NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


MURITANI: Wadda, kaalditinoowo jinngoowo, guuriiɗo e Muhammed Wul Abdul Ajiiju Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
 

Ecrit par SAYKU UMAR BAH, le 20-05-2009 10:26

Pages vues : 3795    

Publié dans : Les News, Dawrugol


ImageWadda, kaalditinoowo jinngoowo, guuriiɗo e Muhammed Wul Abdul Ajiiju, kaaldititeeɗo kawjuɗo, mo heewaani ko anndi

Abdullaay wadda, kaalditinoowo (médiateur), jinngoowo, guuriiɗo,Abdullaay wadda masloowo, mo fonndaani. Abullaay Wadda ene foti anndude kaaltidinoowo wonaa jinngoowo, wonaa keedoowo bannge gooto. Kaalditinoowo hollataa doole, wonaa nyaawoowo, wonaa taƴoowo miijo. Foti yiyeede e kaalditinoowo tan ko ponndugol, nuunɗugol e baasgol wuuraade.

Abdullaay wadda, mawɗo leydi, mo ɓesngu Senegaal suɓi e demokraaci, adii heɓtin’de laamu Abdul Ajiju, garduɗo e doole heɓti laamu Moritani. Oo neɗɗo mo alaa seedanfaagal janŋde, mo alaa ganndal jokkondiral leyɗeele, mo anndaa dawrugol.

Caggal nde Abdullaay Wadda heɓtinimo, kanko Abdul Ajiiju, jaɓɓiimo e leydi Senegaal jaɓɓungal, ngal mawɗo leydi foti jaɓɓeede, ruttii kadi naamndii leyɗeele aduna goɗɗe ɗe yoo keɓtin laamu makko.

Caggal nde o holliri won’de ko Abul Ajiiju ɓurani mo Siidi, Abdullaay Wadda arti kadi wiyi ene masla hakkunde maɓɓe ; kamɓe ɓeeɗoo ɗiɗo ( siidi e Abdul). Neɗɗo waawaa nyaawde huunde ; rokka gooto goonga, rokka goɗɗo o fenaande, ruttoo kadi wiya ene masla hakkunde ; ɓeen ɗiɗo. Ɗum koko Halayɓe mbiyata ko « woto Saye Daɗam, Woto Nyooli woppam, mbeɗe jogii Lowel Geymaan ».

Awwookaa, Abdullaay wadda fotaani jiiɓondirde hakkunde nyaawoore e maslahaa. O fotaani jaawondirde hakkunde ɗeeɗoo geɗe ɗiɗi ; ɗe njiidaa ciirol. Omo foti kadi anndude won’de kaalditinoowo, wonaa keewoowo haala. Omo foti kadi ɗaccude haalde haala makko e ko wonaa haala makko. Sabu so wonaa ɗuum, alaa ko o waawi waɗan’de Senegaal.

Waɗimi noon wiyde ko leydi Senegaal ene sokli laaɗo mum  toppitoo ɗum. Wadda na foti faamde won’de innde, moƴƴere, nde o yiilotoo danyde e aduna nde, foti fuɗɗoraade ko e nafde leydi makko e naftude ɓiɓɓe leydi makko, Senegaal.

Hannde, e ooɗoo nyalawma ɓurannoomi ko nan’de Abdullaay Wadda na duka leƴƴiyankaagal, e macungaagu guuraangu e Moritani ngui. Ɓurannoomi hannde ko nan’de mo omo haala haala egginaaɓe Moritaninaaɓe ( depporteeji), ɓe ngannduɗaa, haa hannde heewɓe e mum en ene keddii e tudduɗe mum en e Senegaal.
Ɓurannomi hannde, ko nan’de mo omo duka mettin’gol ko ɓeeɗoo hooninkooɓe ;  taccinɓe, fiyɓe, hoynuɓe, warɓe ; moɓɓolel ngel Abdul Ajiiju yeeni ardodaade e mum leydi Moritani. Ngel moɓɓolel, hooninkooɓe, ɓe kaan’daani e won’de ɗo ngoni ɗo ;  ngel ngannduɗaa foti ko nyaaweede, nyaawoore winndereyankoore.
Ɓurannoomi hannde ko na’de miijo Abdullaay Waddaa e leyɗeele, Waalo Barak, Fuuta, Gidimaƴa e Gajaaga ; leyɗeele remooɓe e aynaaɓe, ɗe kanko e Maawiya ɓe keɓti e juuɗe ɓeeɗoo miskineeɓe ; moritaninaaɓe e senegaalnaaɓe.

Ɓurannoomi ko nan’de Abdullaay Wadda ene haala haala potal ɗemɗe e pine e nder telewisiyonŋ mo  senegaal RTS. Ɓurannoomi hannde ko nan’de Abdullaay Wadda na rokka jaabawol moƴƴol ; ene rokka ɗum ɓeeɗoo senegaalnaaɓe, seppooɓe fotde hannde lebbi e yeeso jooɗorde Senegaal e Paris, ngam fenynyin’de mette mum en e tellewisiyonŋ Senegaal, mo haaldataa e senegaalnaaɓe fof, ngam ko ɗemngal gootal tan haalatee heen, gila subaka haa hiira. Ene jeyaa e ko anndaa won’de ene e Senegaal ko ene ɓura ɗemɗe noogaas.
Ɓurannoomi hannde ko heɗaade Abdullaay Wadda na haala haala jine kurjuru, ;cariiɗe e nder Ndakaaru, ɗe o salii heɗaade e ɓoftooɓe mum en ; fotde hannde lebbi.
Njiɗnoomi hannde ko nan’de Abdullaay Wadda, na haalana aduna ; o ko saabi omo yiɗi waawnude Senegaal, won’de yoo ɓiyiiko ardo leydi ndi, no waɗaa fof. Waɗde banndiraaɓe Abdullaa Wadda na jogii ko foti haaldude e Aduna o e haaldude e senegaalnaaɓe, ko wonaa toppitaade wallude arduɓe e laamu ndoolndoolaagu e Moritani. Kono banndiraaɓe, haalooɓe Pulaar mbiyatanii « kiwoowo yiyataa ɗi mum, yiyata ko ɗi keediiɗo mum ».

Kono Abdullaay Wadda, so a yiɗii woto wallu min, minen moritaninaaɓe; ɓaleeɓe, ɓittaaɓe e leydi amen. Kono kam, hoto wallu ɓee ɗoo, ɓe juuɗe mum en moddi ƴiiƴam pittaali ɓaleeɓe moritaninaaɓe; nannduɓe e maaɗa ɓawlude, hoto kay kam walluɓe e heɓtineede e winndere he e jaɓeede.

Mi gaynira haala am e Abdullaay Wadda wiyde mo, kola ko waawi waɗde e ko o waawi ko o waawi yahde, ittataa won’de Abdul Ajiiju e yimɓe mum, ƴeewrata mo tan ko ko o ɓaleejo, kadi ko o ɓaleejo kuutorteeɗo. So o yiɗii o jaɓa oo goonga,  walla, o saloo ɗum. Kono Iwataa, sabu ko ɗum woni ngooroondi njuɓɓundi laamu safalɓe Moritani “le système Beidane”.

So Tawii noon, Muhammed Wuld Abdul Ajiiju, oon ne ne foti anndude won’de aduna wayliima, wenycitiima. Woto o sikku won’de huutoraade mo ɓee yimɓe sokkinyaaji, haa o ara e laamu, maa jaɓnu moritaninaaɓe, walla winndere ndee fof laamu makko. Mbeɗe wiyamo won’de yonii ko o ƴettotoo yimɓe ko, sabu ko o waɗata ko firti ko ƴettaade ɓesngu Moritani kala.

O foti haalnde en kay ko:
Holi barɗo ?
Holi baraaɗo ?
E holi ko waraaɓe ɓe mbardaa ?
Holi to waraaɓe ɓe ubbaa ?

Walla, o haalana en so tawii, o yiɗi ko danndude sehilaaɓe makko; warɓe yimɓe, ɓe nganndudaa omo yiɗi waɗde feere fof, haa o laamodoo e mum ?

Haalooɓe Pulaar noon mbiyi “yiiloo banngoo, seerndataa mawɗo e njogoram mum”.
Ko noon ne laare,  Kowri SOH ?

Abdul Ajiiju, mbeɗe anndi ko Maawiya jannginmaa, kono yontaaji mon na ceerti, sanne.
Etee, a yiyii kadi ceerno maaɗa TAAYAA, dogii suuɗoyiima Katar.
Aan, ; Abdul Ajiiju e TAAyaa e Gabriel Sempère e Ely WUL Mohammed ƁALL e woɗɓe, won’dunooɓe e mon, walla nii won’du ɓe e mon, haajooni. Oɗon poti anndude won’de ko alaa e sago naamndite ɗon warngo ɓiɓɓe yimmiraaɓe amen waraaɓe ɓe !
Kaalanon min kadi ko wari ɓe.

Anndu kadi wonaa ƴettude sokkinyeeji e nanndooji yimɓe, joƴƴina ɗum en e laamu, wonaa ɗuum addantumaa gaynude miijo, ngo ngonɗaa e dow mum ngo !
Wonaa kadi bismaade e Nuwaksoot nyukkintooɓe, suuɗinooɓe e pelle moritaninaaɓe caggal leydi, addantumaa daɗde e ɗeeɗoo caɗeele !
Wonaa kadi yaltin’de ma polisaaɓe e sanndarmoriiji, sunyɓininooɓe ɗiiɗoo duuɓe fof, ene mbiyee ko yaltuɓe laamu ; tawi ko yeeyanooɓe banndum en, kadi ɗum fof addantumaa daɗde e ɗeeɗoo caɗeele !
Ko waawi won’de fof kam, a addanii aduna o anndude won’de ko ɓaleeɓe ɓuri heewde e Moritani. Sabu e nder nayo dikkondirɓe ɓe, heen tato ko ɓaleeɓe. Ɗum ko yeru laaɓɗo, mo waawaa ubbaade, ɓeyduɗo laaɓtin’de ooɗoo goonga, mo njuɓɓundi laamuyon capataagal njiɗi ubbude e Moritani.
E miijo am, miin, so tawii won ko ɗiiɗoo wooteji kebori nafde ko ndeeɗoo toɓɓere wootere. Toɓɓere laɓɓinnde ɓurgol ɓaleeɓe heewde e Moritani.

Ɓiɓɓe yummiraaɓe am moritaninaaɓe: Safalɓe, Sooninkooɓe, Wolofaaɓe, Hardanaaɓe, Wamarankooɓe e Fulɓe walla Haalpulareeɓe, yontii, kadi yontii nde ubbaten leƴƴiyankaagal e njiyaagu, ngam mahde Moritani keso, Moritani goɗɗo  ponndoowo ɓiɓɓe mum. Yontii nde mahaten Moritani keso pul, ɓamtiiɗo, jahroowo yeeso, mo faltaaki hakkunde ɓesngu mum.

Nafataa en ardin’de yimɓe; ɓe ngonaa waawɓe ardaade, ɓe toppitaaki, so wonaa koye mum en e ko nafata ɗum en; kanym en tan e ɓesnguuji mum en !
Moritaninaaɓe sokli ko reeneede, safreede, walleede e nguura e safaaro e walleede e kala caɗeele renndo !
Minen, moritaninaaɓe, min njiɗi, ko janngirɗe, cafrorɗe e danyde nguura timmuka, ko aldaa e njelaari. Sabu ngaluuji Moritani bonnateeɗi ɗi, na mbaawi ɗum gaddanaade ɓeɓɓe mum en, ɓe ngannduɗaa keewal mum en ɓuraanu 3 000 000 innama aadee.

Anndu, aan Mohammed Wuldu Abdul Ajiiju won’de ooɗoo sinamaa fotii joofde. Ngooɗoo mago, tiyaataar juutataa. Anne kadi aɗa anndi pellet a juutataa e nguuɗoo laamu. Ɗum noon « gacci daɓɓe, ɓuri gacci juutɗe ». Kadi «dogdu dow huɓeere juutataa »

Mi gaynira ndeeɗo winndannde wiyde won’de hay moritaninaajo gooto, woni debbo mum, walla gorko mum, waawaa laamaade Moritani, tawa waɗaani e penycu naamndal ngenndiyankeewal. “la Ŋuestion Nationale”Ko alaa e sago keɓen Moritaninaaɓe, nuunɗuɓe, waawɓe laawɗin’de njuɓɓundi laamu, kesiri. Tawa kadi ɓeen yimɓe, ngalaa ngoƴa so wonaa leydi Moritani e ɓeɓɓe Moritani.

Diwaa ɗo ɗakkaa ɗo.

Kuɗol Sayku Umar BAH, mo Ɓoggee, nguurɗo e Farayse

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.



   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 5 de 5 commentaires

Seydi BAH, "juuɗe ma puuɗaama" !

Ecrit par: Bookara (Invit ) le 20-05-2009 13:40

Seydi BAH, "juuɗe ma puuɗaama" ! 
Eɗen paami tan, Abdullaay Wad e Abdul Ajiiju e Buuamatu e Karim Wad ko waɗduɓe junngo e faandu, honde Senegaal e Muritani. E nder ɗum kadi, ko ɓe ngollata ko ina yahdi e nafooje Farayse : ƴeew ko Niseernaajo o enndata ko ! Hol mo waggini mo ɗum ? Goɗɗo alaa so wonaa Farayse. Sabu nafooje faggudu, sabu "Uranium". Ɓe nulnoo toon noon ko Kaddaafi, caggal nde ɓe neli to Muritani ... Kono "ko woni e lahal kala maa juuɗe njiytu" !

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Wadda ko ballo ndoolndoolaagunaaɓe

Ecrit par: saajo bahkaikai (Invit ) le 20-05-2009 13:49

e wallude makko CNDD, laamu kooninkooɓe Gine-Konaakiri, e wallude makko kooninkooɓe jooɗoriiɓe ndoolndolaagu e leydi Muritani, Abdullaay Wadda hollii ko laaɓi pos wonde, kanko ko neɗɗo ganyo kala ko innetee demokraasi, potal e nunɗal, o hollii ko o ganyo kala ko hino ɓamta leyɗeele Afriki, ɓamta renndooji mumen, o hllii kanko ko neɗɗo ɓorniiɗo dolokke demokraasi kono o gomɗinaali ɗum… 
Ndaaru hannde e nder Gine, ngun laamu ngu Wadda adii heɓtinde hakkunde laamɓe winndere nden fow, laamu ndoolndoolaagu innungu hoore mum CNDD, kala ko yimɓe leydi ndin mahunoo e kuɓeeje, luumooji, keyeeji e kala ko moƴƴii ko waawɗaa tawde e leydi ndin, CNDD hino darii hino liɓa ɗum hannde e leydi, gila Konaakiri haa ka dowri, wano Fuuta: Labe, Maamun, Pita, Timmbi Madiina…e ko wonaa ɗee ɗoo gure mawɗe, laamu gaynii siifude kala ko moƴƴi, hino wiya ɗum ko liɓetee e hoore mehre, ko aldaa e nyaawoore aldaa e nunɗal, kadi joomiraaɓe ɗumen wonaa yoɓiteteeɓe. Miɗo haala ko yowitii e ujunaaje teemedde ɓesnguuji…

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

ronki roondaade

Ecrit par: Geelel (Membre ) le 21-05-2009 10:46

ronki roondaade haɓiti ɓeydi, sabu wadda so jam ina yiylee wonaa kanko jogori yiytude sabu ko renndini haɓooɓe ɓuri ko seerndi haɓooɓe , ɗum noon so tawii ko kaŋko yaakoranoo kam ndeke ɗuum suwaa tawo, kala ngenndi njiɗndi jam wota ɗamino e makko;sabu mo wonaani yeru waawaa waɗeede ɗum,bonnuɗo ngootaagu ngenndi mum feewnataa ngootaagu ngoɗndi, yoo geno faaba en, yo mi deƴƴu gila mi ....

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

njokken golle

Ecrit par: Jaalo (Invit ) le 21-05-2009 21:34

So wonko duddu waawi yo moccu reedu mum. 
miin so tawii wad arii wallude aziiz walla kooninkoo6e gine dhuum bettaanimi sabu, joldu6e e laana ndenndi sago. 
kono haa yeeso ko laawol ,sabu kala mo aduna jalnii bojji mum njommbaani.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

so maawuya jaggaaka aziiz en kulatah !

Ecrit par: abdullaay yerel soh (Invit ) le 22-05-2009 19:29

so tawii kuywel maa o yaha yahaani nyaawirdu warhooreeji ; aziiz e won'diibe mum cikkata koko miiji e muritani fof yawtat , hay sinno ko warde fulbe kadi, tawde ngalaa kaaloowo ! fotnoobe haalde mbii njaafiima hono LIH MAMMADU YAAYA KAN E KOLONYEL JAH . ko haawnii heen ko alaa leydi afrik haali heen ! ellee fulbe njaggiraa e afrik kono yahuudu en njaggiranoo e orop nih ! wadde yoo en ndaro nobe ndarorino nih .

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 5 de 5 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
JBT          X       
S W    U    B3    ODE
WXR   7BU    M       
F E    C     X    L16
QPW         M3Y      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2014 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥