Musidɓe, yiɗɓe e daraniiɓe leñol on calminaama kadi tedduɗi e calminaali. Wonndude kadi e yettude-on sahaa kala e darnde mon e gerngal men pulaagu.com, sabu ko on arooɓe, ko on yillotooɓe, ko on ittooɓe yeeweende. Pulaagu.com (pulaagu-dot-kom), dañii lebbi tati e nduu lewru, kono won sikkooɓe ko e duuɓi sappo njahraten Alla e darnde mon onon e goomu pulaagu.
Lebbi men tati ɗii kawri ko eɗen ngolla e rajo pulaagu jogorɗo Hurminde njuɓɓudi mum hakkunde ɗoo e lewru siilo 2008. Hade ndeen, ko e ƴeewndo min ngoni. Min njiɗi so golle ɗee puɗɗiima, tawa eɗe ndegii, eɗen cellini golle ɗee haa cugge caɗta heen. Hol ko min ƴeewndotoo?
Ko adii kala, min njiɗi ko anndude mbele doole ɗe min ndokki rajo ngo no foti keɗotooɗo ɗe mbaawi tammbaade. So min paamii ko heɗotooɓe teemedere (yeru) ena walla-min ɓeydude moƴƴere haala kaa tawa alaa ella. So min nganndii ko heɗotooɓe ɓee ɓuri rajo ngoo doole, min ngona e yuurnaade feere ngam ɓeydude doole ɗee haa ngo waawa tammbaade heɗotooɓe ɓurɓe heewde.
Hannde, rajo men rajo pulaagu.com ena addana-on jubbannde e ko njogor-ɗon tawde e maggo so njuɓɓudi ndii hurmii. Amin ngaddana-on jeewte ɗe nanaaka hey nokku: yeewtere Ceerno Ɗahiiru Aan mo NGijilon (Fuuta-Tooro, leydi Senegaal)  ena waɗdunoo yeewtere e wiɗtooɓe IFAN (Institut Fondamentale d'Afrique Noire) ñalnde 11 Seeɗto e hitaande 1968. E ndeen yeewtere, omo addana-en ko heewi e ganndal Fuuta haŋki haa teeŋti e laamuuji e Almameeɓe. Ɗum ko seeɗa e ko min njogori addande-on e jeewte. Caggal ɗum, yeewtere woɗnde ena waɗaa e nokku ena wiyee Horkoƴere (Fuuta-Tooro, leydi Senegaal). Waɗi ndeen yeewtere ko Mammadu Njaari Mbeŋnge ñalnde 23 Siilo 1969 to Horkoƴere. O haalata heen ko golle e balle Toorodɓe e Deeniyaŋkooɓe. Alaa ko ɓuri mi weltaade e heɗaade ɗee jeewte ɓooyɗe, baɗɗi faayiide no feewi sabu majje soomde gannde ɗe caraaki.
Yeewtere men tataɓere ko biyeteeɗo Seegaa Ñaŋ, jeyaaɗo haa jooni to NGijilon. Oon ko ganndo no feewi sabu omo saaktana-en daartol ngol en nganndaano e nguurndam Fuuta men haŋki.
Musidɓe jeyaaɓe e ɗeen gure, amin naamndoo mbele ɓeen ena nguuri, mbele koreeji maɓɓe ena nganndi daaɗe maɓɓe ena mooftaa e leppi? Kala ko waawi heen wonnde, amin calmina-ɓe walla amin njuuroo-ɓe kamɓe e jeyaaɓe ɗeen gure kala.