NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
133 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


babba sa´adou (samira)
Moyenne:
Clics:1774
Wangaadé Yonti
Moyenne:
Clics:2167
abu juba
Moyenne:
Clics:8388

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


NGUURA: Hol ko waɗi maaro saɗtude?(2) Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 19-06-2008 )
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 19-06-2008 19:54

Pages vues : 9609    

Publié dans : Les News, Faggudu


 Image

E taƴre adannde yeewtere men, en njuurniima caɗeele ɗe Fuutaŋkooɓe ngonndunoo e kitaale yooro fuɗɗii yande e nokkuuji men. En kaalii haala yimɓe ɓe ngalaa ko nguuri, haa e jawdi ŋakkiraade jaamde sabu ladde fof laggii. Ko oon sahaa gawri waɗti saɗtude haa ko maa ceede ndenninee, jiggoyee ɗo woɗɗi. Sabu njaru gawri ɓeydaade, njeeygu gawri wontii njulaagu ɓulngu. Ko ndeen laaɗe-salaŋ mbaɗti addude gawri, ngoppi ko wayi lamɗam sabu ko njeeygu gawri ɓuri waawde addude ndañtaari. Nde gawri wayti hono kaŋŋe saɗtude, Fuutaŋkooɓe payti e maaro sabu ena heɓoo, kadi saɗtaani haa ɓurti.

Kala ɗo cel-ɗaa e laabi wuro, maa huccit e bitikaaji ena njeeya maaro (peeso) walla saakuuji. Yanti heen nebam ena weeɓi Muritani haa Senegaalnaaɓe mbaɗti taccude maayo ena coodoya toon. Maaro nattii wonde faaro, natii wonde bottaari hoɓɓe walla bottaari yaŋngeeji. Haŋkadi ko ñalnde kala maaro defetee, nde wonnoo gawri alaa. Liɗɗi kootii e diƴƴe lugge haa yimɓe mbaɗti ko yowitaade e otooji ena ngummoo Rooso walla Ndar ena njeeya liɗɗi. Liin liɗɗi kadi ngonaa dimi sabu ko moƴƴi koo fof suɓaama, ena yeeyoyee jogiiɓe ngalu. Ko heddii koo (ko wayi hono "yaai booyuuji") addee e Fuuta, yimɓe njiiroo haa laaɓa. Ko oon sahaa rewɓe ɓee kadi naati e njeygu liɗɗi. Ɓe kuudoo subaka law, ɓe paloyoo otooji gummiiɗi Ndar walla rooso, walla Nuwaasoot. Ɓe cooda liɗɗi ɗii, ɓe ndoondoo ɓe ngarta e gure maɓɓe. So

naange fuɗii, ɓe nawa liɗɗi maɓɓe jehre, ɓe ,jeeyta liɗɗi ɗii ko sowotoo cudgu maɓɓe laabi ɗiɗi! Kono, maaro e gawri jiidaa. So hiraande hitetenoo ko lacceeje e nder Fuuta, maaro waawaa yerweede wonta lacciri. Kala mo alaa seeɗa gawri, ñaamataa lacciri. Ngati lacciri kadi kala ko defidtenoo nattii woodde: jaga heɓotaako, haako alaa, gerte ko maa coodoyaa, ena caɗti. Haakooji nefetenooɗi ndeen (safato, uulo) mbaɗti sufoyeede e nder ladde ena mbaaree. Kodde majjii, lacciri woodaani, ñiheeje ndefirtee ko gawri mboɗeeri ndi pucci Image ñaamatnoo. Laamu addii balle kono ko seeɗa sabu hoore kala so heɓii ko ena wuurna-ɗum yontere tan, so yontere ndee maayii hol no wuurdata? Nde yahnoo haa maaro haŋkadi naatii defnirɗe men, wontii ñaamdu men ñalnde kala e kala, laamu Senegaal faamii maaro foti ko remeede e leydi ndii sabu jiggoyaade leyɗeele Asii ena tiiɗani booñ leydi dii. Ko ndeen demal maaro wiyaa yoo naatne e nder Fuuta. Hol no Fuutaŋkooɓe ndemirta maa tawa ngalaa karallaagal remde maaro? Laamu nguu addi haraalleɓe mum ena ndennti e innde SAED ngam ekkinde Fuutaŋkooɓe demal maaro. Kono demal maaro e demal gawri ena ceerti no feewi. Hol ko seerndi ɗee deme?
Go'o, maaro ena yabi ndiyam haa wooroo, ngati ndiyam alaa...
Ɗiɗi, maaro waawaa remeede so wonaa leydi fiytee haa werbiɗa (ɓeppiɗa).
Tati, maaro maa ambanee galli nde waawa naatneede ndiyam
Nayi, maaro waawaa wuurde so wonaa tawa ena saakee eŋngere (angrais)
Joyi, nyarnata ngesa maaro ko masiŋaaji (wonaa toɓo) etee masiŋaaji ɗii maa coodee
Jeegom, diirnata masiŋaaji ɗii ko ndiiram (gas/oil)
Ɗee geɗe fof puɗɗiima heewde, cikku-ɗon? Ngati ena heddii fereeji goɗɗi e goɗɗitiiɗi ɗi mi limtaani. Kono, ko ɓuri muusde ko fuutaŋkooɓe ngoowaani e demal, ko maaro maa toppitee jamma e ñalawma gila nde tutaa haa nde soñaa!

Fuutaŋke woowaani ngaal demal. Gese men jeeri, so a jabbiino tan, a heɓat galle maa njooɗo-ɗaa haa nde demal yonti. Sahaa kala njahaa aɗa ƴeewndoo so ñaayaaka. So ɗum alaa, paytaa e golle goɗɗe. So jabbere ɓennii, jooɗee kadi haa kiwal yonta. Waalo kadi ko noon. Kono hay gooto anndaa demal ngal alla joɗnde: dawol ñalnde kala haa coñal, ngati Fuuta naatanii caɗeele!
Ndeen gure keewɗe njaɓii natde e demal maaro (feere woɗnde alaa!), SAED addi katarpalaaji, nduggi boowe jeejɗe ɗo remaa. Nde katarpalaaji ɗii kaljiti, yimɓe mbiyaa ko kañum'en ngannomintaa gammbi. Yimɓe puɗɗii golle. Punndi ena ruuya, gammbi ena cuppitoo e leydi ena kulloo gese, maaro jibinaama e nder Fuuta. (yeewtere men ena jokki..)

Kuɗol Ibraahiima SAAR


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
MIL          P       
Q      Y    4R    XNU
85S   JFD    H       
M S    E     9    XKN
FAH         YT9      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥