NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
149 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..



Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


NGUURA: Hol ko waɗi maaro saɗtude?(1) Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 05-06-2008 )
 

Ecrit par IBRAAHIIMA MALAL SAAR, le 05-06-2008 18:23

Pages vues : 9503    

Publié dans : Les News, Faggudu


Image
Cammeeje mbewii, coñal yontii!

Musidɓe Fulɓe, mi salminii-on kadi goɗngol, haa teeŋti e ono woowɓe arde yillaade lowre men Pulaagu.com. Goonga en mbayrondirii seeɗa, goonga binndanɗe e kabaruuji ena kesi ena mbayra e lowre men, kono wonaa yeebaare, wonaa lohde. Ɗii duuɓi ɗiɗi ɓennuɗi, ko mi duttiiɗo to duɗe jaaɓi-haaɗtirde ngam ɓeydude ganndal. Ko e eɓɓo wiɗto mango naatondir-mi e duɗal am to renndo wiɗtooɓe (centre de recherche) ngol naat-mi ngaol. Jooni ngon-mi ko e gaynude ɓaardude am (mémoire). Kadi miɗo foti huñaade-de hakkunde ɗoo e maayirɗe lewru Korse.

Hannde, miɗo yiɗi addude miijo am e caɗeele nguura ɗe leyɗeele men keewɗe ngonndi, haa teeŋti e caɗtugol maaroe e nder Fuuta-Tooro. Ko adii kala, so maaro saɗtii, addi-ɗum ko yimɓe fof ngontii ñaamooɓe maro jamma, ñaamooɓe maaro ñalawma. Kono maaro ko ñaamaten koo fof, joggoytee ko caggal leydi sabu en mbaawaa remde ko ena yona-en.

E miijo am, wonaa maaro saɗi heɓde, saɗi heɓde ko ceede (kaalis) ko maaro jiggoraa. Waɗi-mi wiyde noon ko jogiiɓe ceede kala ena cooda maaro e ñaama jamma e ñalawma. Tampi hannde e nokkuuji men tan ko mo alaa ko soodi maato. Ndeke ko ceede ɗee ngoni caɗeele. Hol kowaɗi ceede ŋakkude? Ngal naanal ko fedde am dow kono miɗo anndi Fuuta so ŋakkiraama jawdi, yooro e yeebaade ndema ena jeyaa heen.

Eɗen nganndi yooro fuɗɗii e Fuuta-Tooro ko e kitaale 1971 fayde 1972. Yeege ɓurnge bonde yani e gure men hakkunde 1972 e 1973 sabu hay waadere ndiyam memaani leydi! Yowitinooɓe e jalo e jambere kala naatanii tampere sabu hokkere ñaayii yaakaare mum'en. Jeeri soñaaka, waalo ilaani. Gawri alaa, huɗo alaa. Jawdi kala ɗo wonnoo e Fuuta, ko ñoomre e rakkal wuurnaa. Nde yahnoo haa ñoomre gasi, ceede ngalaa ko soodaa rakkal, na'i e beyi, baali e pucci ngofii. Ndiyam alaa e ladde saka na'i njara. Aynaaɓe natti nawde jawdi nder ladde sabu beeli kala ɓeeɓii haa na'i ngalaa ɗo njari. Maayo men ɓeeɓi haa werlaaji mbaɗti reegde e maggo ena tacca fayde, walla ummoraade Muritani. Tawde maayo ɓeeɓii, liɗɗi majji haa subalɓe liiri cambaleeje mum'en. Ngaanumma, ñawu e joote njooɗii e nder renndo men.

Image
Butaali ndeemiri

Oon sahaa, hol ko waɗi Fuuta heyɗi? Waɗi Fuuta yewɗude ko gawri alaa! Fuuta wuuri ko gawri. Ko gawri woni Fuuta, gawri woni nguurndam, gawri woni faaro, gawri woni ndimaagu. Kala nde lewru Korse faandii, hakkillaaji ngoni ko jolal jeeri. Gite njowii ko e asamaan ena cooynoo kaɗooje (duule) ena ƴoogoya. Nde ƴiiwoonde ƴiiwi gadanol, jale taccee, ɓanle peƴƴee, jinndaaɗi piilee yoora-ɓaadooji haa ɓiica, ena sabbaa nde toɓi. Toɓo adanngo wooto yonii Hurminde golle jeeri: jabbare dawraama. Ko oon sahaa jabbere gaweeje men keewɗe fuɗɗotoo: ndeemiri, feelaa, ñindiko. Yanti heen, ñew-ñewi, deeneeri cawle e follere ngaawdee e gawri. Ko ɗum wiyetee ndunngu uurii, jam koy arii. (yeewtere men ena jokki....)

 Hol ko addi maaro ena wonta foobre nguurndam fuutaŋkooɓe?

Hol ko demal maaro addani Fuutaŋkooɓe?

Hol no gawri artirta e paabi men?

Miɗo jokka yeewtere ɗoo e yeeso seeɗa. On njaaraama

Ibraahiima SAAR


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : émeutes de la faim, pennurie de riz, politique agricole, autosuffisance alimentaire.


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 3 de 3 commentaires

ndemal maaro

Ecrit par: Geelel (Membre ) le 07-06-2008 08:30

Ndema maaro arii men ko ɓooyi kono wonaa ndema goonga e goonga ko e beeli yimɓe ndematnoo,ko ɗum woni maaro beeli.Caggal nde yooro fawñii en, ko nden hakkillaaji kuccani maaro.Mbele ko ndemeten maaro koo,ko ndema?sikke alaa wonaa ndema,so tawwii en mbaawaa ñaamde so wonaa maaro,fotnoo ƴeeweede gila ko ɓooyi,mbele eɗen mbaawa jogaade ko'e men e kaan ndema.Ko laamuuji men ngoni ko mbaɗlaani remooɓe ɓee, ɗii ɗoo eɓɓooji hannde kaaleteeɗi wonaa hannde ɗi potnoo haaleede,ko gila duuɓi ɓooyɗi.So en ƴeewii hannde Koɓɓiilo maaro mum ina yeeyee e leydi ndii;so waalo ngoo fof remaama tan,tan moƴƴat...

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

yiyannde am

Ecrit par: bagodin (Membre ) le 09-06-2008 00:39

ko adii fof ceerno Ibraahiima Saar!ndee winndannde ina waɗi faayida no feewi.E miijo am ko dental e yarlitaare woni ko yiyaaka. 
1)ko laamu nguu woni ko wallaani 
2)alɗuɓe ɓee kuccanaani  
3)diiwanuuji ɗii ndentaani  
sabu so tawii jom leyɗeele waalo ɓee ndendii miijo wooto ngam renndinde e gollodaade ndema,tawa ko gese waalo gonɗe e wuro mum en walla diiwaan mum en. 
Dañɓe walla mbiyen alɗuɓe,koolondiri paamondira waɗde poroseeji ndema tawa ko dow sarɗiiji lelnaaɗi,njaɓa gollondirde e joom leyɗeele waalo ɗee. 
ko nii tan mbaawaten safrirde caɗeele men e nder diiwaan men 
ibrahiima lih

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

yiyannde am

Ecrit par: bagodin (Membre ) le 09-06-2008 00:39

ko adii fof ceerno Ibraahiima Saar!ndee winndannde ina waɗi faayida no feewi.E miijo am ko dental e yarlitaare woni ko yiyaaka. 
1)ko laamu nguu woni ko wallaani 
2)alɗuɓe ɓee kuccanaani  
3)diiwanuuji ɗii ndentaani  
sabu so tawii jom leyɗeele waalo ɓee ndendii miijo wooto ngam renndinde e gollodaade ndema,tawa ko gese waalo gonɗe e wuro mum en walla diiwaan mum en. 
Dañɓe walla mbiyen alɗuɓe,koolondiri paamondira waɗde poroseeji ndema tawa ko dow sarɗiiji lelnaaɗi,njaɓa gollondirde e joom leyɗeele waalo ɗee. 
ko nii tan mbaawaten safrirde caɗeele men e nder diiwaan men 
ibrahiima lih

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 3 de 3 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
19X         F3Q      
C      8      2   P58
G5N   91M   I2Q      
  Y    9    N     4XW
DFB         LLF      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥