NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
165 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


yero kessou
Moyenne:
Clics:2661
ABIWORD in Fulah Part 1
Moyenne:
Clics:2408
Sunaare Jibinat Nimse 1
Moyenne:
Clics:4056

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


Subngo jaagorɗe : Wadd baatirii karte ɗee ! Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 13-05-2009 )
 

Ecrit par USMAAN (MAKKA) LIH, le 02-05-2009 20:37

Pages vues : 6436    

Publié dans : Les News, Dawrugol


Subngo jaagorɗe

 

Wadd baatirii karte ɗee !

 

Lewlewal-02/05/09-Senegaal- E oo ñalawma, laamoɗo leydi Senegaal wona Abdullay Wadd suɓiima elimaan jaagorɗe, hono Suleymaani Ndeene Njaay. Kono ellee hay dara waylaaki heen, sibu ko yanooɓe ngarti, hay sino won kesɓe arɓe. E ɓeen arɓe, ko ɓuri heewde heen ko e dental Kariim njeyaa. Wadde hay huunde waaylaaki e no yimɓe sikkirnoo niyenna.

 

Wadd unii kono koo loownoo koo tan o yuppi. Caggal nde o suɓii Suleymaan Ndeene Njaay mawɗo jaagorɗe, jooni ko capantato e ɗiɗi neɗɗo cuɓaa jaagorɗe, heen sappo ko e jaargorɗe teddungal, heen tato ko sukko jaagorɗe.

Ko addi kala mbiyen ko Kariim e yimɓe mum ɓuri seelaade. Sibu e nder ndee walaare nde capantato e ɗisi jaagorɗe, Generation du concret nawii heen maana oo, hay sinno koɓe fiyaaɓe haɓe ɗaati e subngooji ɓennuɗi ɗii. Feccere e pecce tati (tataɓal) ko yimɓe Kariim. Huunde hawndiinde, kono ene wayno haawnaaki e Afrik subi mo baay mum laami kala heɓa fayannde moƴƴere.

Kamɓe yimɓe Kariim ko leydi hee kala ɓe ngummii : huraysi Caam e Mustaffaa Giraasi  to Tambaa, Kaliidu  Jallo to Maatam, Ndey Hadi Joob to Kawlak, Aamadu Naŋ to Maatam, Teres Kummba Joob diwaan Mbuur, Mammadu Lamiin Keyta to Biññonaa.

So ɗuum ɓennii, lannda AJ hono Landinŋ Sawaane e Mammadu Joob Dekuruwaa njallittinaama. E oo sahaa kala fiyannoɓe e subngooji ɓennuɗii ndiwaama : Usmaan Ngom, Usmaan Masek Naay, Baakar Jah, Aminata Loh Deŋ, Awa Njaay, Inosaas Tap Njaay, fof ndiwaama. Ene njeya heen Safiyetu Caam, Aadama Sal, Hamaat Sal, Kiristaan Siñaa Jaata e Abdul Asiis Soh.

Mbaandi kesiri golle Wadd

Heddi e jaagorɗe ko Seek Tijjaani Gaajo (jokkondiral caggal leydi), Seek Tijjaani Sih (geɗe ndernderiie), Maadike Naŋ (ñawooe), Bekaay Joob (konuyaŋkooɓe e ndeenka leydi), Abdullay Joob (fagudu), Habiib Sik (golle e pelle golle), Ummu Hayri Gey Sekk (gaynaaka), Mammadu Lamiin Keytaa (Sukaaku, coftal ɓalli e welnere), Jiboo Kah (taariindi), Abdurahiim Aañ (laaɗe ndoorndi e oto raay e kaɓirɗe kesam kesamaagu), Mustafaa Suraŋ (jaŋde), Kaaliidu Jallo (Jaŋde sukaaɓe), Muusa Saako (jaŋde karallaagal), Abdullay Soh (sukko jaargoal topitiingal faggudu), Samiyel Saar (Jeynge e kuuraŋ)

Ene woni woɗɗe ɓe artuɓe e golle hay soɓe tottaama geɗe gotɗe : (13) Ayda Mbooje (meeer mo Mbakke), Kuraysi Caam (sukko hooreejo suudu sarɗeeji), Ceerno Loh (topitinooɗo weeyo, depitee), Aliw Soh (depitee, topitinooɗo sukaaɓe), Faatu Gay Saar (ndema)


Di
ɗal gotngal kesal arii (10). Eɗen limtaa heen Ibirahiima Siise (jeyaaɗo Cees), Sada Naay (joom kuulal diwnoongal Makka Sal), Mustafaa Mbaba Girasii (meer mo Keduguu, joom jaŋngirde mawnde e Ndakaaru), Mammadu Buso Leey (mo Pikin), Terees Kummba Joob (mo Jjowaal), Aamadu Naŋ (Podoor), Fostee Jaata (Usuuy), Aamadu Tijjaani Bah (mawɗo iniwersitee mo Sigisoor, jeyaaɗo Seeju) e Haadim Gey (sukko jaagorgal ndema, toppitiingal pelle remooɓe). Ene ɓesdi heen, Paap Usmaan Gey, suɓaaɗo, kolaaɗo kuuɓal golle goornomaa o.

 Ko faati e jaadigal, hannde Wadde heddorii e jaagorɗe laandaaji ko ɗiɗi tan : Urd mo Jibo Kah e PR mo Abdurahiim Aañ. Jooni, Aj yehii, Baakar Jah e « Front Populaire » njehii, Abdul Asiis Soh e « Nuwoo parti » ko noon heen.

Heɗdii tan ko Jiibo e lannda mo Aañ, sibu e oo sahaa kala nawnooɓe raay e Pds ndañii kuunde : Ayda Mbooje, Ceerno Loh, Huraysi Caam, Aliw Sok, Faatu Gey Saar fof ngartii. Wotɓe ɓeydiima bismeede, ko wayino : Bekaay Joob, Mammadu Lamiin Keyta, Muusa Saako, Umaar Saar, Habiib Sih, ekn.


To baŋngal rew
ɓe, eɓe gustii sibu, Awa Njaay, Inosaas Tap, Safiyetu Caam, Aminata Loh Deŋ njehii. Jooni ko Ummu Hayri Gey Sek (keddii), arti ko Ayda Mbooje, Faatu Gay Saar, kesɓe ko Terees Kummba Joob, Ndey Hadi Joob e keddii. Nayo njehii, tato ngarii !

Kol lomtotooɗo Wadd


E laamu makko, Abdullay Wadd suɓiima elimaanuui njegomo, ngam ardaade leydi ndii : Mustafaa Ñas, Maam Majoor Booy, Idiriisa Sek, Makki Sal, Seek Aiibu Sumaare e jooni Suleymaani Ndeene Naay. Dongol Wadd yimɓe tato, haa heɓi nayo, heewno haaleede. Kono Idiriisa Sek, Makki Sal, Aminata Taal e Usmaan ngom. Hannde hay gooto e maɓɓe alaa e goomu naagorɗe. Ngom ittaama, Idiriisa Sek araani tawo, Makki Sal yehii sosii lannda mum ; Aminata Taal ustii juuɗe mum e nder lannda Pds. Sikke alaa Wadde nde faami ɗuum, ko ɓiyum tan toti cakkudi haa timmi. Kariim jooni ko e jaagorɗe burde toowde totaa. Mbate, Makki maa ron. Allay sagoo Pds fewnitoo, sibu, hay dara ɓe ndañaani; mbete wonaa ɗuum waɗi, hohooɓe lannda o ƴeewto koye mumen ; hono : Usmaan Masek Njaay, Abdullay Fayi, Usmaan Ngom, Awa Njaay, Lamiin Bah, Moodu Njaañ Fadaa, ekn

Nooku keewɗo wayleede

Gila o jooɗi haa jooni, Wadde suɓii hooreeɓe jagorɗe : Mustafaa Ñas, Maam Majoor Booy, Idirisa Sek, Makki Sal, Seek Agibu Sumaare e jooni Suleymaan Ndeene Njaay.

Ko faati e jaagorɗe, mbiyen ko ngal cellal ɓuri heewde yaa ngarta. Sibu e nder duuɓi jeenay, yimɓe jeenay ngarii : Abdu Faal (laabi ɗiɗi), Ewaa Mari Kool, Isaah Mbaay Saamb (laabi ɗiɗi), Aminata Jaalo (meer mo Bakkel ), Safiyetu Caam e jooni Teres Kummba Joob.

To fannu coftal balli joyo ngarii : Josef Ndoŋ, Yuusu Tuure, Al Hajji Dawuuda Faay (waawa), Isaah Mbaay Sammb, Baakar Jah e jooni Mammadu Lamiin Keyta.

Waylo heewi to jaargorgal topitiingal geɗe nernderriije. Ɗoone ko Seneraal Mammadu Ñaŋ, Seek Saadibu Faal, Makki Sal, Usmaan Ngom e jooni Seek Tijjaan Sih.

Gila Wadd ari haa jooni o huutoriima hooreeɓe jaagorɗe njeegoma (6) e ko ɓuri 300 (teemetato) jaagorɗe e teemedere jaagorɗe cilirdiiɗi; kadi say soo ittiima mawo nawe baŋnge gotɗo.

Kuɗol Usmaan (Makka) Lih-Jaalal-Leñ Cet e-mail est protégé contre les robots collecteurs de mails, votre navigateur doit accepter le Javascript pour le voir

 


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
NRL          Q       
X      B    TT    JDN
NXP   8KT    T       
K S    R     Y    5G1
HH9         W91      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2018 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥