NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


KOOLOL BRIKSEL 2008: Ñalawma ɗiɗabo (2). Naalaŋkooɓe men nawii raay! Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 20-08-2008 )
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 19-08-2008 14:01

Pages vues : 21375    

Publié dans : Les News, Pinal e Ñeeñal


Image
Maalik Paate e diɗɗal mum.

Koolol Briksel wawataano timmude tawa dille ñeeñal njillanii e njuɓɓidi ndii. Musidɓe ko miin oo woni seede majjum, mi meeɗaa yiyde diɗɗe potɗe hono nih e dooro wooto, e kikiiɗe gooto. Wonaa waŋngo, wona ñaañooji, wonaa gitaruuji wonaa rap, fulɓe alaa ko nanaani e oo kikiiɗe kuɓɓuɗo!

Caggal nde howhowɓe Tabital njeewtidi e saaktooɓe kabaruuji to Galle Pinal toh, renndo ngoo kala raaŋani diŋiral hakkunde wuro.

Image
Ceɗɗel MBaye

Ko e boowal dooro ngoo waɗaa, geew umminaa haa toowi, masiŋaaji toownooji daaɗe ceŋondiraa haa caasi, fijo ena waawi haŋkadi fuɗɗaade. Najoore e najnoore, tuubaako boyeteeɗo Estefaan toƴƴi daande e ɗemngal pulaar, o yimi Fuuta, o yimi Fulɓe, o dillini ɓerɗe men, o iirti gilɗi piɗtaali men! Ndaw ko haawnii. Miin, mi fooɗ natirgal am miɗo fayi e diŋiral ngal ngam diide oo sahaa jooɗɗo e daartol koolol men, kono tawi jimol makko joofii. Alla e wonde moƴƴo, hade makko jippaade, o darii seeɗa ngam jaarde foɓɓatnooɓe, mbiymoo-mi natal "flaas", ndeke mi heɓii-mo. Caggal nde Estephaan, tuubaako jontaaɗo oo yalti diŋiral ngal, ko gorko Jaarangel e jammuule Daawuuda Sammba Jeey naati e diŋiral. Gila nganndu-mi oo gorko, ko daande pulaagu e darnde fulɓe njiyrumoo-mi. Daawuuda haalii haala belka, mawninka pulaagu omo daasa karkaaɗi cafɗi, omo daara ñeeñal men haŋki, omo teddinira ngal men hannde. O haalii e ɗemngal farayseere wonnde hoɗdu ummii ko to woɗɗi kadi leeɓi mum joy ena pirta ko heewi e taariindi men walla nih e terɗe e ejirɗe men. Ciiftinen fulɓe tan ko o yaltinii DVD ena titoraa "Koɗdigal", gooto kala ena ñaagaa yoo sood ngam wallitde oo ngenndiyaŋke karallo.
Ko nde Daawuude Jeey telli, naatoy-mi to cuuron naalaŋkooɓe to. Kawru-mi ɗoon e musidɗo am, baaba am, giƴi am, Iisaa Mbay Jaari Sow. Omo wonndi e mawɗo men mawɗo fulɓe Faadal Aysata. Iisaa ena anndaa ko ŋaaccoo ɓoggi gooto mo alaa nanndo! Ɓe njooli leeli, ɓe irrti ɓennunooɗi, ɓerɗe nduri, miijooji nduttii... Mawɗo Faadal ko waɗatnoo haŋki, ena wayi no alaa ko ustii heen hay huunde. Ɓalli mooƴii oo kikiiɗe gaaɓɗo mo fulɓe ngari hollirde pine mum'en. En ɗomɗitaani Faadal e Iisaa, ngati ɓe ƴeeŋii, ɓa ngaccani Maalik Paate Suh diŋiral ngal.

Image
Duraa Bari

Hade Iisaa e Faadal jolde, naalaŋke men jontaaɗo ummaniiɗo-en leydi men leydi Gine, Duraa Bari huɓɓinii newe, loorni daaɗe Alla e oo gorko waawde gitaar e welde daande. Miin e hoore am ko ɓanndu am mooƴi, miijo am ruttii, weltaare am alaa ɗo haaɗi e oo gorko Pullo. Goram nde o fiyi "Yahdu", aɗa sooynoo gonɗi e gite rewɓe fulɓe tawtoraaɓe ɓee. Duraa hartii baaruuji mum ɓurɗi lollude, renndo ngoo ena suurka no fooyre. Duraa ƴeeŋii ɗomɗitaaka, kono omo artoya so neeɓii... Ko ndeen njah-mi to wejooji toh, cood-mi toon CD makko "Nani", haa jooni miɗo heɗoo-mo.
Ko ɗoon nan-mi ena wiyee "jaajee", ndeke ko Maalik Paate naati hiirde ndee. Gorko mo Njum Donnde Maasina Tooro, tappaago, miraango, tappiraango ga'i dimaaɗi, laaltoraango ƴiiƴam sagataaɓe ena wonndi e Yubba e Baawo, fiyodiiɓe makko ɓooyɓe. Bajo nde oo gorko ƴucci leeɓi gitaar mum, gulaali ngulli, ngamri yontii. Maalik wonaa hannde haaletee mo woni kañum sabu omo lollii toon e Belsik. Nde o naatani leeɓol makko "Jaliyaaɓe", mbeddiima natirgal am ngo-mi e amde no gool kaarɗo kosam nih. Accaa Sow, debbo pullo jontaaɗo, jahdiiɗo baaba mum diwi hono caygal, naati diŋiral ngal. Kello poɓɓi, o sawndii Maalik omo jaɓana-ɗum, omo amana ko ɓe piyata koo sabu ko e diɗɗal ngal o jeyaa. Ndeke ko Maalik tigi waawi dillinde diŋiral, waawi murtinde renndo ngoo. Weytaare diwataa ɗoon, mi waajtiima hoore am, mi ɓamtii natirgal am ngam nataade arooɓe woɗɓe ɓee, so mi hootii mi yaltina e lowre men Pulaagu.com.

Image
Estephaan, tuubaako walla Pullo?

Mi faytii to wejooji toh tawi miɗo waanjitoo nate ɗee e nder ngaanndi. Hol ko nan-mi? Ko mi sikkaano sabu ko daande debbo gawlo jontaaɗo mo MBumba wuro Jeeri, wuro almaameeɓe, oon woni Ceɗɗel MBay!! Goonga mi yiyi innde makko e njuɓɓudi ndii, kono yaltiino hakkille am. O toƴƴi daande o wiyi "Jombaajo", mbeddiimi butel am kokaa, ndaaŋan-mi diŋiral. Mi ɗeɓii nih yejjitde natirgal am! Mi meeɗaa yiyde Ceɗɗel hay e natal, so wonaa nanalla tan. Ɓernde ndee ruttii to Nuwaaksoot kummba Yumma men, to Fuuta men Fuuta-tooro sabu oo debbo wiyi ko "jobaajo, cosaan meeɗen...". Seydi Mbay a yettaama a weltanaama. Ndeke wonaa miin tan haawaa ko nan-mi daande makko koo. Caggal nde o ƴeeŋi, yimɓe kala ndiirani-mo, juuri-mo haa o weltii. Oo debbo ko jontaaɗo, ko tedduɗo. Ko daraniiɗo pulaagu...

Image
Sammba NDikku, wela segene

Rewi e Ceɗɗel ko naalaŋke gooto ŋanaa, belɗo segene e daande ena wiyee Sammba NDikku, gonɗo toon e Belsik. So tawii ko goonga haaletee, mi jaɓanii-mo sabu omo jirwi, omo waawi welnude, kadi ko ganni tigi o yimata. Sammba NDikku hoŋngii tigi tigi haa huɓɓi weeyo ngoo. Mi yonaaka tawo oo gorko etee so jokkondiral amen waɗii, maa golle makko njaltu e Pulaagu.com.
Banndiraaɓe jamma oo heedii e woɗɗude, koode ɗee ñaarii e asamaan Briksel, kono takke pooli kootaani e leɗɗe, ɓiɓɓe mbonno njeewaaka saka ngoya. Noosaama haŋkadi hiirde ndee woni ko e gasde sabu ko en ɗooftiiɓe yamiroore laamu. Kadi Poliis ena ruɓa e nokku hee. Ndeke ko poliis tigi wiyi yo en njokku fijirde ndee. Duraa Bary artii e diŋiral. O noddi arɓe ɓee yoo ɓadito sabu ena ngoɗɗi. O ñaagii yoo pale ɗee ngitte mbele yeeɓooɓe ɓee ena mbaawa ɓaditaade. Ɗum waɗaa... Duraa yimi, yaydude e fiyodiiɓe makko, jimɗi jooɗɗi, dillinooji ɓerɗe. Mo waltaaki alaa. Ko kaŋko wortii ndee hirde, ko kaŋko uddi dille koolol Tabital Pulaaku 2008, ɗoon e Briksel. Safii, welii, waɗii sooboyoobo, waɗii kelaa killegaa. So mo wuuri bonii yoo way hono nih.

Image
Duraa ena heboo ƴeeŋde e diŋiral

Image
Ceɗɗel MBay e jaydiiɗo mum mbeltanaama

Image
Iiisa Mbay Jaari e Faadal Aysata

Image
Daawuuda Sammba Jeey

Image
Hay gooto luutaaka!

Kuɗol Ibraahiima SAAR


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 7 de 7 commentaires

KOOLOL BRIKSEL 2008: Ñalawma ɗiɗabo

Ecrit par: diallo issa (Invit ) le 19-08-2008 15:51

Toutes mes felicitations pour ce beau reportage.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Yo Alla bamtu on

Ecrit par: Jah (Invit ) le 19-08-2008 17:24

Tokara, En mbeltiima e dee doo golle mawde.Yoo wuur pulaagu nguu e nder winndere ndee ! Miin noon, mido yidi piben jokkondiral e gollondiral.Sabu enen njiidi faandaare.Mbiyeteemi ko Ibraahiima Seydu Jah.Ngon-mi ko doo e Tammbaakunndaa (Senegaal), mido liggoo e sosiyetee SODEFITEX, duubi 20 hikka.Ko miin woni hooreejo Catal Tabital Pulaagu Tammbaa.Mido yubbina kadi jeewte pulaar e RTS Tammbaa : "fooyre pulaagu" e "kumpital".Mido heewi golloraade kabaruuji Pulaagu.com.Mido heewi siftinde banndiraabe gaa bee woodgol makko. Weltaare am jogotaako do haadi, si tawii a hebii jaabaade mi.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Ibraahiima Seydu Jah

Ecrit par: Ibraahiima Saar (Membre ) le 19-08-2008 20:09

Ceerno tokara, mi salminiima no feewi. Goonga so a yiɗii njokkondiren, ko miin ɓuri sabu golle ɗee ko toon ummii, ko toon payi. Minen wonɓe e ladde ɓee kala, min ndaranii ko toon yoo ɓamto sabu enen kala ko Afrik woni yumma men. 
Sahnga nde njogiima jaaynde Koŋngol Kawtal, miɗo nanatnoo ende anndaa toon ton Tambaa. Ndeke haa jooni darnde ko ko jokki. Jotondiral hakkunde men ena weeɓi sabu miin e hoore am mi yiɗaa teelde, sabu ko dental woni semmbe men. 
Miɗo yettu-maa e ko ɓeyduɗaa tiiɗnaare e yiɗde yoo Pulaagu.com annde. Hannde en keedaani caggal, sikke alaa. Neldu am noddirgel maa e imeel am (ibrahima.sarr @ pulaagu.com), so mi heɓii mi noddu-maa. A jaaraama no feewi.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

min mbeltiima

Ecrit par: issa (Invit ) le 20-08-2008 15:40

ibrahima sarr garalma welimin a jaaraama 
Issa Mb Diary Sow

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

weltaare am

Ecrit par: sow ibrahima (Invit ) le 23-08-2008 15:10

seydi sarr ibrahima wollayi anné a tinniima no feewi ,mido anndinma wonde gollé ma de mbeli kalo pullo, mido wiya o allo suuru, huura, nawra yueeso,tawa ina wonde bamtaare, 
mido siftinma wonde en kawriino to brusel do ha mbiimaami mido jogi bindande, mido ydi damal 
a jaraama sarr

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

sow ibrahima

Ecrit par: Ibraahiima Saar (Membre ) le 23-08-2008 21:25

A salminaama, 
A winndiima? So eey, nuldu am innde mbinndori-ɗaa ndee. Huwtoro imeel mo ndokkumaa-mi e kartal am oo. A jaaraama

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Super le site

Ecrit par: Agnès (Invit ) le 30-08-2008 14:34

J'ai trouvé le site par hasard mais je dois dire que c'est un exemple que tous les africains devraient suivre. Et ça ne m'étonne pas en plus que ce soit les peuls qui sont à l'origine de ce fabuleux travail. 
Bisous de cote d'ivoire

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 7 de 7 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
LDD         87H      
  L    A    9 Y   S4S
TAR   BP6   45X      
  Q    L    P E   T96
85B         WXU      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2020 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥