NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


Diariyata
Moyenne:
Clics:2140
Pulaar film : BON VOYAGE
Moyenne:
Clics:2374

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


NGUURA: Hol ko waɗi maaro saɗtude?(3) Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 08-07-2008 )
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 07-07-2008 15:37

Pages vues : 10265    

Publié dans : Les News, Faggudu


Image
Lappugol maaro...

Haa jooni ko e yeewtere men njokku-ɗen. Taƴre ɗiɗaɓere ndee fuɗɗinooma holludeen no demal maaro ardi e Fuuta. En njiyi ndeke fuutaŋkooɓe naatii e golle ɗe ngoowaano sabu remde e leydi njoorndi wonaa ko anndanoo. Haa jooni, e yiɗde-maɓɓe gollaade e yaltude e caɗeele, ɓe njaɓii waylude addaaji e peeje ngam addude ko hesɗi.

Nde golle puɗɗii e gese maaro ɗee, fuutaŋkooɓe puɗɗorii ko darnude gammbi e gaawi ngam ɗowde walla falaade ndiyam e gese ɗee. Gammbi moolanaaɗi moolee umminaa e juuɗe yimɓe ɓole ɓolɓolte. Nko ndee koŋngol "feecde gammbi" sosaa. Ko maiŋaaji katarpalaaji ɗii njoowata leydi haa heewa, yimɓe ɓee ndewa heen en "peeca", ko noon gaawi (canal) ɗii ngasiraa haa ɓuri darnde sagata gorko. Caggal nde gammbi ngasi, fayaa e memlinde leydi e nder lowe ɗee sabu maaro haarataa ndiyam, ko maa leydi ndii fota (werbiɗa) nde ndiyam waawa naatde e lowe. Ndiyam ɗam, ena sikkaa wonaa caɗeele sabu maayo ena ɓadii. Kono, nde ɗam arata haa to gese too, ko maa ɗam fooɗee. Fooɗata-ɗam ko masiŋaaji ɗi laamu addi. Ɗiin masiŋaaji njarata ko gasuwaal (gasoil) nde mbaawa ndiirde. Ɗee peeje ko kese tigi wonande fuutaŋkooɓe sabu anndanoo ko sabbaade haa nde Alla toɓi, jinndaaɗi mbakkee, dawree jabbere. So ɗum alaa, fadee haa ilam dogta, luwɗe e jinndaaɗi cukkana gese waalo. Kono e oo jamaanu keso, so Alla toɓaani, ko maa masiŋaaji ngaddu ndiyam haa e nder gure.

Yaakaare mawnde ena hoɗii ɓee remooɓe ɓe ngalaano ɗo kucci so wonaa en ɗaminii e tuusooji (aide alimentaire/food aid). Ko ɗum ɓeydi fuuaŋkooɓe suftude e golle gese maaro kese ɗee. Kono haakillaaji puɗɗii faayde ko nde fuɗɗaa faameede ko remooɓe ɓee njogori defaade codgu gasuwal jarnoowo masiŋaaji ɗii, ko kamɓe kadi ndefotoo codgu eŋngere (angrais/fertilizer) gaddanoowo maaro koo ɓurde moƴƴude. Ɗeen fere (coûts/expenses) kala ngonti ñamaale jogorɗe yoɓeede caggal nde soñaa. Hay gooto hulaani ñamaaɗe ɗee sabu remooɓe ɓee kala ena njaakorii maa coñal maaro koo addu ngalu haa heewa. Maaro tutaama, dariima, bewii haa wayi no jam. Ndeen coñal yontii, bafɗi naatani golle. Maaro soŋdetee ko e basaale mum, caggal ɗum, maa lappee. Ndeke golle ena keddii. Lappude maaro alaa ko  ɓuri ɗum muusde e haamnaade! Ko rewɓe, worɓe, sukaaɓe e mawɓe ndarotoo ena piya gawri e barille, maaro ena sammoo e leydi. Maaro waawaa nawteede wuro tawi lappaaka sabu ko huɗo ɓolo; en kaalaani duttugol (seerndude maaro e ñaande). Gawri kañum ena waawi soñeede, cammeedje ɗee ndimndee mooftee e sakeeji haa nde yiɗaa kala, sokkee. Juuɗe ɓuutii, darnde juutii, ɓalli ñaaɗii...

Adinooɓe remde maaro kala mbekki ko mehi. Hol ko addi ɗum? Ñamaale ƴeftanooɗe kala njoɓaaka sabu coñal addaani ko sikkanoo. Yoga e leydɗeele ɗe maaro remaa njaɓaani moƴƴude sabu nganndaa yarneede ndiyam yaa njooloo. Ndeka leydi ndii jaɓataa maaro, Heewɓe wonndunooɓe e ñamaale ndoŋki yoɓde ɗawaa lowe mum'en caggal nde jolal goɗngal ari. Hol no laamu ñamlirta mo alaa hay huunde, wiya kadi so yoɓaani remtataa? Kala goppunooɗo demal jeere e waalo fayi e "koppe" (cooperatiɓe) nimsitii haa ɓernde mum huɓɓi. Woni wekkude mehru ko woppude ko rematnoo e nguura, faya e demal muusngal ngal alaa ngartam. Yantaa heen kadi ena rewee ñamaale. Deke dogdu toɓo so yanndinii e ilam, tampere naatii... (Yeewtere men ena jokki...)

 Ibraahiima SAAR


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : rizières, culture vivrère, soudure, famine, SAED


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 2 de 2 commentaires

Waɗde mbi'en tuuba leppii...

Ecrit par: Geelel (Membre ) le 08-07-2008 19:58

Woowde haɗtee koy ina muusi.Hannde ɓesnguuji men njiɗaa ñaamde ko wa'no:makkaari suuna ñenduko samme ekn.Naati e maaro ngoopi ɗen ko men,jooni huunde ndee saɗtii miskineeɓe mbeemi,teddii ñamaale ndoŋkii ko ñaami,yoɓde miijaaka;waɗde tuuba leppii ɓeecoo maayaani.So en ndoŋkii anndude to peewɗen ndutto ɗen to ngummino ɗen.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

NGuura Sadtii!

Ecrit par: Kelli (Invit ) le 16-07-2008 19:40

hol ko wadi nguura sadti e Leyde men hee?ko lori en fof laamuuji men ene njeyaa heen,sinno e be ngoyaa en maa wood no wayaani!kono kala toddaado woyaa ko soodde Galleeji e Otooji e hebbinde konte mum caggal Leydi! kam e nguurndam moyyam e Rewbe yoodbe...NDema daccaa, NGaynaaka yeebaa,gede Renndo kala mbeddaa caggal keeci, maa caggal Wuro.

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 2 de 2 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
 D          JRU      
YE     N      T   KL2
 4    EPT     D      
 G     W      O   J1S
9D3           C      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥