan be damintonoo tan ngel woyata ko to nder galle mbobe kehri oo.ko subaka dimaas bone oo feeñi! burgat gendarmeri mo koungheul wadiiheen fodde mum photo ngoo boom ko sandarma photi dum.caggal ndebe njaggi gaño yimbe oo hono jibina wara oo be nawiidum to mooftirdu bonbe o dummbidaama ton he tokaraabe mum he oon bannge,he yamiroore hooreejo koninkoobe mbo falnde Koungheul,onon hoddiibe am yiryirnde ne yaawree haqqillaaji he oo bone mawdo.yoo alla won ballo,wona kadi keedanoowo_en he oon burdo mawnu he añbe men. 
Kudol: Muhammadou FADEL radio cmc koungheul 92.1 FM. :cry :cry

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

pulaagu

Ecrit par: hajji sall (Invit ) le 06-10-2010 14:32

jamm nalle mon ful6e anndiraa6e on calminnama on juuraama  
kadi on beltanaama kala e saha ko on gutti min e kumpa  
yo alla jutni darnde mon

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 5 de 5 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
X12          Y       
  W    I    OT    LN8
S2E   EFM    X       
C      I     J    8AB
8TG         A1L      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥