NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
162 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: elhadj

Widewooji maantaaɗi..


POULAR 6
Moyenne:
Clics:3610
Diariyata
Moyenne:
Clics:2454
Baasdo Alla Gido et o Dunya
Moyenne:
Clics:97811

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


IRAK E DARFUUR: Politik warhoore! Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 22-12-2007 )
 

Ecrit par Bocar Amadou Bâ, le 21-12-2007 11:03

Pages vues : 9919    

Publié dans : Les News, Dawrugol


(winndannde yaltinaande e Fooyre Ɓamataare t°49, desammbar 2007)

ImageE lewru mars 2003, eɗen ciftora, laamu Buus e ballal laamu Toni Bleer (Angalteer) e laamu Howaar (Ostaraali) njaɓɓi Nanondiral Jeneef (Genève), ummini wolde feewde e Irak. Denndaangal hujjaaji kuutoranooɗi ngam yande e ndii leydi, laatiima penaale mawɗe (wonde Irak ina jogii bommbooje bonɗe ekn …).
Ujunnaaje ujunnaaje Iraknaaɓe, ɓe alaa ko mbiyi, alaa ko mbaɗi, maayii heen, sibu ɓe mbaɗi tan ko yo bon, yo Alla bonnu, ɓe paltaaki koninkooɓe e siwil en. Ɗum jiidaa e dummbugol, lepte nder kasooji (yeru to Abuu Garayb) e warngooji to Abuu Felluja, Najaf e Tal Afaar. Denndaangal mahaandi leydi ndi bonnaa, gila e isinaaji, haa e laabi, e poŋuuji, e nokkuuji pinal mawɗi …
Laamu Amerik urɓi luure hakkunde leƴƴi e pelle diine, bulɓondiri Siiyite en e sunniyankooɓe.
Hay gooto waawaa wiyde hannde ko nii maayɓe ɓe poti. Laamu Amerik jaɓaani limde. Kono tan ɓetooji tuugiiɗi e ganndal mbaɗaama. Nii woni, hakindo limmore maayɓe ɓe ina tolnoo e 655 000. Ko ɓuri heen heewde ko kure, maa kalitgol otooji, walla bommbooji ɗi abiyoŋaaji mberlii.
Juɓɓule Fedde ngenndiije ina kiisii wonde ko ina aboo e miliyoŋaaji ɗiɗi neɗɗo ndogii leydi ndi, ko yerondiri e ɗuum mbaylii koɗorɗe e nder leydi he. Ɗumɗoon fof so renndinaama, eɗen mbaawi wiyde hannde wonde njangu Amerik e leydi Irak, saabiima maayde, walla ganyii walla dognii ko ina wona joyaɓal yimɓe leydi ndi.
Ɗum fof e wayde noon, njuɓɓule Fedde ngenndiije dentuɗe (ONU) mbattini ko wallitde oo warhoore, sabu majje yamirde keddagol toon laamaandi Amerik. Ardiiɓe leyɗe Orop, hollitnooɓe luulndagol mum en wolde nde, kam e jaayɗe Amerik ciforteeɗe bellitiiɗe, ko wayi no New York Times e Washington Post mbattini ko deƴƴude.
Peeje kuutoraaɗe ngam waɗde wiɗto bonanndeeji to Irak, ko ɗeen peeje kuutoraa ngam waɗde wiɗto bonanndeeji baɗooji to leydi Sudaan. Buus e leyɗe hirnaange keptinaani wiɗto Irak ngo, kono ɓe heptinii wiɗto Sudaan, gila noon e Fedde Ngenndiije dentuɗe haa yettii Dental Orop, Bleer e Howaar. Ngoon wiɗto fennyinii wonde ko ina abboo e 300 000 neɗɗo mbaraama e hare wonde hannde e Diiwaan Darfuur o, to leydi Sudaan.
Ko woni Darfuur : ko konu laamu Sudaan kam e milis (milice) laamu lollirɗo «Janyjaawid» pelliti momtude siwil en. Fayndaare mum ko haɗde ɓaleeɓe Sudannaaɓe murtande laamu Omar Al Basiir, sibu ɓeen ko saltinooɓe ndiin njiimaandi gila e hitaande 2003. Ender ɗiiɗoo duuɓi nay, Janyjaawid en ɓe kam e konu leydi ndi nduppii ko ina abboo e 2000 wuro ɓaleeɓe Afrik, mbari yimɓe mum en, koni jawdi mum en. Ko ina abboo e 300000 neɗɗo mbaraama heen, ko ina miliyoŋaaji ɗiɗi ndogii.Image
Wonande Darfuur Buus heptinii warhoore o nyalnde 9 settammbar 2004 : «min njenanaama ko woni to Darfuur ko, ko warhoore. Winndere nde ina foti haɗde ɗum. Fedde Ngenndiije ina foti waɗde wiɗto timmungo ngam anndude tolno warngooji baɗɗi to Darfuur ɗi». Parlemaa Orop ƴettiti : «ko woni to Darfuur ko, ko warhoore».
Fedde ngenndiije yuɓɓinii yeewtere (Conférence) ngam addude ballal mum e Darfuur, felliti nawde toon soldeteeɓe, e hiiɗde laamu Sudaan. Ɗum jiidaa e goomu wiɗto cosaangu ngam yuurnitaade tolno bonannde nde. Alaa keddiiɗo mo haalaani. Hafeere nde nawaa haa to tirbinaal hakkunde leyɗe (TPI). Ndaw ko haani aduna saloo wallitde bonannde fotnde nii. Ƴeewaa noon hay dara seerndaani bonannde wonnde Irak nde e wonnde Sudaan nde.  Hol ko saabii, ɓe ndeƴƴi to, ɓe ngulli ga? Geɗel gootel, wonande miijiyankooɓe : petroŋ.  Sabaabu ɓurɗo teeŋtude, gaddanɗo Amerik yande e Irak ko yiɗde jiimde ngaluuji mum petroŋ. Waɗooɓe politik Amerik fof ina kawri e ndee feere. Leyɗe hirnaange keddiiɗe ɗe (Angalteer, Farayse, Almaany, Riisi, Siin) mballiti ɓe heen, walla kam ndeƴƴi. Hay Fedde Ngenndiije wallitii ndee fenaande.
Sudaan ne ko leydi ngalɗundi, tee keewndi nafoore to bannge njiimaandi winndere nde, kono tan ɓuri naftoraade ngonka toon hannde ka, ko leydi Siin. Amerik e Orop fof noon mbeltaaki, ina kuli nii, ko Siin wiyata ina yaajtina jokkondire mum politik e faggudu ko. Ɗum noon suurtude ko woni Darfuur ko, ina usta semmbe leydi Siin, tee ina addana Amerik e leyɗe Orop danyde no njahri toon so tawii fellitaama yo konuuji nelde toon.
Hannde yimɓe heewɓe ina kuli wonde Fedde ngenndiije ko ko wonti kuutorgal leyɗe hirnaange. So wonaano ɗuum, ɓe cuurtataa ɗeeɗoo bone, ɓe ndeƴƴa ɗeya...

Kuɗol Bookara Aamadu Bah


Limooje jowitiiɗe e petroŋ
Petroŋ leyɗe juulɓe
Mbalndi petroŋ ko leyɗe juulɓe. Fayndaare leyɗe ƴellitiiɗe ko jiimde petroŋ. Alaa e sago hujja danyee. Ɗiin hujjaaji ngoni, bonnitde laamuuji leyɗe jiimɗe petroŋ, haɓde ɗe terorism lislaam (Terrorisme).
- Ɗeeɗoo leyɗe juulɓe : Sawuud, Irak, Iraan, Amiraaji dentuɗi, Kuwoyt, Kataar, Yemen, Niiseriyaa, Libi, Alaseri, Inndonoosi, Buruney, Kasastaan, Aserbayjaan, Malesi, so ndenndii kam en njogii fotde 76% petroŋ winndere ndee fof aduna o.
- Amerik jogii 2%.
- Leyɗe hirnaange bayɗe no Kanadaa, Amerik, Norwees, Angalteer, Ostaraali, Danemark, so ndenndii njogii fotde 4%.
- Ɗo petroŋ ɓuri wonde ɗo ko toon Amerik ɓuri heewde huccinde golwole mum.
- Petroŋ Irak ina sowoo petroŋ Amerik laabi joy.
- Petroŋ leyɗe juulɓe, ko famɗi fof, ina sowoo laabi 16 petroŋ leyɗe hirnaange.
Ko ɓuri heewde e petroŋ keddiiɗo o woni ko Weniselaa, Riisi, Meksik, Siin e Beresiil.


Golwole Bonɗe
Wolde Koree (1950-1953) : Tataɓal yimɓe Koree Rewo nayii heen, fotde miliyoŋaaji 8 haa 9, e nder lebbi 37 fat. Seneraal Ameriknaajo gardinooɗo ndeen wolde heptinii wonde Amerik warii joyaɓal yimɓe ndii leydi.
Wietnaam (1954-1975) : fotde miliyoŋaaji 4 neɗɗo, siwil en. Ko leydi Amerik kadi.
Indonoosi (1965) : Wonaa konu Amerik naati e leydi ndi, kono ko CIA fewji feere nde. Ciimtol ngol CIA waɗi ina heptini darnde laamu Amerik e oo warhoore.
Konngo (1998-2000) : Alaa mo humpi, «kareeli ɓesngu» to Konngo e Sudaan, ko Amerik woni les mum. Duuɓi ɗiɗi wolde to Konngo cabiima warngo ko ina tolnoo e miliyoŋaaji nay neɗɗo (3,8 miliyoŋ).
Sudan : miliyoŋaaji ɗiɗi maayɗo e nder 18 hitaande hare ngam njiimaandi petroŋ leydi ndi.
Niiseriyaa-Biafraa : Miliyoŋ maayɗo e wolde Niiseriyaa-Biyafraa nde Amerik e Farayse ɓurɓatnoo. Sabu petroŋ.
Ruwanndaa (1994-1995) : hakkunde temeddee joy ujunere e miliyoŋ e wolde ɓesngu. Hannde yimɓe heewɓe ina njenanaa ko USA e Angalteer ummini warngooji ɗi, hay so tawii noon ko Farayse ɓurɓi ɗi.


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Tags : News, Dernières news, IRAK E DARFUUR: Politik warhoore! Darfour, Irak, pétrole, guerre


Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 

Affiche 2 de 2 commentaires

Yonlde nde juutii...

Ecrit par: Ibraahiima SAAR (Invit ) le 21-12-2007 11:30

Ceerno Bookara, a bismaama e gerngal men, gerngal fulɓe fota (no feewi). Miɗo heewi wiyde "fenaande ena yaawi koyngal, kono suusaa yolnde"! 
Hannde koyeera mbonka ena woni e Dowlaaji Dennduɗi Amerik sabu ɓe ngardunoo ko fenaande, sikkude ma ɓe kaw e majaango, ɓe koota e poɓɓaali winndere ndee kala. Ɗum fof woaɗi noon ko sikkude doole mbaawi goonga! Ɓe koyii koyeera njogorka wontude hare hakkunde maɓɓe saɓu maɓɓe añde haweede. Kono ɗum ko haajuuji maɓɓe sabu ɓe puɗɗiima faamde sawru waawi ko helde hoore kono waawaa falaade pellital, muñal e salaade yaweede! 
Darfuur e Iraak ena seerti to miijo am. Sabu ko Afrik, eɓa njaawi duuftude laɓɓe ɓe mbiya eɓe ndaranoo haakkeeji aadee! Kono hay gooto haangaaka. Buus hannde so deƴƴii toh, wullii gaa, ko yawaade kala ko wonaa Amerik e leyɗeele Yirnaange! Kono, o faamii hannde wonaa wawi kala wara!

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

min paami

Ecrit par: baru (Invit ) le 21-12-2007 16:33

ɓii pullo wontaa wiy holko ɓe mbiy sabu golle mon 
e pulaar on njaraama yo alla sellin doole

 

» Signaler ce commentaire l'administrateur

Affiche 2 de 2 commentaires



Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
XLR         L91      
R D    N      8   YAD
U B   292   HQ9      
1 Y    4    O     IJO
T13         TTT      
   
   



mXcomment 1.0.7 © 2007-2020 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
< Précédent   Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥