Wadda, kaalditinoowo jinngoowo, guuriiɗo e Muhammed Wul Abdul Ajiiju, kaaldititeeɗo kawjuɗo, mo heewaani ko anndi

Abdullaay wadda, kaalditinoowo (médiateur), jinngoowo, guuriiɗo,Abdullaay wadda masloowo, mo fonndaani. Abullaay Wadda ene foti anndude kaaltidinoowo wonaa jinngoowo, wonaa keedoowo bannge gooto. Kaalditinoowo hollataa doole, wonaa nyaawoowo, wonaa taƴoowo miijo. Foti yiyeede e kaalditinoowo tan ko ponndugol, nuunɗugol e baasgol wuuraade.

Abdullaay wadda, mawɗo leydi, mo ɓesngu Senegaal suɓi e demokraaci, adii heɓtin’de laamu Abdul Ajiju, garduɗo e doole heɓti laamu Moritani. Oo neɗɗo mo alaa seedanfaagal janŋde, mo alaa ganndal jokkondiral leyɗeele, mo anndaa dawrugol.

Caggal nde Abdullaay Wadda heɓtinimo, kanko Abdul Ajiiju, jaɓɓiimo e leydi Senegaal jaɓɓungal, ngal mawɗo leydi foti jaɓɓeede, ruttii kadi naamndii leyɗeele aduna goɗɗe ɗe yoo keɓtin laamu makko.

Caggal nde o holliri won’de ko Abul Ajiiju ɓurani mo Siidi, Abdullaay Wadda arti kadi wiyi ene masla hakkunde maɓɓe ; kamɓe ɓeeɗoo ɗiɗo ( siidi e Abdul). Neɗɗo waawaa nyaawde huunde ; rokka gooto goonga, rokka goɗɗo o fenaande, ruttoo kadi wiya ene masla hakkunde ; ɓeen ɗiɗo. Ɗum koko Halayɓe mbiyata ko « woto Saye Daɗam, Woto Nyooli woppam, mbeɗe jogii Lowel Geymaan ».

Awwookaa, Abdullaay wadda fotaani jiiɓondirde hakkunde nyaawoore e maslahaa. O fotaani jaawondirde hakkunde ɗeeɗoo geɗe ɗiɗi ; ɗe njiidaa ciirol. Omo foti kadi anndude won’de kaalditinoowo, wonaa keewoowo haala. Omo foti kadi ɗaccude haalde haala makko e ko wonaa haala makko. Sabu so wonaa ɗuum, alaa ko o waawi waɗan’de Senegaal.

Waɗimi noon wiyde ko leydi Senegaal ene sokli laaɗo mum  toppitoo ɗum. Wadda na foti faamde won’de innde, moƴƴere, nde o yiilotoo danyde e aduna nde, foti fuɗɗoraade ko e nafde leydi makko e naftude ɓiɓɓe leydi makko, Senegaal.

Hannde, e ooɗoo nyalawma ɓurannoomi ko nan’de Abdullaay Wadda na duka leƴƴiyankaagal, e macungaagu guuraangu e Moritani ngui. Ɓurannoomi hannde ko nan’de mo omo haala haala egginaaɓe Moritaninaaɓe ( depporteeji), ɓe ngannduɗaa, haa hannde heewɓe e mum en ene keddii e tudduɗe mum en e Senegaal.
Ɓurannomi hannde, ko nan’de mo omo duka mettin’gol ko ɓeeɗoo hooninkooɓe ;  taccinɓe, fiyɓe, hoynuɓe, warɓe ; moɓɓolel ngel Abdul Ajiiju yeeni ardodaade e mum leydi Moritani. Ngel moɓɓolel, hooninkooɓe, ɓe kaan’daani e won’de ɗo ngoni ɗo ;  ngel ngannduɗaa foti ko nyaaweede, nyaawoore winndereyankoore.
Ɓurannoomi hannde ko na’de miijo Abdullaay Waddaa e leyɗeele, Waalo Barak, Fuuta, Gidimaƴa e Gajaaga ; leyɗeele remooɓe e aynaaɓe, ɗe kanko e Maawiya ɓe keɓti e juuɗe ɓeeɗoo miskineeɓe ; moritaninaaɓe e senegaalnaaɓe.

Ɓurannoomi ko nan’de Abdullaay Wadda ene haala haala potal ɗemɗe e pine e nder telewisiyonŋ mo  senegaal RTS. Ɓurannoomi hannde ko nan’de Abdullaay Wadda na rokka jaabawol moƴƴol ; ene rokka ɗum ɓeeɗoo senegaalnaaɓe, seppooɓe fotde hannde lebbi e yeeso jooɗorde Senegaal e Paris, ngam fenynyin’de mette mum en e tellewisiyonŋ Senegaal, mo haaldataa e senegaalnaaɓe fof, ngam ko ɗemngal gootal tan haalatee heen, gila subaka haa hiira. Ene jeyaa e ko anndaa won’de ene e Senegaal ko ene ɓura ɗemɗe noogaas.
Ɓurannoomi hannde ko heɗaade Abdullaay Wadda na haala haala jine kurjuru, ;cariiɗe e nder Ndakaaru, ɗe o salii heɗaade e ɓoftooɓe mum en ; fotde hannde lebbi.
Njiɗnoomi hannde ko nan’de Abdullaay Wadda, na haalana aduna ; o ko saabi omo yiɗi waawnude Senegaal, won’de yoo ɓiyiiko ardo leydi ndi, no waɗaa fof. Waɗde banndiraaɓe Abdullaa Wadda na jogii ko foti haaldude e Aduna o e haaldude e senegaalnaaɓe, ko wonaa toppitaade wallude arduɓe e laamu ndoolndoolaagu e Moritani. Kono banndiraaɓe, haalooɓe Pulaar mbiyatanii « kiwoowo yiyataa ɗi mum, yiyata ko ɗi keediiɗo mum ».

Kono Abdullaay Wadda, so a yiɗii woto wallu min, minen moritaninaaɓe; ɓaleeɓe, ɓittaaɓe e leydi amen. Kono kam, hoto wallu ɓee ɗoo, ɓe juuɗe mum en moddi ƴiiƴam pittaali ɓaleeɓe moritaninaaɓe; nannduɓe e maaɗa ɓawlude, hoto kay kam walluɓe e heɓtineede e winndere he e jaɓeede.

Mi gaynira haala am e Abdullaay Wadda wiyde mo, kola ko waawi waɗde e ko o waawi ko o waawi yahde, ittataa won’de Abdul Ajiiju e yimɓe mum, ƴeewrata mo tan ko ko o ɓaleejo, kadi ko o ɓaleejo kuutorteeɗo. So o yiɗii o jaɓa oo goonga,  walla, o saloo ɗum. Kono Iwataa, sabu ko ɗum woni ngooroondi njuɓɓundi laamu safalɓe Moritani “le système Beidane”.

So Tawii noon, Muhammed Wuld Abdul Ajiiju, oon ne ne foti anndude won’de aduna wayliima, wenycitiima. Woto o sikku won’de huutoraade mo ɓee yimɓe sokkinyaaji, haa o ara e laamu, maa jaɓnu moritaninaaɓe, walla winndere ndee fof laamu makko. Mbeɗe wiyamo won’de yonii ko o ƴettotoo yimɓe ko, sabu ko o waɗata ko firti ko ƴettaade ɓesngu Moritani kala.

O foti haalnde en kay ko:
Holi barɗo ?
Holi baraaɗo ?
E holi ko waraaɓe ɓe mbardaa ?
Holi to waraaɓe ɓe ubbaa ?

Walla, o haalana en so tawii, o yiɗi ko danndude sehilaaɓe makko; warɓe yimɓe, ɓe nganndudaa omo yiɗi waɗde feere fof, haa o laamodoo e mum ?

Haalooɓe Pulaar noon mbiyi “yiiloo banngoo, seerndataa mawɗo e njogoram mum”.
Ko noon ne laare,  Kowri SOH ?

Abdul Ajiiju, mbeɗe anndi ko Maawiya jannginmaa, kono yontaaji mon na ceerti, sanne.
Etee, a yiyii kadi ceerno maaɗa TAAYAA, dogii suuɗoyiima Katar.
Aan, ; Abdul Ajiiju e TAAyaa e Gabriel Sempère e Ely WUL Mohammed ƁALL e woɗɓe, won’dunooɓe e mon, walla nii won’du ɓe e mon, haajooni. Oɗon poti anndude won’de ko alaa e sago naamndite ɗon warngo ɓiɓɓe yimmiraaɓe amen waraaɓe ɓe !
Kaalanon min kadi ko wari ɓe.

Anndu kadi wonaa ƴettude sokkinyeeji e nanndooji yimɓe, joƴƴina ɗum en e laamu, wonaa ɗuum addantumaa gaynude miijo, ngo ngonɗaa e dow mum ngo !
Wonaa kadi bismaade e Nuwaksoot nyukkintooɓe, suuɗinooɓe e pelle moritaninaaɓe caggal leydi, addantumaa daɗde e ɗeeɗoo caɗeele !
Wonaa kadi yaltin’de ma polisaaɓe e sanndarmoriiji, sunyɓininooɓe ɗiiɗoo duuɓe fof, ene mbiyee ko yaltuɓe laamu ; tawi ko yeeyanooɓe banndum en, kadi ɗum fof addantumaa daɗde e ɗeeɗoo caɗeele !
Ko waawi won’de fof kam, a addanii aduna o anndude won’de ko ɓaleeɓe ɓuri heewde e Moritani. Sabu e nder nayo dikkondirɓe ɓe, heen tato ko ɓaleeɓe. Ɗum ko yeru laaɓɗo, mo waawaa ubbaade, ɓeyduɗo laaɓtin’de ooɗoo goonga, mo njuɓɓundi laamuyon capataagal njiɗi ubbude e Moritani.
E miijo am, miin, so tawii won ko ɗiiɗoo wooteji kebori nafde ko ndeeɗoo toɓɓere wootere. Toɓɓere laɓɓinnde ɓurgol ɓaleeɓe heewde e Moritani.

Ɓiɓɓe yummiraaɓe am moritaninaaɓe: Safalɓe, Sooninkooɓe, Wolofaaɓe, Hardanaaɓe, Wamarankooɓe e Fulɓe walla Haalpulareeɓe, yontii, kadi yontii nde ubbaten leƴƴiyankaagal e njiyaagu, ngam mahde Moritani keso, Moritani goɗɗo  ponndoowo ɓiɓɓe mum. Yontii nde mahaten Moritani keso pul, ɓamtiiɗo, jahroowo yeeso, mo faltaaki hakkunde ɓesngu mum.

Nafataa en ardin’de yimɓe; ɓe ngonaa waawɓe ardaade, ɓe toppitaaki, so wonaa koye mum en e ko nafata ɗum en; kanym en tan e ɓesnguuji mum en !
Moritaninaaɓe sokli ko reeneede, safreede, walleede e nguura e safaaro e walleede e kala caɗeele renndo !
Minen, moritaninaaɓe, min njiɗi, ko janngirɗe, cafrorɗe e danyde nguura timmuka, ko aldaa e njelaari. Sabu ngaluuji Moritani bonnateeɗi ɗi, na mbaawi ɗum gaddanaade ɓeɓɓe mum en, ɓe ngannduɗaa keewal mum en ɓuraanu 3 000 000 innama aadee.

Anndu, aan Mohammed Wuldu Abdul Ajiiju won’de ooɗoo sinamaa fotii joofde. Ngooɗoo mago, tiyaataar juutataa. Anne kadi aɗa anndi pellet a juutataa e nguuɗoo laamu. Ɗum noon « gacci daɓɓe, ɓuri gacci juutɗe ». Kadi «dogdu dow huɓeere juutataa »

Mi gaynira ndeeɗo winndannde wiyde won’de hay moritaninaajo gooto, woni debbo mum, walla gorko mum, waawaa laamaade Moritani, tawa waɗaani e penycu naamndal ngenndiyankeewal. “la Ŋuestion Nationale”Ko alaa e sago keɓen Moritaninaaɓe, nuunɗuɓe, waawɓe laawɗin’de njuɓɓundi laamu, kesiri. Tawa kadi ɓeen yimɓe, ngalaa ngoƴa so wonaa leydi Moritani e ɓeɓɓe Moritani.

Diwaa ɗo ɗakkaa ɗo.

Kuɗol Sayku Umar BAH, mo Ɓoggee, nguurɗo e Farayse

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

Affiche 5 de 5 commentaires